Olin eilen kaverilla ja puhuttiin mun lääkkeistä kun se on itsekin vitsaillut olevansa Pharmaca Fennica. Se sanoi että se mun lääke oisi kaksisuuntaisen hoitoon. Joo mä olen myös lukenut Wikipedian sivun aiheesta mutta kaikki ne on samoja mielialalääkkeitä... sitten sanoi että olen kelopuu. Yhtä kuollut siis. Öö, kiitti? No varmaan yhtä vaikeaa havaita mun tunteita.
Löysin uuden ruokalajin. Tämä on vähän kuin perunakiusausta siis tiätteks perunamuusia ja jotain jauhelihaa ja sekin on herkullista, mutta lirautan vain vähän nestemäistä rasvaa lidlin perunamuusijauheeseen ja laitan sopivan määrän soijarouhetta. Sen nimi on Kajsan maailman vegaanisin laatikko ja vegaanius laiksi. En tosin ole vegaani mutta syön muutenkin vähän lihaa kun se on suht. kallista. Just nyt pitäisi leipoa sämpylöitä kun ei ole leipää ja lähikauppaan on satoja metriä eikä ole takaisin tulemista.
Kolmelta on Tallipihalla bookcrossaajien miitti pitkästä aikaa, ja mä mietin aluksi että se oisi Metson lähellä että bussillahan mä sinne kirpaisen. Mitähän helvettiä. Kirjasto on keskustassa ja tallipiha lähempänä sit Finlaysonin aluetta ja talviuimapaikkaa jne sinne pohjoiseen päin Tamperetta. Joudun varmaan keskustorilta kävellä.
En muuten vieläkään usko sanoa nettikirjoituksissani "Metso" kun mut pääteltiin sen perusteella olevan skitsofreeninen kun sanoin pyöräilleeni talvella metsolle. Ihmiset ei tiedä Tampereesta hölkäsenpölähdystä. Saan aina pelätä. Ja tämä teoria on todistettu turkulaisessa luokkakokouksessani, eivät tienneet sanaa rotvalli tai no ehkä yksi nainen tiesi. Eikä sillä...
Heräsin aamulla jotain kuudelta tai aamuyöltä laitteen kanssa, mutta sitten menin takaisin nukkumaan koko ajan sohvalle, ja niin....siis ihan turha aamu. Mietin että eihän mulla ole puhtaita ruokavälineitä juuri mitään. Mutta en varmaan pääse kauppaan muutamaan päivään kun on se hulivili paholaispentu. Sitä ei voi jättää yksin? Jos se nyt vielä on samanlainen. Saan sitten todeta olleeni oikeassa?
Kaverin pentu oli järkiintynyt vähän! Se söi puisia keittiön kalusteita ja yritti saada pitsoistamme mitä teimme, jotain omaan masuun, mutta ei se kyllä täysiä yrittänyt tai olisi saanutkin jotain muuta kuin minulta pari hassua kinkkusuikaletta. Otin sitä "sykkiin" ja tanssittiin radiosta ysärihittejä kuten britneyn se.... (You Drive Me) Crazy.
Sit pelattiin jotain peliä jossa heitettiin nopalla itselle eläimiä. Meni puoli tuntia ja sain harvinaisimman noppayhdistelmän ja menetin kaikki eläimeni laudalta. Susi+kettu, molemmat. Pääsin juuri takaisin possun omistajaksi kun kaveri allkoi väittää että siltä menee kauan kun se pukee koiransa ja otti omat merkkinsä pois jne ja parahdin jotain voittajasta etten pelaa sen kanssa enää... no se oli eka kerta kun me pelattiin mitään lautapeliä. Mutta siis molemmat tykkäsi Cluedosta esim. Jos se nyt merkkasi sitä että oltiin ajoissa mun pysäkillä jotain vartin melkein että päästiin eroon tästä kelopuusta...
Ei se mun vika ole jos teki pitsastaan liian muhevan ja sitä oli vaikea syödä. Sanoin sen sanan moneen kertaan mun pitsasta kun se teki omiaan ja tiesin että se koostumus ei juuri uunissa parane. Mutta ei voi mitään, täytyy oppia oman käden kautta! Ja muistaa seuraavan kerran parantaa suoritusta! Ei tehdä samoja virheitä uudestaan! Täydellinen on sitä kun tekee jotain niin monta kertaa että osaat sen vaikka unissaan.
Tosin minulta tulisi silti virheitä vaikka olisikin täydellistiöneeri (perfectionist= ?) koska vähintään 4% jos ei ole sekundaa sutta ja virheitä niin mikä olisi elämän arvoista, häh? "You had one job" ja sillee hold the door... elämän suola on se mustikka, eli noi muut maat kun oma maa on, mansikkaa. Tai no, jotain sanontoja ja väärään kulmaan jokin asia eli keskelle länttäisy, niin voilà avot! C'est ca. Cae sera.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti