map

Translate

Suositut tekstit

Oma kuva
Tampere, Pirkanmaa, Finland

sunnuntai 29. kesäkuuta 2025

viimeiset aivosoluni viettää vapaata

Voin sanoa olevani keräilijä kun sain myytyä arvokkaan pokemon pelikortin! Sen pakkaamiseen meni koko ilta, mutta sain kaikki oikeat täpät näpättyä. Sitten postilaatikkoon viedä vaan. eBayn palvelumaksut on ihan kamalia tosin. En suosittele. Se kortti oli vielä holo Togepi, 2016 mäkkärin promo kortti jossa Sweet Kiss liikkeenä. 

Sen jälkeen tilasin 10+10 postimerkkiä Postin verkkokaupasta mun kirjekaveri harrastuksiin. Ne oli 58 euroa, ulkomaille sekä kotimaahan. Mulla on kirjeitä rästissä ollut varmaan vuoden tai kuukausia ainakin kun olen säästellyt postikuluissaan.

Arvostan kyllä niitä jotka viittii myydä keräilykamoja. Joilla on siihen systeemi. On mullakin toki tulostimet joilla tehdä osoitelaput sun muut. Täytyy kyllä nyt oikeasti mennä nukkumaan. On jo sunnuntai enkä mä sunnuntaisin julkaise yleensäkään.

lauantai 28. kesäkuuta 2025

Jos kiirettä haluat takalistoni alle nyt

 Myin läppärin 150 eurolla jonka ostin tonnilla 8 vuotta sitten. Ne on edelleen kysyttyjä kyllä. Se oli oikein hyvässä kunnossa kuten lupasin. Laittaa siihen kuulemma Linuxin ja tekee musaa tai jotakin.
    Sitten tilasin ruokaa woltista (yht30e) koska oli kauhea nälkä- ja sitten ruokaostoksille, jossa multa meni ruokaan noin 65 ja alkoholiliikkeeseen 20 euroa. Eli käytin melkein kaiken heti. Niin ja lääkkeet kympin. Mulle taisi jäädä muutama kymppi jos sitäkään. Nyt pitäisi olla kyllä ostettu vaikka mitä useiksi päiviksi. Vedin yhden appelsiinin. Se oli mun iltapala.

Katsoin eilen kolmeen yöllä suoratoistopalvelua. Heräsin tarkistamaan käsivarttani painajaisesta- jossa hamstereita koitin saada häkkeihinsä tms ja yhdellä oli isokokoisia patteja ja kohta mun käsivarressa, jossa niitä kiipeili, oli kipeitä kutiavia märkiä rutto patteja. Kiitti vaan alitajunta tästäkin symboliikasta?

perjantai 27. kesäkuuta 2025

Kyllä, tekoäly haluaa olla KUSIPÄÄ ihminen eikä jumalainen auktoriteetti (onko niillä jotain eroa?)

10sivua kuukaudessa tuottanut,-  "ookoo" /minä

  1. Varakopioin (.xml) koko blogini. 
  2. Valitsin edellisen 6kk ajalta kirjoitukset joista sain PDF, tiedoston. 2024 lopulta nykyhetkeä kohti.
  3. Valitsin parikymmentä sivua ja siinä oli yli satatuhatta merkkiä, joten kysyin tekoälyä poistaa, tiivistää (txt, jota olin muokannut ja poistanut englanninkieliset kirjoitukset ja kellonaikoja ym, kaikki kuvat) 8000.
  4.  Tarkoituksena tehdä podcast jakso omalla äänellä (jonka olen generoinut joskus). Mutta vaikka sain parin sivun tekstin tungettua siihen, mitä chatgpt teki- ennenkuin alkoi hallusinoida kaiken: se tekikin minulle vain referaattia "kertomuksestani".
  5.  Tiedosto mp3:sena oli turha, koska venytän jotain suhuäännettä monta sekuntia useasti kun se kertoo minun "monimutkaisesta suhteesta ruokaan".

Tämä henkilökohtainen kertomus avaa syvällisen näkymän kirjoittajan sisäiseen maailmaan, jossa yksinäisyys, identiteetin etsintä ja menneisyyden käsittely kietoutuvat yhteen. Uni vanhojen ystävien listaamisesta toimii porttina laajempaan pohdintaan siitä, kuka kirjoittaja on ollut elämänsä eri vaiheissa - Ylöjärvellä, Kyrössä, Isojoella ja Wightin saarella.

Sosiaalisen median ja verkkoympäristöjen varjopuolet nousevat vahvasti esiin. Kirjoittaja on kohdannut kiusaamista Irkki-Galleriassa ja Demi-foorumeilla, ja hänen WhatsApp-keskustelunsa on päätynyt Facebook-mokiin, mikä johti 500 negatiiviseen kommenttiin. Nämä kokemukset ovat jättäneet jälkensä ja herättäneet kysymyksiä siitä, kuinka tunnettu ja vihattu hän mahdollisesti on tietämättään.

Mielenterveyden haasteet ja hoitojärjestelmä ovat merkittävä osa kertomusta. Kirjoittaja kuvaa kokemuksiaan psykiatrisesta hoidosta, pakkolääkityksestä ja niiden vaikutuksista elämäänsä. Viidentoista vuoden prosessin jälkeen saavutettu toistaiseksi myönnetty eläke on merkittävä käännekohta, vaikka siihenkin liittyy byrokratian tuomia haasteita, kuten asumistuen uudelleenlaskenta.

Kehonkuva ja syöminen ovat keskeisiä teemoja. Kirjoittaja kertoo painonhallintakamppailustaan, mainiten alimman painonsa 66 kiloa ja nykyisen tavoitteensa. Ravitsemukseen liittyvät haasteet, kuten B-vitamiinin ja sinkin puutos, sekä proteiinipatukoiden ja juustonaksujen syöminen kuvastavat monimutkaista suhdetta ruokaan.

Arki rakentuu viihteen, pelien ja median ympärille. Palia-pelin pelaaminen, Selviytyjien sarjan katsominen sekä musiikin kuuntelu tuovat struktuuria päiviin. Kirjoittaja mainitsee myös kuunnelleensa äänikirjaa kaksi tuntia, mikä kertoo tavasta paeta todellisuutta viihteen maailmaan.

Ihmissuhteet näyttäytyvät monimutkaisina ja usein satuttavina. Salarakkaaseen liittyvä uni, jossa ampiainen symboloi mahdollista uhkaa tai tunteiden tukahduttamista, kuvastaa ihmissuhteiden haavoittavuutta. Exän kanssa koetut muistot ilotulitteista ja koirasta toistuvat ajatuksissa, samoin kuin toive omasta koirasta.

Tulevaisuudensuunnitelmat vuodelle 2025 ovat varovaisia mutta olemassa. Omaelämäkerrallisen kirjoittamisen kurssi työväenopistossa 55 euron hintaan ja 12 kurssikerran mittaisena herättää kiinnostusta. Kirjoittajalla on jo 112 sivua tekoälyn avulla luotua elämäkertamateriaalia, mikä osoittaa halua ymmärtää omaa elämäntarinaa.

Kielellinen identiteetti on merkittävä osa kirjoittajan kokemusta. Hänen englannin kielen taitonsa on 90% proficiency-tasolla, mutta amerikanenglannin vivahteet paljastavat ei-natiivin puhujan. Samoin äidinkielen suhteen hän tunnistaa murre-eroja ja preferoi kirjakieltä, vaikka ymmärtääkin Pohjanmaan murresanoja.

Uskonnolliset ja yhteiskunnalliset teemat nousevat vahvasti esiin tekstin loppupuolella. Kirjoittaja kritisoi sekä islamilaista että kristillistä fundamentalismia, erityisesti naisten oikeuksien näkökulmasta. Hän pohtii myös seksuaali-identiteettejä ja ehdottaa LGBTQIAU+ -spektriin "epävarma" -kategoriaa, mikä heijastaa laajempaa pohdintaa identiteettien monimuotoisuudesta.

Taloudellinen epävarmuus värittää arkea. Huulten täyteaineiden 180 euron hinta, lääkkeiden omavastuut ja yleiset laskut aiheuttavat huolta. Tekoälyn laskelma exän aiheuttamasta 17 000 euron taloudellisesta menetyksestä kuvastaa ihmissuhteiden materiaalisia vaikutuksia.

Teksti päättyy pohdintaan seksuaalisuudesta ja identiteetistä. Kirjoittaja kyseenalaistaa kykyään tunnistaa toisten ihmisten viehättymisen merkkejä ja pohtii laajemmin seksuaalisuuden monitulkintaisuutta. Tämä henkilökohtainen kertomus on koskettava kuvaus nykyajan ihmisen kamppailusta identiteetin, mielenterveyden ja yhteiskunnallisen aseman kanssa.

  • Jos pohdintaa halusitte nyt, niin takuulla ette halunneet kanssani missään tekemisissä olla. Näin unta, jossa aloin tehdä listaa vanhoista ystävistä, jotta voisin etsiä heidän yhteystietoja käsiini. Etsin varmaan entistä minääni. Olinko ollut itseni, kun olin laihimmillani, vai rakastunut yksisuuntaisesti poikaan, angstia vihkot täynnä, vai teininä Wightin saarella, vai alakoulussa Ylöjärvellä tai Kyrössä, josta naispuolisina tyypit enimmäkseen vaihtaneet omaa sukunimeä.
  • Entä Isojoella, ainoa jolle edes halusin tai satuin jutella, koska muut tuli yhtenäisenä rintamana vaatimaan tietää, mistä olin tullut. Ei voi mainita yhtä, kenen kanssa olisi leikkinyt tai varttunut. En tiedä, olenko puhunut kenestäkään meidän suvun henkilöpankille. Luuleeko, ettei mulla ole koskaan ollut ketään ystävää? Ainoastaan kerran nähnyt tuo nykyinen 54 täyttävä kaveri — hänet, kun muutin. Kaikki mitä olen löytänyt netistä, oli irc-galleriassa kiusaamista. Demi-foorumeilla haukkumista, joka näkyi melko ylhäällä tuloksissa. Eräs nainen laittoi itse Facebook-mokiin meidän WhatsApp-keskustelun ja sain 500 kommenttia olevani läski tai suomalaisesta bändistä jota vihaan.
  • Kaikki olleet mukana elämäni paskimmissa käänteissä. Mitenköhän tunnettu ja vihattu olen, enkä siitä ole edes tietoinen? Saavatko jotkut minusta jotain kiksejä? Noh, minua halunneet tutkia työkseen psykologiaa "tutkivat" ainakin. Sain huonon arvion jossain huutonetissä, kun en toimittanutkaan mun päiväkirjoja — kun en löytänyt niitä kaikkia — ajoilta osastolla. Raha ei vaihtanut omistajaa. Suomi on väkiluvultaan pieni ja yksinäisyys suuri. Pienet paikkakunnat, joissa tunnetaan toisensa. Ei kiusata muuten, jos pidät puolesi. Kaupungit, joiden väenvilinään hukkuu — vaikkei olisi mikään kameleontti.
  • Lontoon rappuset, joissa kaikki johtaa Roomaan, halki puistojen ja turistinähtävyyksien. High streeteiltä metroissa, maan alla ihmiset töihin ja takaisin korkokengissä ja hautojen yli, eri väestön kaupunginosiin, puutarhoihin ja korppeihin, bussien ylimpien kerrosten etupaikoilta 3 jos ei ole ketään muuta bussissa… onhan sitä nähtävää, jos mielii elää ja hymyillä, tai stressaantuneena heristellä helmikorua Kreikassa. Norjassa täytetyn jääkarhun päällä ottaa kuva lapsena kuin isänsä. Turkissa lavalla näyttää, että kuka vain pystyy keinuttaa lannetta. Eniten mua nykyään kiinnostaa Yhdysvallat, kun siellä tuskin ikinä tulen käymään.
  • Mun englantikin on 90 % proficiency-tasoa, mutta siitä puuttuu s/z, oh/ah ja muita amerikanenglannin pieniä nyansseja, joista tajuaa etten ole natiivi. Samaa voisi sanoa äidinkielestä. Ymmärrän murresanoja Pohjanmaalta, minuun on tarttunut kerran Turun murretta, mutta mieluiten sitä puhuisi kirjakielen tapaista… nääs moro…
  • Ajattelen kaikkea sitä, mistä haluaisin kirjoittaa blogiin. Sitten yleensä kirjoitan jotain ihan muuta. Eilen kuuntelin kaksi tuntia äänikirjaa. Katsoin pari jaksoa Selviytyjien 44. kautta. Katsoin Pingviini-sarjaa. Jäi vain finaalijakso.
  • Tänään joku korjaaja hakkasi monta tuntia hissiä aamusta. Nukuin silti kahteen. En vain löytänyt niitä syitä nousta ylös, mitä yritin pohtia vielä illalla. Huomenna on uudenvuodenaatto ja kaverin luo pitäisi mennä. Voisi vaihtaa kynsilakat. Tiskata ja pestä pyykkiä. Sen sijaan kuntopyöräilin vartin ja kuuntelen vieläkin jotain mitä 90-luvulla oli Music Televisionilla.
  • En kuunnellut lapsena musiikkia ennen kouluaikoja, vaan lauleskelin itse jotakin. Äidin mielestä hain huomiota. En ainakaan ennen spaissareita. Äiti piilotti kasettinsa aika hyvin minulta. Sineadia ja jotain metsä-luonnonääniä. Väitti Princeä kuunnelleensa, en kyllä muista tulleen vastaan...
  • Enivei. Pelannut vähän Paliaa, pitäisi ettiä hahmo joka osaa tehdä teleskoopin. Ei se sitten ollutkaan se hahmo joka on kaikista kauimmaisena. Tehtävää riittäisi. Heitin päälle vaan samettisen mustan mekon. Mussuttanut proteiinipatukan ja juustonaksuja. Pakotan itseni rangaistuksena lihomaan, koska onhan se nyt ihan luonnotonta. Ihminen varastoi kaiken ylimääräisen kausien varalle jolloin on vähemmän ruokaa — joita ei nykymaailmassa enää tule.
  • Jokin b-vitamiinin tai sinkin puutos suupielessä… sitä yrittänyt hoitaa pois tärkeimpänä. Vuoden alusta on taas lääkkeisiin omavastuu paljon. Mun pitäisi ottaa lisää täytettä huuliin vielä toinen kerta. Se oli 180 euroa. Sitten on laskuja ja uusivuosi. Hankin tähtisadetikkuja. Kaveri sanoisi kuitenkin lapselliseksi eikä ymmärtäisi mitään.
  • Viimeksi hankin jotain ilotulitteita exän kanssa. Meidän koira sammutti tassulla yhden joka kierii maassa. Se oli urhea koira ja tottunut ampumiseen. Sekin varmaan mainitaan joka uusivuosi. Kyllä mä jotain 2025 suunnitelmia oon miettinyt. Tässä on ollut sen verran aikaa vetelehtiä. Kukaan ei ole kaivannut.
  • Yritin vähän aika sitten ladata versiota MSN Messengeristä mutta ei se sitten ollutkaan helppoa Macilla. Joku kommentti Threadsissa mainosti, enää muista minkä niminen.
  • Sitten olen miettinyt peruskurssia omaelämäkerran teosta työväenopistossa. 55 euroa, 12 kurssikertaa. Sinnekö? Minäkö? Ja mun tekoälyn avulla jo luotuna sekalaista 112 sivua elämäkertaa saada jotain selkoa miksi edes lähtisin saada järkeä elämästäni. Uudelleenkirjoittaa monesti.
  • Haluaisin löytää nahkakantisen day-to-page -kalenterin, jossa kullatut sivut ja joka neljälle päivälle tila raapustaa. Kuten löysin 2008 vuodelta tuollaisen. Sivut kellastuneet vain vähän. Ymmärrän itseäni täydellisesti vielä ennen kuin määräsivät lääkkeitä.
  • Kerroinko että mä pääsin vihdoin 15 vuoden jälkeen eläkkeelle "toistaiseksi"? Toivon että laskevat asumistuen takaisin ennen kuin menin töihin päiväksi kahtena vuotena peräkkäin ja laskivat viisi euroa kuussa. Vaikka piti saada tehdä töitä 0 % veroprosentilla johonkin 300 euroon asti. Päivääkään et saa tehdä mitään…
  • Näin jotain unta että jos saisin säästettyä kolmesataa niin voisin ottaa koiran. Pöh. "Never dream" -exä. Tekoäly laski että menetin sen suhteen vuoksi jotain 17 tonnia rahaa. Ihan mahdollista. Elämäni on kyllä muutenkin jo loppu. Josko se vihdoin olisi?
  • Mulla on ollut kaulan ympärillä pari viikkoa vahattua mustaa nyöriä jokuseen kertaan ympäri. Kukaan ei ole sanonut siitä mitään. Lääkäri saattaisi varoittaa etten vaan tukehtuisi. Ihan sama… en ole kyllä niellyt mitään niin syvälle että olisi haitannut vielä hengittämistä. Mun hengellinen panta.
  • Kai sitä voisi kohta taas syväkurkuttaa jotain ja elää pelkällä siemennestedieetillä. Juo jotkut virtsaakin seksuaalisessa tarkoituksessa. Mikäs maksullinen minä olen? Syrjäytynyt taiteilija joka ei jaksa oikein taiteillakaan edes ateljeessaan. Möisin muutamat litografiikat. Ät miuku et mauku piste ai tä? Jòó.
  • Toisaalta ihmiset on niin tyhmiä että ne kirjottaa nimeni Kaijsa. Onko tässä elämässä edes millään väliä? Onko mikään pyhää?
  • En tarvitse tinaa tänä uutena vuotena. Tiesitkö, etten ole koskaan nähnyt unta salarakkaastani? No, hän tuli unessani ruokalaani, kun söin pizzaa ja harjoitteli suomea muistikirjaan vieressäni. Näyttäen sormilla jotain dildoon liittyvää, jonka olit nähnyt minun kanssani. Luin ääneen, mitä hän oli kirjoittanut, sen jälkeen kun olin halannut ja tullut lähemmäs. Käsiala oli kuin isoäitini, mutta selkeämpää. Myönsin, että opiskeluni sujui huonosti, koska en pystynyt ajattelemaan mitään.
  • Joku tyttö tuli makaamaan viereemme. Hän näytti nuorelta Emma Robertsilta. Ampiainen lensi nenääni ja heräsin. Kirjoitin tekstarin herätysvalolampun valossa ennen sen herättämistä, kertoen unestani. Ei nukuttanut enää.
  • Ehkä jätän koko ihmisen menneisyyteen ja 2025 on jotain muuta. Ei voinut olla hyvä enne. Ampiainen symboloi jotain kontrolloimista, tunteiden tukahduttamista tai mahdollista uhkaa… tai ilmeisesti tuo nenään lentäminen tarkoittaa rakkautta?
  • 5.1.2025 — tammikuu. Mä oon flip flop -sandaali ja sä oot crocsi, mutta ainakin voin antaa sulle kenkäkoruja sun reikiin kautta perunankokoisten isovarpaitteni.
  • Kaverin koira nukkui koko yön mun jaloissa. Heräsin kerran aamuyöstä vaihtaa asentoa. Laittanut päälle suihkun jälkeen tämän F&F-paidan, joka on signeerattu "To Fucking Kajsa Blom". Eräs fani Ranskasta on uhannut mua itsemurhallaan tässä koko päivän tai jotain yksityisviesteissä, mutta en mä voi auttaa sen enempää jos toinen on niin onneton.
  • Leikin tekoälyllä tunnin sängyssä maaten. Se ei tunnistanut koiraa vaan näki siinä kasvot jotenkin. Kurkkua kuristi kun katsoin laihaa versiota itsestäni. En ole ainakaan vielä osoittautunut kipeäksi että olisi tarttunut pikku flunssa.
  • Mun uudenvuodenlupaukset on varmaan säästää 300 euroa, pudottaa 20 kiloa painoa. Eli ihan mahdottomia. Olen jo antiikkinen teinityttö. En pysty samaistumaan keikoilla pomppiviin ihmisiin. Olisi kyllä kiva aloittaa parikymppiset alusta... olla taas normaalipainon ylärajoilla. Mun alin paino oli 66 kg. Siihen piti ihan sairaasti tehdä hommaa eikä mun saavutusta huomioitu muuten kuin väitettiin valehteluksi. Fyysisesti kuntoni oli paras.
  • Kunnes tunkivat mömmöjä täyteen pakko-injektioita. En saanut käydä salilla ja uimassa, enkä oikein missään. Kyllä silloin kuntoutuskodissakin kävelin koko yön jostain turhaan monta tuntia. Piti aloittaa neljältä yöllä jos aikoi tehdä mitään salaa ilman puuttumista.
  • Enkä tajunnut silloin että hyvät luottotiedot olisi olleet mun puolella, olisi päässyt minne vaan vuokralle. Se väliinpuuttuminen katkaisi kaiken uskoni että pääsisi vielä töihin, mutta silti en saanut mainita sitä nettiin stigman takia. Ainoa sairauteni oli akne.
  • Ei ollut normaalia vihata sitä yhtä bändiä yli kaiken... en saanut päättää edes musiikkimaustani. Ei ollut reilua. Neitsyytenikin menetin jollekin rastapäiselle kielikorun omaavalle, joka sanoi myyvänsä huumeita tai jotain… eka suukko oli jokin ihme helikopteri-pusu Patarouvassa, jonne menin yhden anorektikon kanssa joka yllytti jotain poikaa ja tilas jotain shotteja.
  • Mun kynä rikottiin pieniksi puunsäleiksi jolla yritin kirjoittaa elämääni. Annoin niille pyyhekuminkin. Jos joku huutaa mulle naama punaisena muslimien naisten raiskaamisesta ja tyttöjen sukupuolielinten leikkelemisestä koko uudenvuodenyön, niin mä sanon myös asiat niin kuin ne on. Ei tarvitse laittaa luuta kurkkuun, mutta kyllä se pelästyi ja löi mua kun pamautin kämmenet pöytään ja huusin TURPA KIINNI.
  • Tottakai miehet tekee väärin alistaessaan naista, peilaten omat himonsa naisen syyksi että oltaisi saastaisia. "Panopuuna" 9-vuotiaat pikkulapset ottaa vaimoksi leikeltyinä tietenkin, ettei he saa itsekään tuntea mitään. On ahdasmielistä, äärimmäisen islamistista.
  • Mutta ei se ole jotain mistä haluan olla tietoinen, kun se on laitonta ja asiaa seurataan jos epäillään. Niin lapsia ei päästetä ulkomaille siihen operaatioon Suomesta. Siis mitä voin tehdä? Muslimit levittäytyy — ihan kuin kristitytkin. Molemmissa uskonnoissa on perustavanlaatuinen ongelma. Käännytystyö.
  • Ei se auta jos yrittää katoliseksi ryhtyä. Maksaa aneet, tekee parit ihmeet ja pääsee nykyajan pyhimykseksi. Ei ihan jokaisen puuhaa. Vittu mikä idiootti, mutta en mä usko ateistien olevan sen parempia skeptikkoja. Seksuaalisuuden lipun alle pitäisi lisätä U eli unsure.
  • En ole varma mun LGBTIAU+… kokeeko ihmiset viehätystä toiseensa vai ei. En mä näe onko sun pupillit laajentuneet, en mä kuule sun tihentynyttä sykettä tai tunne jos sun veresi ryhtyy laajentaa sukupuolielimiä. Hyvä jos huomaan jos jonkun niska on häpeästä punainen.

Stop fucking with my head

2006
 Laitoin kodin elektroniikkaa toriin – mutten oikeastaan haluaisi luopua niistä, etenkään digikamerasta. Nyt harkitsen antavani tuon työtuolini pois. Eksä kasasi sen joskus kun hankin ikeasta 11 vuotta sitten tai jotain. Säädettävä. Tämä pelituoli, jonka itse kasasin- en saaanut kasattua oikein säädettäväksi. Voisin ottaa tuon tilalle jonkun nojatuolin. Ei sillä että haluaisin vieraita.

Aamu alkoi sillä että yksi kaveri pyysi mua myymään sille iPhonen, vaikka sillä on yleensä jokin androidi eikä kavereille muutenkaan kannata myydä puhelimia. Se on velkaa muutaman kympin jo. (Valittavat kaikesta tai heittää rikkovat.) Se kyseli joskus aiemmin kaveria varten. Mulla on pari kierrätettyä SE:tä. Toimii ne kakkos- ja kolmos puhelimina. 

Tuosta MacBook Airista, joka maksoi tonnin, olisin valmis luopuu 150 eurolla ja hinnaksi laitoin 180e. Mikrofoni 65e ja se digikamera... Jos mulla olisi kunnon muistikortti ottaisin sen itse käyttöön. Saisi ehkä 15 eurolla kunnollisen uuden muistikortin. Siinä on hyviä muistoja. Eikä jokainen kuva aina menisi suoraan pilveen kun sen ottaa... Pilveen eli jonkun toisen tietokoneelle. Tosin onhan se asetus mulla käytössä, kun Google Drivesta maksan. Täyttyy kaikesta paskasta kyllä eikä erota sitä, huonolaatuista pikseli paskaa sellaisesta -mitä haluaisi säilyttää.

Työpöytä säädettävä mulla on myös enkä löytänyt siitä alkup. hintaa sähköpostin tilaustositteiden joukosta. Minkä tahansa pulpetin löytää kyllä. Onko tuossa muistoja? Tarvitsenko vielä työpöytää? Joo ehkä. Neuvoteltavissa jos joku hakee multa tuolin, koneen, ja pöydän samalla. Mitä epäilen.

Ehkä jos vinted tai muu markkinapaikka olisi järkevämpi. Emt. En mä halua myydä mitään. Yksi vanha hoito kyseli mitä hommailen. Olen vieläkin nolona kun se asento viimeksi satutti sitä. En ole sen jälkeen harrastanut kenenkään kanssa. Saati ennen sitä pitkään aikaan mitään eli olen kuin olenkin vailla kokemusta pitkään aikaan mistään petipuuhista. Latasin kik sovelluksenkin taas tein uuden tilin mutta kaikkien viestit tulee jostain muualta. Tampere on kai koluttu. Vaikka ei se ollut kyllä alunperinkään. Varmaan tänä vuonna voi laskea partnerit yhdellä kädellä. Tindermätsejä taisi olla yksi, mutta se muutti kauemmas. Samoin yksi isukki ei kertonut muutostaan mitään, ja sille kelpasi muutenkin vaan muut hoidot kuin petihommat mun kanssa. Lähti hoitajaksi töihin muualle tuosta. Ainoa syy miksi edes teen bj:tä on alistumis aspekti. Ja olin siinä paras jo ekalla kerralla tai ainakin vertasi sataan muuhun jonka kanssa oli ollut. Eikä uskonut että olin neitsyt.

Joku mies kiukutteli mulle tori.fi heti siitä mun läppäri ilmoituksesta jotain ikivanhaa kansanviisautta teknologiasta ja akuista. Nyt on 2025 ja pitää opettaa mun ja chatGPT:n hänelle mitä se koittaa sössöttää. "Eikö....?" No ei. Pysyy syklit ja verkkovirrassa olot, kai uutena tietona edelleen.

En oo varma onko miehistä koskaan ollut mitään muuta hyötyä kun sekoittaa mun päätä. Toisaalta opetin yhtä pelaa pasianssia joka on mua 11v vuotta vanhempi. Kysyin miksei se laita kortteja järjestykseen ässästä lähtien ylöspäin. Sillä oli kyllä ne ylänurkassa. Jotain se jäi odottaa pakasta tulevaksi. En tiedä mutta sen pasmat meni sekaisin.

Älä koskaan katso mitä miehet puuhaa, koska eivät ne mitään osaa. Tee kuten he sanovat, mutta ei niinku he tekee.

Jeps. Ja mene itse perässä. Miehet ovat kuin vessanpönttöjä, aina täynnä paskaa tai varattuja.

Ei tästä blogistakaan mitään tulisi jos mainitsin mitään mun seksielämästä. Vaikka ei sellaista kyllä edes ole. Bloggaus on julistettu kuolleeksi monet kerrat. Mä olen tehnyt tätä 2013 vuodesta, jo vaihtarivuotta 2004 ja aiemmin mutta sitä greatestjournalia ei ole. Kaikkialla missä mun nettikirjoituksia oli, jouduin vain ongelmiin. Rikoin jotain koodia. Sain elinikäiset bännit. Jouduin kuuntelee, psykiatrin lukemana mun profiilitekstiä livejournalista, joka oli sitä "nettitekstejä foorumeilta" tulostanut sormen paksuisen pinkan. Sekö sitten oli todiste jostain?

Ei tänä päivänä enää ehkä. Korkeintaan joku työkkäri tutkii kevytyrittäjien taustat netistä kaivaa kaiken mahdollisen mihin eivät edes ole antaneet lupaa tai tehneet mitään rahaa sivustojen listoilla. Ettei vaan tarvitsisi mitään maksaa... eipä ole kuulunut mun sosiaalisesta kuntoutuksestakaan mitään. En ole asiakas ollut jostain syystä? Työkyvytön joo, vähän terapiaa ja kuntoutuksia ja koulunkäyntejä. Niitä valtion maksamia, Kelan tukemia, pakollisia tutkimuksia ja mahdollisuuksia. Ei ole enää ollut vuosiin mitään. Ehkä se pandemia sitten katkaisi edes ajattelemasta tulevaisuutta sen pidemmälle.

torstai 26. kesäkuuta 2025

Jos pitäisi lähestyä maailmanloppua varmaan tekisin sen kärpäsenpaskan nopeudella

 Kävin kaupassa hakemassa juoksevaa rasvaa. Ostin myös jaffakeksejä ja juustosämpylöitä, pari tölkkiä juomaa. Raahasin kotiin myös huomiselle pakastepitsan. Istuin tuulettimen eteen pelaamaan. Sain pulloista 5e. Tein nyt torstaina, aiemmin kasvishernekeiton, johon heitin perinteiset meiramin ja sinappia. Söin viimeisen einespurilaisen välipalaksi kylmänä. Luin eilen vähän kirjaa, mutta tänään melko saamaton. Vein roskat, pullot, kävelin kilometrin. Sitä kuuluisaa aloitekyvyn puutetta. Haluaisi vain maata sängyssä, mutta siitäkin ponkaisee ylös. Mikään ei ole hyvin. Tarvitseeko ollakaan. Kenenkään muun vuoksi ei tarvitse.

Aamupaino oli 120 kiloa. Eli ehkä tippunut kilo tai kaksi hitaasti taas. Ennen kesäkuun koirankaitsemisia se oli kai 119 kiloa. Ja on se käynyt sadassaviidessätoistakin. Pitää vaan olla alkoholia juomatta, ahmimatta, olematta kiinnostunut syömisestä. Mietittävä kylläisyyshormoneja, kaloreiden estetiikkaa, makua, kääreitä, heitettävä pois osa. En mä tiedä. Mulla on jotain 29% lihasmassaa ja urheilijoilla on yli 30% joten ei paha. *nukahtaa näppäimen päälle*

Voisi ehkä pistää sen rasvan jääkaappiin. Vaikea suunnitella mitään tulevaa. En halua mitään tulevaa. Katsoin Mean Girls musikaalia Netlflixistä ja se oli huono. Ei jaksanut ylläpitää huomiotani. Ehkä eivät ole mun nuorisoa enää he. Jokin uusi sukupolvi keille noita uusintaversioita tehdään. En ymmärrä vanhuuttani. Mutta ei se tee minusta äärioikeistoa. Hyväksyn vain liberaaliuden, ei sitäkään ymmärtää tarvitse. Jos synnyttäjiä ei kutsuta äideiksi, vaan henkilöiksi tai ihmisiksi, niin ei se ole naisilta pois. Mitäs hankkivat lapsia tähän maailmaan. Sen pitäisi olla turvallinen kaikille. Vain koska jokin vähemmistö kuvittelee olevansa Minni Hiiriä, ei se tarkoita että Disneylandin pitäisi estää mielikuvituseläimet saamasta oikeuksia myös. 

Sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta puhuminen vain syrjäyttää keskustelun pois meriensuojelusta, metsiensuojelusta, ilmastokriisistä, black lives matter, me too liikkeistä sun muusta feminismistä ja aborteista terveydenhuollossa, nykyajan ilmiöistä mediassa jonka omistaa sitä paitsi muutamat rikkaat joiden agendaa heidän news outletit edustaa... pitää kai ohjata narratiivia heidän. Tavallaan tiedän mitä arvoja oikeisto edustaa (omiaan) mutta he ovat pellejä. Kapitalistinen kasvu ei ole kestävää. Raha menee rahan luo, tuhotaan puolustuskyvyttömät merenpohjat ja käytetään viimeisetkin tipat öljyvarannoista vaikka vesisähkö, tuuli, ja muita energioita voisi kehitellä vaikka aalloista jos nyt ei tule hyökyaaltoja ensin ja tulvia. Vaikka hölmöä sitä on lämmittää pohjoisessa talvisin, jos tästä tulee kylmä kuin, Siperia kun merivirtaukset muuttuu...

No joo. Oikeisto välittää vain siitä miten asiat on aina ennen olleet. Tajuamatta että ihminen vain on sattunut tulla maapallolle kun sen ilmasto on ollut hyvin vakaa. Ilmapiirit muuttuu, voihnä vapaamuurarit ja varjopankkien sijoitukset. Maailma on kiehuva kattila ja sauna, mutta paljon muutakin ääri-ilmiötä.

Kutsuttu maanantaina kaverin luo. Pitäisi kai vastaa siihenkin jotain. Tavallaan säästänyt sitäkin varten sukanvarteen muutaman euron että olisi bussirahaa ja drinksuihin varaa. En tiedä. Ehkä meen. Miksen menisi. Minulla mitään tekemistä ole. Ikinä. Ei tarvitse edes kysyä. Aikaa on liikaa näin eläkkeellä. Jokainen hetki on kivulias muistutus, etten tiedä mitä mulla olikaan tapana tehdä? Ylimääräiseltä ö-mapin ydinjätteeltä ja viemäreissä asustelevalta flukemanilta muistuttaen yhteiskunnan turhana vastarannankiiskinä ja tuittutätinä ja flegmaattisena negatiivisena hirviö noita-akkana joka ei ansaitse elää kun on niin ruma. Ne on kipurahoja.

maanantai 23. kesäkuuta 2025

Syistä että

Ostin kaksi uutta äänikirjaa krediiteillä audiblessa. Yksi dystopinen kirja, jonka on kuulemma kirjoittanut tekoäly... sekä meristä kertova tietokirja?

Olen tänä vuonna jo 10 kirjaa jäljessä lukea 50 kirjaa 2025, ja mulla on näitä hyllynlämmittäjiä mutta en ole ehtinyt aloittaakaan kuin jokusen.

1. https://www.bookcrossing.com/journal/15171317
Olen melkein jo lukenut tämän. Täällä Pohjoisnavan alla
2. https://www.bookcrossing.com/journal/15752538
Vielä parisataa sivua tätä, Confessions of a Shopaholic
3. https://www.bookcrossing.com/journal/17069725
Circe, alku oli ihan hyvä?
4. Bury Our Bones in the Midnight Soil By: V. E. Schwab
äänikirja lesbovampyyreistä, menee jo toisesta korvasta ulos (Audiblessa)
6. Sarah J. Maas, Keskiyön kruunu
Mulla on tästä sekä äänikirja että fyysinen kirja. Samanaikaisesti koittanut edetä. Onko järkeä xD
Loput on bc-kirjoja ja äänikirjoja mitä ollut kesken jo kaauaaan. Mulla on kaksi lukumoodia, "pakko lukea/kuunnella kerralla koko kirja 24 tunnissa" tai "aloitin tämän vuonna 2012, koskakohan saan tämän loppuun"

Olen myös, pikkuhiljaa laittanut kestokassiin kirjoja, joista voisi pikkuhiljaa jo luopua tai olen lukenut jo enkä aio pitää kokoelmissa. Olen merkannut emojilla ne jotka ovat bookcrossing kirjoja? (eli kiertäviä kirjoja, niissä on myös merkinnät siitä)

1. Nemi: Vastavirtaan – Lise Myhre ♻️
2. Hellapoliisi: Ensimmäiset reseptini – Opi kokkaamaan! – Kati Jaakonen
3. The Walking Dead: Rise of the Governor – Robert Kirkman & Jay Bonansinga♻️
4. Word Nerd – Barbara Ann Kipfer♻️
5. The Bucket F*ck It List: 3,669 Things to Do. Or Not. Whatever.
6. 12 Rules for Life: An Antidote to Chaos – Jordan B. Peterson
7. Elolliset – Iida Turpeinen
8. City of Fallen Angels – Cassandra Clare
9. Rakastaa, ei rakasta… / Love Me or Leave Me – Like (taide-/valokuvakirja)
10. Harry Potter and the Goblet of Fire – J.K. Rowling♻️
11. No Plot? No Problem! – Chris Baty

lauantai 21. kesäkuuta 2025

Mun uusi kukkapersoonallisuus


*🌹 Ruusu*  

*Hoito-ohje:* Rakastaa valoa, muista kastella säännöllisesti.


*🌺 Rönsylilja*  

*Hoito-ohje:* Helppohoitoinen, sietää varjoa ja kuivuutta.


*🍀Käenkaali*  

*Hoito-ohje:* Herkkä kaunotar, tykkää valosta ja kosteasta mullasta.


*🪻 Paavalinkukka*  

*Hoito-ohje:* Ei tykkää kylmästä vedestä, kukkii usein.


*💜 Laventeli*  

*Hoito-ohje:* Aurinkoa ja kuivuutta, älä liikakastele.


*🌱 Basilika*  

*Hoito-ohje:* Valoa ja vettä, lyhytikäinen herkku.


*🌿 Peikonkieli*  

*Hoito-ohje:* Selviää vähällä, hyvä varjoonkin.



Tuhkaa ja perinnelauluja sekä uusi kivitaulu 11, käsky säilyttää luonnonvoimat eikä antaa niille tuhovimman erikoisosolosuhteet la lal laallala

 Ihmisiä on ollut 200 000 vuotta. Dinosaurukset oli kylmäverisiä ja me ollaan tasalämpöisiä. Vaikka silloin olisi ollut lämpimämpää niin maankuori oli eri lailla myös ennen sitä meteoriittia ja ne otukset pääsi kulkemaan. Maapallolla on ollut pitkään erikoisen harmoninen ja lieto kausi. Ihminen ei voi olettaa että me oltaisi oltu täällä aina. Tai että me saataisi hävittää muita lajeja niiden ekosysteemeistä. Tätä arvotonta ihmissakkaa on täällä jo 8 miljardia. Einstein ei tiennyt millä kolmas maailmansota soditaan, mutta sen jälkeen on vaan kivet ja kepit käytössä. Luonto jos saa aikaa ja se jätetään rauhaan, niin se pystyy uusiutuu. Se on biodiversiteeettiä, perus biologiaa. Ei se tuhoaisi itseään, siihen on kaikki ihmisen syy. Luonnossa kaikkea tarvitaan joka kolossa, ympäri mennään kiertokulussa. Lannoittaa, matojen ruoaksi, kasvualustaksi. Ei sitä aleta kyntää, aiheuttaa eroosiota, troolata koralliriuttoja.
Tehokkaasti kyllä raiskataan vaikkakin isot yhtiöt, ja moderni uudisraivaus- tekee kaikkea mafiahommia ihmisten yhteisillä merivesillä. Siellä on ihmiskauppaa ja kun joku kuolee, siitä löytyy vain lenkkari jossain rannikolla. Tapetaan vaan toisemme, ehkä jokin muu laji taas tuottaa meidän jälkeen jonkin kivikerroksen maan kuoreen. Menneisyyttä voi tutkia ja sen päälle voi heittää glitteriä, mutta eteenpäin on uitava. Ei minnekään muille planeetoille, jos nyt tutkisi edes omansa ensin lajit ennenkuin tuhoaa ne. Luonnonsuojelu voi tuntua kaukaiselta ajatukselta kun katsoo miten paljon ihmiset vaikka autoilee. Kaikki on vain pisara meressä. Syyttämään isompia valtioita, mutta kun maat joissa on eniten ihmisiä on usein köyhiä ja heillä on pieni hiilijalanjälki, ja se on tämä elämäntapa hyvinvointivaltioissa mikä saastuttaa enemmän kuin ihmisten määrä... Laatu ja määrä, talojen lämmittäminen esimerkiksi ja ruoan tuottaminen lannotteilla.... se mikä aiheuttaa niitä hiilidioksidipäästöjä. Ilmastopakolaisia ei saisi ottaa tuolta maapallon keskiosista jossa on kuumaa. Fossiilisia polttoaineita ei ole aina. Makea vesikin kuluu mitä nopeammin sitä käyttää ja tuhlaa. Kuka syö sinilevät järvestä? Painuuko kaikki vain pohjaan kuten raskasmetallit meriin? 400 000 alusta, 400 000 keidasta. Korallit on eläimiä. Joo katsoin eilen sen David Attenborough:n viimeisen dokumentin meristä ja opin paljon. Osan tiesinkin jo, mutta osaisinpa opettaa eteenpäin. Meret ei ole synkkiä, pelottavia, vaikka niissä onkin kauhea paine eikä ihminen kestä kovin nopeaa nousemista syvyyksistä. Onneksi valaanpyyntiä ei oikein enää ole valaanrasvan vuoksi pelkästään lähes tuhottiin valaat. Ne jotka on lähellä luontoa, alkuperäisasukkaat, tekee edelleen hyviä uutisia mutta eipä niitä valtamediasta näe. Mites menikään 625 miljardia ihmistä voisi periaatteessa syntyä ennen kuin aurinko posahtaa niin että tää kivi sulaa, mutta siinä oisi mennyt seuraavat 5 miljardia vuotta. Toivoa tai ei, ihmiskuntasein. Ehkä näen tai sitten en näe maailmanloppua? Suojelkaa nyt sitä luontoa ja kuulkaa eläinten hätähuutoja. Maailmanparannus on vesimiesten hommaa. Ne saa turhaan kehuja.


>

perjantai 20. kesäkuuta 2025

Yletän

sisältövaroitus: Ergonomia

 Mulla on pieni kyttyrä. Eli jos vaikka makaan lattialla, niin se tulee tielle enkä pysty makaa suorana, vaan pää pysyy ylhäällä eikä takaraivo kosketa lattiaa... Eilen illalla puoli tuntia joogasin lattialla jotain makuulla ja kärsin huonosta ryhdistäni. Vaikka onhan se vähän perinnöllistä. Eniten harmitti etten pääse child poseen, joka on eri kuin baby pose... Otin pään alle peittoa vähän. Lopulta nukuin yhtä vähemmällä tyynyjä eli en kahdella kuten yleensä. Pidin myös jalkoja ylhäällä siinä lattialla. Mun oli pakko ottaa cpap päälle siihen nenän alle, koska olin haistavinaan jostain jonkun polttavan laittomia huumeita. Iltaisin se on ihan mahdollistakin, vaikka luulin että olisi päässyt eroon, sen jälkeen kun eräs sai häädön täältä.

Hyvät jussit silti. Huvittaisi enemmänkin jatkaa tuota korjausliikettä mutta kai sitä voisi viettää aikaa ihmisten ilmoilla. Puoli tuntia on ihan liian vähän ehkä, mutta jos jatkaisin sitä päivittäin? Ehkä tuloksia voisi tulla joskus. Nyt tuo lyhentää minua ja saa kaulattomaksi. Kuuntelin samalla Yungbludin uutta albumia taustalla keskiyön jälkeen. Nukuin ehkä 7 tuntia. Tilasin Sheinistä värillisiä piilolinssejä. Muistelin aikoja, kun mulla on ollut sellaiset silmissä. Mitä värejä on ollut. Ruskea, sininen, violetti, valkoinen nyt ainakin. Joten kokeilen mustaa, pinkkiä, neonkeltaista... tiedä sitten uskaltaako niitä pitää silmissä. Mun piilolinssineste on loppu ja niitä pitäisi kai välillä vaihtaa nesteitä koteloissa. En tiedä luinko että vähintään joka toinen päivä tai jotain. Ei mitään järkeä. Mieluummin tilaisin voimakkuuksilla jne hajataitolla mutta piilolinssit ei taida korjata sitä tarpeeksi hyvin.

En ehkä tajua mitä viehättävää minussa on. Pehmeä iho. Pistävät jutut ja leuanheitto. Nielu. Mun kukat kukkii ja koirat rakastaa mua. Pitäisi halailla useammin itseään.

torstai 19. kesäkuuta 2025

Ennen ja jälkeen löytyy instagramista

 Olen aikuinen ihminen enkä enää itke parturissa käytyäni. Mutta... saatan tehdä lisää huonoja valintoja. Sen turkkilaisen parturin mikä lie Abduli veljes olikaan, piti ottaa 1-2cm ja se näytti jonkun mitan etusormen ja peukalon väliin. Lähden sieltä pois karsealla otsatukalla, jota en pyytänyt, näyttää tasaiselta jos katsoo kaukaa, ja liian lyhyet. Kaikki mitä olen kasvattanut joulusta juhannukseen, poissa. Alan ehkä nyt hieman rasistiksi, koska mua on kohdeltu kuin jotain Hitleriä. Se niiden parturi siis on oikeasti vain rahanpesu kulissi. Ei ne mitään osaa. Veloittivat 35 euroa vaikka hinnat oli ulkona 22e... ei sanonut hintaa ennen kuin vasta kassalla. Oli pakko käydä ostamassa hiuspantoja. Kolme erilaista jos satun hukkaamaan. Ne on nyt pakollisia. Ostaisin pinnejä mutta ne katoaa vielä helpommin. Pesin hiukset kotona, kuivasin ja laitoin tummanvioletin manic panic suoravärin. Se on nyt ollut kohta puoli tuntia ja pesen sen sitten pois. Sain violetin irti iholta naamapyyhkeillä. Täytyy varoa kaikkia pintoja. Ei tartu hiuspohjaan kun se hikoilee pois kaiken, vaikken tekisikään mitään. Ostin jonkun syväravitsevan hoidon myös. Laitan sen maskin joukkoon. Kunhan saan värin pois pestyä.

Että semmottia. Teen ehkä jotain ruokaa tänään. Yleensä napostelen kaikenlaista kaikenpäivää- kuten voileipää sekä juon paljon pepsi maxia, enkä edes tee lämmintä ruokaa. Ostin perunoita, grillitassut oli alessa. Siihen kylkeen salaatinlehteä. Katsoo nyt kutsutaanko minua juhannuksena perheen luo tai kehtaanko edes tällä kampauksella mennä. Sen verran ärsyttää, vihastuttaa, enkä tule tottumaan tähän moneen päivään.

keskiviikko 18. kesäkuuta 2025

Päivättären asioita toimitan vaan ja viis veisaan

 Olen vaan pettynyt miehiin ja heidän ylisuureen rooliin yhteiskunnassa. Sitä ei juuri paikata lepakkosukkahousuilla, mustilla mekoilla ja korseteilla, ei edes lävistyksillä tai nahkasaappailla. Jokaista kuvaa kohti, jossa sulla lukee paidassa witch, on mies jossain Kreikassa jolla on enemmän tatuointeja kuin sulla, noidista ja variksista.


Siikala, A.-L. (ed.) (2002) Myth and Mentality: Studies in Folklore and Popular Thought. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Available at: https://doi.org/10.21435/sff.8.

Internalized misogyny

https://psytests.org/life/imsen.html (test)

SubscalePossible Misread from TestYour Reality
Distrust of women (3.3)You don't trust womenYou've had bad experiences with nurses, most of whom happened to be women
Devaluing of women (4.2)You think women are less capableYou may question the ethics or competence of specific professionals, not all women
Valuing men over women (3.3)You prefer male authorityPossibly doubt in the system, not men vs. women logic

tiistai 17. kesäkuuta 2025

Betray and Degrade (I bet this is a song from my fave band Seether.. see her ? seethe? Seething?)

industriously denying everything makes you fat

Behind closed doors, I don’t like to wear jewelry, I smudge away lipstick fast. I don’t gamble money, or buy newspapers. I don’t watch YLE, which is the Finnish broadcasting company. I can’t listen to Finnish radio. I don’t go to festivals. Guess if I have friends?

No matter where people travel, they usually come back the same as they were before.
Who affords friends in a society that calls for more. My love language is bribing others to stay with me.

Maybe some people build their identity by the things they add. I seem to be building mine by subtraction.

Mitäänsanomaton ja tuntematon ja ilmeetön ja persoonaton ja muutenkin puutteellinen ja loogisesti paha ihminen vetäytyy...

Persoonallisuuden hankkiminen on uhkapeliä. Ehkä kannattaisi vain moikata, hei olen minä ja diagnoosini olen minä, vaikkei se pitäisi paikkaansa. Tunnustaa olevansa skitsofreeninen koska sitä olet heidän mielestään. Niiden joiden mielipiteistä et tunnista itseäsi, etkä välitäkään. 

Näin saat älykkyysosamäärän laskemaan noin 125:sta lähes aivokuolleeksi lääkityksellä; onhan heidän pakko olettaa, että olet ollut nuoruudessa psykoottinen, vaikkei sinua ole tuntenut silloinkaan saatika tutkinut oikeasti tai kuunnellut tai uskonut mitään– lannistanut vain...

nälkä syö aivoja

"Psykiatri kuvaa sinua ihmiseksi, jolla on edelleen älyllisiä ja kiinnostuksen kohteita (kuten kirjallisuus), mutta jolla on vaikeuksia tunteiden näyttämisessä, aloittamisessa ja vuorovaikutuksessa. Et ole "epänormaali", vaan sulla on pitkäaikaisia oireita, jotka vaikuttavat tapaan olla muiden kanssa ja hoitaa arkiasioita. Silti sulla on omat tapasi elää ja olla aktiivinen – ne eivät vain näy perinteisen psykiatrian kriteerien mukaan "työkykyisyytenä"."

Potilaalla on persoonallinen ja älykäs perusolemuksensa, joka näkyi erityisesti ennen lääkityksen aloittamista. Hänellä on laaja-alainen kokemusmaailma ja rikas sisäinen elämä, vaikka sitä on joskus vaikea pukea sanoiksi tai saada ulkopuolisten ymmärtämään. Kokemuksissa on toisinaan ollut ristiriitaa ja jäsentymättömyyttä, mikä on saattanut vaikuttaa arjessa selviytymiseen ja vuorovaikutustilanteisiin.

Ajattelussa on havaittu lievää loogisuuden horjumista, mutta ei kuitenkaan selkeitä aistiharhoja tai harhaluuloja. Psyykkinen kuormitus on näkynyt muun muassa vetäytymisenä, tunteiden latistumisena sekä vahvana tarpeena suojata omaa sisäistä maailmaa. Potilas itse ei ole aina tiedostanut näiden piirteiden vaikutuksia arkeensa, mutta on osoittanut itsetutkiskelua ja kiinnostusta ymmärtää itseään syvemmin.

Työmuistin osalta on aiemmin havaittu pientä laskua, mutta yleinen päättelykyky on arvioitu keskitasoiseksi. Koulutodistusten ja oman kertomuksen perusteella hänellä on ollut hyvä kielitaito ja kyky omaksua tietoa. Hän on opiskellut niin lukiossa kuin ammatillisessa koulutuksessa, ja tehnyt työkokeiluja, joiden aikana on selvinnyt vaativista tehtävistä, vaikka toistotyö ja pitkäkestoinen rasitus ovat kuormittaneet.

Arki on tällä hetkellä melko rauhallista ja rytmittyy kotiympäristöön. Potilas hoitaa perustarpeensa itsenäisesti, käy kaupassa ja huolehtii itsestään. Päivittäinen elämä rakentuu osittain digitaalisen viihteen ja harrastusten ympärille, kuten englanninkielisten äänikirjojen kuunteluun, kirjoittamiseen ja strategiapelien pelaamiseen. Englanti toimii luontevasti toisena käyttökielenä.

Mieliala on pääosin tasainen, joskin potilas itse kokee tunteidensa olevan vaimeita. Hän ei koe ahdistusta eikä akuutteja psykoottisia oireita, vaan kuvaa oireilunsa liittyvän enemmän vetäytymiseen ja vähäiseen aloitteellisuuteen. Päivittäisen toiminnan käynnistämisessä on haasteita, mutta hänellä on edelleen kiinnostusta osallistua ja tehdä asioita.

Päihteiden käyttö on vähäistä eikä huumausaineita käytetä. Tupakointi on lopetettu. Sosiaalinen verkosto on pieni mutta olemassa, ja yhteyksiä pidetään ainakin osin verkon kautta. Bloggaaminen ja kirjallisuus ovat potilaalle tärkeitä itseilmaisun ja maailmankokemuksen kanavia. Hän suhtautuu varauksella sosiaalikuntoutuksen perinteisiin muotoihin, mutta voisi hyötyä vaihtoehdoista, joissa painottuu kulttuurinen tai älyllinen sisältö.

Tilanne on ollut pitkään tasainen, mutta potilaan toimintakyky on rajoittunut, ja työelämään palaaminen ei tällä hetkellä näytä realistiselta. Tästä syystä toistaiseksi Työkyvyttömyyseläkettä. Kuntoutuksen tavoitteena jatkossa on ylläpitää arjen rakennetta ja mielekkäitä sisältöjä potilaan omista kiinnostuksenkohteista käsin.


Sen pituinen se satu

Äkillinen poissaolo minulta eli ajan peruutuspyyntöni vastaanottaneet. Bussirahaa en halua käyttää pienestä eläkkeestä siihen että käyn toisella puolella kaupunkia turhaan juttelee psykiatrisen hoitajan kanssa. Näitä jutteluhetkiä on liian usein. Olen liian lyhyessä hihnassa. Mieluummin menisin psykoterapiaan tai sosiaaliseen kuntoutukseen. Keppihevospajoillekin on vaikea päästä ja mt-potilaiden paraati kaupungilla, kun heitä viedään ryhmänä ties minnekkin, tuntuu liian… kognitiiviselta harhalta muka. Että ihmiset huomaa. Ei mun tarvitse stigmatisoida itseäni. Verorahoillanne käyn pakkoinjektiot ottamassa joka kuukausi. Tuhoaa mun terveyden jo muutenkin että kusipäiset ämmät huomauttelee ääneen. Ja twitterissä mua kutsutaan katkeraksi. Luonnonuskonnoista jauhavaksi, varmaan kun jumalattaren mainitsin.  Master of nothing.

En minä ole yksinäinen koska se on jotenkin ihailtavaa tai vahvuuden osoitus. Minulla ei ole ketään, koska luottamus tai kunnioitus menee helposti. Koska he välittää enemmän paskoista bändeistä, ja niiden melusta joka aiheutti mulle koko diagnoosin ja kaikki on sen suomalaisen bändin vika josta minulla oli muka merkityselämyksiä niiden lyriikoista. En tiedä kuka sellaisen väitteen keksi, ehkä se lääkäriopiskelija, mutta sanoin etten halua puhua siitä ja se jäi elää ikuisesti osana sitä ankeaa satua tietojärjestelmään ydinjätteeksi johon viitata aina  seuraavat 10 vuotta tai niin kauan kuin satun elää. Ei tätä elämäksi voi kutsua, kun sen on pilattu niin monelta taholta.

Hoitajille puhuminen. Todisteet esittää. Kaikki on myöhäistä enää. Ei minua kuunnella. Lisätty vain lääkkeitä, väitetty vaisuksi jos minulta on mennyt ääni kun yrittänyt puolustaa ”nettikirjoituksiani” joita silloin tulostettiin sormen paksuinen pino. ”Seisoisin vaikka päälläni”, ettei tarvitsisi olla millään osastoilla. Älä ikinä sano että äidinäidillä on skitsofrenia. Kun olet parikymppinen ja ne haluaa diagnosoida sulle sen puhjenneeksi. Et ole viettänyt normaalia elämää vaan valehtelet vain kaiken heidän mielestä. Ei ole totta että olet laihduttanut, vaikka painat 66kg ja vihdoin normaalipainossa eli fyysisesti parhaassa kunnossa ikinä. Ja haluat luottaa omaan psyykeen. Ei, sinä olet huonossa kunnossa. Olet sotkuinen, itkuinen, pakkolääkitty ihmisraunio vaikkei sinulle olla tehty pahaa. Murheenkryyni. Et väkivaltainen vaikka sinua pidellään kiinni ja rauhoittavia lihakseen ruiskulla. Kalterit ikkunoissa, et saa edes kuivatella suihkun jälkeen rauhassa ja pukea vaan omahoitaja tulee selittää jotain kun harjaat hiuksia ja yhtäkkiä häntä pelottaa harja sun kädessä. Vaikka olet alasti pyyhkeesi alla.

Väärinkäsityksiä ja tahallaan ymmärretty väärin. Tahallisesti lihoamista koska se on ainoa asia johon pystyt vaikuttaa. Vaikka lääkkeet sen tekee, että ruokahalu nousee. Et oikeasti pysty kapinoimaan. Et ole ihmisarvoinen. Sinulla on vain oikeus olla siellä. Tulla kohdelluksi siten ettet pääse pois järjestelmästä koskaan.

Ehkä kun olet saanut työkyvyttömyyseläkettä lähes parikymmentä vuotta, saat sen ”toistaiseksi” eli pysyvän. He uskovat jo että et pysty työtä tehdä vaan kaikki unelmat on romukopassa. Et voi hakea hoitajaksi, lentokonekorjaajaksi, edes mäkkäri ei ota sua työvuoroon. Toisaalta kävisit kyllä vartijasta koska kukaan ei ryppyile sulle. Kaikki ovat persereikiä jo muutenkin sua kohtaan olleet. Jäi mainitsematta se miten multa otettaisi lapsi pois jos synnyttäisin.

maanantai 16. kesäkuuta 2025

Ken muistilistan unhahtaisi (Who knows)

  •  Kunnianhimoisesti aloitin maanantain. Oikein maanantaisoturi, ellei mulla olisi ollut se kirja joskus 2011. Menin vain YouTubeen ja selasin kaikenlaista syväluotaavaa taskuhirviö haastetta... "Life is such a long game"-Steven Bartlett
  • Sitten siinä oli äänikirja ilmaiseksi Mel Robbinsin The Let Them theory. Kuuntelin alun ja siitä näin alempana Diary of a Ceo uuden päivityksen, jossa hän 2. aamuyöllä mainitsee tuon teorian videossaan 13 tuntia sitten. Katkeruudesta sanoo jotakin ettei se kannata. Olin vain vessassa istumassa. Pitääkö sen "katkeruuden" seurata sinnekin. En minä ole katkera, en minä elä eilisessä, en minä lue vanhoja päiväkirjoja... No okei teen juuri sitä! Käsken tekoälyä todistaa minulle ettei ne olleet skitsoaffektiivisia nähneetkään!! Varmistaakseni etten ole ollut ikinä minkäänsortin hullu.  Olen vain tunnoton, nimittäin vailla kansallistunnetta ja muita vieraita sanoja, termistöä joka määrittelee mut ihmisenä kurjimpaan kastiin.
  •  Osaan kyllä asiakielen, en vain ole koskaan saanut pisteitä luetusta enkä kirjoittamisesta... Luen kerran, ja unohdan kaiken mikä ei koske omaa intertekstuaalisuuttani... sanat kuten kolumni tai artikkeli menee toisesta korvasta ulos. Taideviittaukset, kirjoitusvirheet, hemmetin aineisto. Kaikki pitääkin lukea kahdesti ja alleviivaustussilla alleviivata, vaikka olet lukenut sen Särmä 10 tehtäväkirjan jo silloin kun sen 1. painoksen hankki 2023. Ei vain kiinnostanut opiskella koska et osaa äidinkieltä. Et osaa loogisesti mitään, vaan sun logiikka on autistinen. *logistiikka tuo mulle vinted tilauksen ja jotain muuta postiluukusta*
  • Ajattelin ottaa saman päivärutiinin kuin neljävuotiaalla otuksella joka kävelee yhtä hitaasti kuin minä. Kaksikymmentä minuuttia liikuntaa, syön, tunti liikuntaa, syön. Kaksikymmentä minuuttia liikuntaa lisää. Siinä päivän viisikulmio. Viidet täydet ämpärit, kuten tuo Ceo kirjoitti kirjassaan. Elon Muskilla on ne, koska ihmiset kuuntelee mitä se ehdottaa.
  • Ensimmäinen käskyni, tällä kertaa, on olla menemättä takaisin nukkumaan. Se on ehkä tärkeintä minulle, ei se herääminen ole vaikeinta. Viisi aamulääkettä pitää ottaa, pakko vessahädästä päästää irti- ehkä pestä hampaat tai kosteuttaa kyynärpäät. Sitten väsyttää taas. Tuskin pääni painaa enempää kuin muillakaan tosin.
  • Eli siis aloitin päivän To do -listauksella. Huomenna, torstaina, menoja ja pitää käydä apteekissa. Voisin myös opiskella jotain, olla kuntopyörällä, vaikken tekisikään kävelylenkkiä roskia viemään talon päätyyn. Kävisi ulkona kuin kastelemassa parvekekukan (vedellä joka jäi juomatta). Enivei, ennen juhannusta taikoja jo. En saa aikaiseksi värjätä hiuksia ja ne on jo pitkät. Menevät päälaelle taipumaan alas, kun laitan hiusklipsillä poninhännän tukevasti kohti kattoa.
  • Istun tuulettimen edessä ja mulla on pelituoli, M4 siruinen MacBook Air. Tässä on järkyttävän mukava näpytellä ja kuunnella Spotifyta samalla kun miettii seuraavaa sanaa ja tietääkö sanan jota tarvitsee käyttää. Klipsi, poninhäntä, tai piti jopa tekoälyltä pyytää intertekstuaalisuus sana koska en saanut siitä päähäni? Noh se on takana se faniseni. Taistelu on meneillään. Muutama aanelkku uhrattu. Mainittu vaikka mitä maailmankansalaisten harrasteita.
  • Posti toi huulipuna- oho, Tampereelta. Mustan itämaisen kotelon, jollainen mulla oli joskus erivärisenä. Sekä Ruottista... (mun wi-fin nimi on Ruottis) Pliis toivottavasti tämä adapteri toimisi kuten luvattu. Olen pelihiirtäni vailla. Ikävä. Tähän aikaan normaalisti katsoisin mainoksia idliksestä. Sen sijaan viisi tähteä ahkeralle myyjälle selittäen viiden päivän toimituksesta, kun tuolla toisella kesti 10pv Ruotsista. Haen, ja kokeilen josko voisin saada osoittimen takaisin. Painan tätä niin voimakkaasti! Jospa kaikki olisi yhtä helppoa kuin lihominen.
  • OMG. Se toimii. Nyt vain jostain jokin vanha hiirimatto analogiseksi koristeeksi muistuttaen retro ajoista kun hiiri oli kiinni johdolla eikä toiminut valonsäteellä. Mulla on liian monta hiirimattoa. Tein yhden koulussakin. Yksi on television virityskuva. Yksi on erään ux suunnittelijan naamasta selfie. Puhu johdolle, se auttaa... ja sitä rataa? Tämä on jo ihan liikaa sensorisia virikkeitä. Triggereitä.
  • Joo nyt on pakko taas tuijottaa iPhonen ruutua. Enkä tilaa sellaista pidikettä kuntopyörälle mini 13 kokoiselle Kiinasta. Pidikkeitä riittää ja ulokkeita, kättä ojentaa. Tekstiviesti muistutus huomisesta tuli juuri ennakkoa vrk. Nyt meni ohi minulta montako km kävelin viime vk. Eipäs kun 13km.
  • Fantsua. Läskipalleroo. Lihoin kun mulla oli loputtomasti juustosämpylää ja pepsi maxia. En paljon mutta 2-5 kiloa maksimissaan tai lihaksia turha toivo. Niitä sulatella loppukesä. Otin kylmän kylvyn eilen illalla. En tee samaa virhettä kuin muina kesinä, että tuulettaisin jatkuvasti. Lämpö vain asettuu luihin ja ytimiin kuin kylmyyskin. Tarttuu mustiin sukkiin. Natisee kastuneen lenkkarin alla. Flirttailee kuin kuolema obeesina olemisen rinnakkaissairauksilla. Eiku. En saa tarpeekseni kryptisistä lauseista ja sanoista sitten joskus!!! Pitäisi tunkea koko paska chatgpt:seen ja laittaa se lausumaan ainesanat ulos. Autenttista älykästä tietuetta yleismaallisen jokaista ympäröiviin tekstuaalisiin kupliin. Ennakokäsitys cunt-teksti. ;) Terveisin luihuinen lohikäärme Käärmeen vuonna 2025

sunnuntai 15. kesäkuuta 2025

There's no post on Sundays


0 viewers, 2 hour stream. I made a paper doll, colored adult doloring pages (a dragon, t-rex and flowers a bit), played on my switch and babbled a lot of nonsense to myself. Caught pokemon in the twitch extension. Clicked a bit, pointed a bit. Wore a wig, had a table fan have a go at my face, knit a row of another scarf. Got a postcard written for a swap. Told how to get friends.

After recording a twenty minute bit, I rotated it on TikTok, removed silences and after one crash it's now on youtube too of about 14 minute recording for my own archives...

Eating milk chocolate from Silja line boat "the nicest greeting from the captain". It's a tablet. A brick. I also got a bottle of red wine. Souvenirs for dogsitting. It wasn't that long. I'm not used to that kind of everyday rhythm. Wake up, don't go back to bed, repeat.

https://www.twitch.tv/kajsa_blom  ?Except I could keep on streaming. I have put clothes to dry that I washed. I have cleaned up my desk and sitting now on my gaming chair and not the 12 year old chair. This could be my spot. Doing tarot readings, bringing colour back to the world, journal, anything I can think of to do with my hands. Quietly read even. I dunno. Feels a bit too much to do for no one.

lauantai 14. kesäkuuta 2025

May contain a paper doll!

 There. Saved myself 125 euros by not ordering someone to draw it for me.

Is Ai killing jobs? Can we all move into hammocks to live, sleep, eat in? Not sure if anything matters in this violent world full of war glorifying arseholes and our global warming. *mutters something about dog commands and emotional beings*

It's evening and time for meds and a snack. We did chicken wok noodles earlier and canned fruit for dessert. Maybe I should send it to the printer. I have a printer at home.


Miksei kukaan halua olla minun kanssa yhteyksissä olisi myös hyvä teosnimi

Jep, tekoälyvideot naurattaa tuota sataa vuotta lähestyvää vanhusta. Aloin jutella omalle kielimallille omaelämäkertani puitteissa ja sain jotain kolme sivua aikaiseksi. Putin ja Zelenskyi tanssimassa kesämekoissa, vanhusten hassuttelu jumppatuokio päällekkäin, nauru pieru itkut... menisivät aidosta. Jep jep... Mistä ne edes tunnistaa keinotekoisiksi? <pyörittää silmiä>
Selailin Amazonin äänikirjapalvelua etsien kuunneltavaa jonka lisäksi otin asiakaspalveluun chat yhteyden. Olivat veloittaneet ylimääräisen krediitin. Olen laittanut tauolle tilini kolmeksi kuukaudeksi. Elämäkerrallisia kirjoja selasin pitkään. Inspiroiduin. Kysyin teemaa sekä kohdeyleisöä tekoälyltä. Melko varma että muut avuliaat kiltit ja väärinymmärretyt joita ei ole uskottu, voisi innostua lukemaan kirjaani. Työnimike sattuu olemaan En näe itseäni kuten muut- kirjoittanut K.S. Blom.
Koira kuorsaa vieressä. Koita tässä nyt sitten. En huijaa että minulla olisi koira vaan se on erään toisen. Auttelen vain päivänsankaria kun kaikki joihin luottaa yleensä koiransa hoitoon, kiertää maanteitä, meriä tai ilmoja. 

Olen luotettava ja kiltti ja halunnut aina luottaa omaan aivotoimintaani ja se oli todella ankeaa, kun psykiatrit kirjoitti minusta satuja ja omaiset vieressä katseli... tarjosivat näkemyksiään mun elämästä vaikka eivät välittäneet missä reissailin aamuöisin salilla, poljin Tampereelle uimahalliin tai elokuviin tai bussilla ehkä festareille, tai katsomaan Pohjanmaalle kavereita. Soitin bussiasemalta että lähden nyt. Ei mennyt perille se. Olin kuulemma vain ollut huoneessani tietokoneella. Niin en mä muuten ehtinyt olla tietokoneella kuin enää öisin, kun oli kirjoituksia ja autokoulua ja laihtumiset 80 kilosta 66:een. "Sun ikäisenä minäkin painoin yhtä paljon", kun olin vähän päälle 70 kiloinen. Ja joidenkin mielestä väkivaltainen vaikka se oli tätini joka kävi mun kimppuun, kun olin 17, ja löi hampaani rikki. Se ei ole mitään kulumista se. Hammashoitajat on nykyisin ihan väärässä. Halusin korvauksia ennen kuin rikos menisi vanhaksi joten rikosilmoituksen myötä poliisi etsi minut juttelemaan hoitajalle, sossuille jne. Rallattelivat, pitivät silmätikkuna nuorta naista. Maksoivat kuntoutuskotiin pari vuotta sen jälkeen mun oleskelun. Eikä mun rahat menneet vuorokausimaksuihin osastollekaan. Kunnes tyypit vaihtui sosiaalitoimessa. Luulivat sen olevan tehostettua hoitoa, minulle ei olisi jäänyt käyttöön rahaa. Aloin etsiä kämppää pois sieltä. Aluksi kotikuntoutus kävi. En enää tarvinnut heitä kun reissasin Lontooseen ja poistatin tikit mahasta. Oli lukenut mun tiedoista siitä. Kävin pienessä rasvaimussa. Se oli huono smartlipo siltä kannalta että ottivat häpykummun päältä, oli ainakin mustelmat,  ja nyt sen rasvasolut on ihan kymmenenkertaistuneet varmaan siitä mitä oli. Kaikki säästöt kuitenkin menneet osastomaksuihin joka kerta, joten en ole säästänyt mitään käyttövaroja. Muiden verorahoilla muka elän.


Idea hyvä kymmenen, toteutus huono. Mun mt-ongelma on jo täysi-ikäinen. Ehkä hänestä pitäisi kirjoittaa elämäkerta. Etäännyn vähän aiheesta. Helvetin hornantuuteista.

torstai 12. kesäkuuta 2025

Syöppö no°5

2007 vuodesta on 18 vuotta aikaa ja muistan kuin eilisen, kun joka ikinen kerta kun menen Ylöjärvi cityn Prismaan joko tupakka tai missä tahansa alkoholi, k18 ostoksen asioissa– kysytään henkilöpaperit! Näytänkö alle 30v? Näytänkö siltä että olen käynyt joka vuosi ainakin kerran siellä ja minulta on kysyttävä paperit! Kukaan ei ole aikuinen omalla maallaan...

Typerää. Törkeää. Ehkä mun musta huppari, farkut, avainkaulanauha, muoviset kaulakorut ysäriltä ~5kpl kaulassa, ja läski naama sai mut näyttää -3 vuotiaalta. Varsinkin lenkkarien natisten lattiaa vasten koko kauppamatkan. Liikuin toki tuollaisen jotain, öö, varmaan kohta 90-vuotiaan kanssa– ehkä koko kaupungin tunnetuin keulakuva ja kasvo –jos ei lasketa Eppu Normaalia. Sillä on presidentiltäkin jokin risti. Just seilannut Jötlannissa Färgöössä jotain seniori trippiä ja löysi Chanel tuoksunsa näytteitä sekä paikallisen vadelmamustikan hilloa. No siis kaikki reissailee --paitsi minä tällä puolella sukua. Täytyy kiertää kaikki maininnat jotenkin. Siitä on jotain 9-10 vuotta kun lupasin kirjallisesti etten mainitse netissä ketään heistä. On se vaikeaa kun täällä olen? Paikalla. Huomenta. Päivää.

Enivei. Kun tulee lenkityksen aika. Meikä jää tekemään salaattia sillä aikaa. Unohtui basilika Caprin salaatista.

Pelasin pokemonia switchillä ja huomasin että Homesta, oli päättynyt premium tilaukseni. Yli tuhat pokemonia jäi sinne tilauksen taakse. Just ehdin muistelemaan Legends peliä jota pelannut kolme tuntia 8. generaation pelin peluuta. Otin kolmannen tähteni ja 40 tasolle tottelevat nyt taskuhirviöt minua. Jokin tarinatehtävä jäi siihen kesken. Sain jonkun huilun jolla kutsua ratsuksi itselleni pokemonia jotta pääsen nopeammin.

Paliaa grindasin vähän. Voisin kirjoittaa samantyyppisen selonteon: kasvatin muutaman taikapavun, möin säilykkeitäni, kävin uudella alueella hakkaamassa paliumia ja löytämässä viisi laatikkoa salaperäisiä tavaroita- uhrasin vähän turhaan jonkin harvinaisen hehkuvan palleron, joita on pelissä yksi liian vähän, patsaalle, availin sieniä. Vaikka olisi päivitys jo menossa. Katsoin twitchistä striimaajia. Jokin vatsatauti ollut monella ja eräs joka ei ollut päässyt striimaa pariin päivään teknisten ongelmien vuoksi- kuulosti sen ääni erilaiselta puhelimessa. Kaikilla on erilainen soittoääni... siis ääni jolta he kuulostaa puhelinsoiton aikana? On mulla Salatut kansiot soittoäänikin. Ei vaan ei sitä kaikki tiedä. Soitan suutani turhaan...

Kukaan ei etsi liikaa tietoa11!!

Taas sorretaan niinkö

Saa luvan mahtua muutama haukku maailmaan. 20 min sateessa. En nyt jaksa torua sitä murahtelusta. Ei kelvannut lelutkaan. Haluaa vaan vahtia. Soitan musiikkia.


Söin tuomiani muroja ja jonkun rahka/jogurtti/viili tapaisen. Katselin eilen Chucky sarjaaa vaikka sellainen olo että olen nähnyt sen jo. En välttämättä 1.25 nopeudella.

Farkut ja toppi. Tällaiset kevyet h&m vaaleat housut sekä sheinin musta urheilutoppi jossa lukee witch, ja mustat sukat. Oli jäänyt tänne pari vaatekappaletta kiireessä. Edellisistä koiravahdinnoista. Pesin hampaat aamulla, otin lääkkeet myös. Onkohan sillä väliä sanoisiko lääkkeeni vai lääkkeet. Jos sanoo että otti lääkkeet, voi olla jossain hoidossa, mutta jos omaa ne- niin hyväksyy että joutuu ne ottaa? Yliajatttelua.

Pelannut Hogwarts Mysteryä. Ekat vuodet on varmaan helppoja. Viikko sitten pelasin nonstoppina muutaman päivän ja kohta kaksi viikkoa putkeen hoitanut tehtävän päivässä. Tarina ei etene. Mun otukset ei ystävysty, kasvit ei kasva. Kalkaros on jostain vihainen. Ei kannattavaa ajantuhlausta.

i'm not broken

Mieluummin opettelisi puhelimella jonkun piirtämisohjelman. En taida. Tuhlasin yöllä aikaa liikaa. Olen ollut 9 vuotta yhdessä yhteisöjen sekamelskassa jota tuskin käyttää enää monikaan. Niillä pride tapahtuma, jossa tehtäviä, ja jos jokin jää niin osallistuminen loppuu siihen. Sanoivat minulle ei, etten saa tulostaa sitä kuvaa joka piti värittää. Ehdin jo. Ei käynyt. Ja sitten minä muka olen negatiivinen. Se on sun ongelma mitä minusta ajattelet jos se loukkaa sua. En ajatellut pyytää anteeksi enkä muokkaa enempää sitä osallistumista. Vihaan leiskoja. Layereitä. 

En ota mitään todistuskuvia kun en puhelimella voi tehdä. Voin joko skannata mun värityksen ja heittää siihen vesileiman tai voin tehdä tekoälyllä. Ei ole välimuotoa. Tuhlasin aikaani. Eikö lopputuloksella ole väliä, eikä osallistumisella? Ei heidän mielestä. Kukkiakin oli siinä koko tehtävä. Ottaa pattiin. Kupoliin. En saa olla kenenkään mielestä aseksuaalin värejä kannattava ylpeästi. Mieluummin olisin vaikka hyperseksuaali. Eikä etten koe heihin sellaista vetoa. Maskaan toki ja feikkaan kaiken miellyttääkseni. Ei se ole henkilökohtaista. Olen utelias.

Ei ollut violettia värikynää. Tulostin oli online. Minulle sanottiin tylysti ei. En suostunut sitä hyväksymään vaan olin jo tehnyt sen silti. Sitten sanoi ettei sitä lasketa. Sanoin ettei hänen olemassaoloaan lasketa. Laittoi ok ja <3. Sitten laittoi jonkun A4 pituisen kommentin että olin loukannut häntä olemalla negatiivinen. Etten noudattanut sääntöjä. Kerroin mitä voin tehdä ja mitä en, ja hän sanoi että tulee uusia tapahtumia. Minäkö en ole joustava. Tekisi mieli huudatella. Kukaan ei vittu tajua mun ongelmaa.