Silmät näkee kaiken ensin harmaana kunnes aivot värittää sen tiedon

Edelleen järjestellyt täällä siten, että koiran hampaisiin ei ulottuisi... mutta annan vielä itselleni aikaa tohon hommaan. Huomenna tosin menen kaverin luo illemmalla. Niin mikäs tässä. Pöydällä kauhea määrä tavaraa ja kaikki syömävälineet likaisena. Pesin vähän tiskejä mutta jätin loput kun tiiän ettei astiakaappiin mahdu.
Kolme kilometriä päivässä tulisi oleen "a walk in the park" eli läpiheittojuttu muutaman päivän. Esimerkiksi.
Mulla on vielä yksi paniikkirööki joita ostin eilen ja yksi kalja kaapissa. Juustosämpylöitä pussillinen taisi olla liikaa vetää kaikki. Sitten tein pienen annoksen sitruunakiisseliä jälleen. Se olisi niinku iltapala.
Huomasin että reidessä oli taas jokin patti ja laitoin siihen voidetta mutta alkaa viimeiset tipat pikkuhiljaa olla käytetty reseptivoiteita. Varmaan stressi kun ei nukkunut viime yönä.
Tuntuisi että sitä oisi vähän pyörällä päästään välillä. Ei huimausta, pikemminkin että olenko vetänyt jotain mutta en ole. Tai jotain tuskaa olemassaolosta.
Tossa animal crossing pelissä pystyisi jo sukeltelee ym mutta en ole avannut sitä peliä sen jälkeen kun viimeksi. Aika menee niin nopeasti. Unohdun.
Mitäs muuta. Muistaa omat neuvonsa. Pienempään tilaan ja kaikki käden ulottumattomiin. Käsi kun se ottaa niin se tottuu.

Keskittyminen itseeni on elämäntehtäväni joten olen oman itseni asiantuntija toisinkuin ne jotka saa siitä palkkansa

Voi kakkipöksy. Sinne meni turhaan fyrkkendeeliä kaupoille tänään. Ostin kympillä vananaikaiset kuulokkeet tohon mikrofoniin. Sitten menin elintarvikekaupoille ja olin väärässä osoitteessa mutta sain hankittua kolmeen eri tankkiin, jokusen atopään sekä nesteitä, mauksi. Lidlissä sain alennusta sillä plus sovelluksella ostoksista. Tuli hankittua riisiä ja pastaa ja perunamuusijauhetta mutta myös kookosrasvaa ja luumuja ja leipään täytteitä ja päivävoiteen. Tamponit oli super halpoja. Muahahha. Kaikkineen meni monta kymppiä ehkä. Toisaalta nyt kelpaa ehkä taas. Raahasin ostoksia ja tuli hiki pintaan. Kävin suihkussa ja nyt sopii tuulen hellästi kutitella niskanutturaa.
Tuota, mitäs. Latasin eilen Badoo deittiaplikaation. Sen lisäksi tuijotin batmania televisiosta ja mini Lidl peliä yhdessä yössä kolmannelle tasolle. Tasoja ei ole kuin neljä pelissä ilmeisesti. Torkahdin ehkä tunniksi tai pariksi korkeintaan aamulla.
Vedin aamupalaksi nuudeleita ja muutaman jauhelihapihvin. Ukrainassa, joku teki jotain makkaraa live.me sovelluksessa, ja sitten katsoin kun joku itämainen poika lauloi poppia mikrofoniin ja se oli melko inspiroivaa. Juttelin instagramissa yksityisviestillä kaikkea sairauksista ja päädyin selaileen blogi kirjaani 2018 ja sieltä kaappasin kuvan diagnoosistani instagramiin taas kaikkien pällisteltäviksi. Eipä se kellekään kuulu mutta ei apua kiitollisesti enää ikinä (muka). Onhan tässä tullut käytyä koulut ja tehtyä monta kuukautta puhelinmyyntiäkin, niin varmaan ne vielä kuuntelisi ja kuntouttaisi jos mulla olisi jokin tuki- ja liikuntaelin sairaus kaiken lisäksi. Suvussa on nivelreumaa ja kihtiä toki, mutta kipulääkitys mun lonkkakipuun niin tota, hmm. Se auttaa tiettyyn pisteeseen. Jos vääntelen tätä kroppaani, tai nostelen jalkaa tuolille ym niin sitten sattuu. Jos se oisi vaan jotain jäykkyyttä mun "taannuttavista" lääkkeistä. Hmm? Siihen loppui mun aasinsiltoihin vääntäytyminen ja vähäinenkin joustavuus, kun pistivät lääkettä lihaksiin. Auts?
Ihan vapauttavaa toisaalta räpättää näitä asioita. Räpätäti. Tuittutäti. Miksi et hymyile kuvissa. Anteeksi luulin että puolet naamasta roikkuisi jo. Eiku?
No mutta niin tässä taustalle laitoin Seetheriä tulee kaiuttimista. Voisi tulla vaikka rituaali aina pistää musa soida taustalla kun kirjoittelee.
Jaksatte varmaan lukea alusta loppuun ja lopusta tykkänään mistä lienettekään.