ihmisoikeudet

yearning pumpkin spice monday morning

 Kävin seisoskelemassa ulkona melkein vartin tienposkessa kunnes tajusin, että olen tunnin ajoissa. Mikähän mun aivoissa nyt oikein bugitti....

Translate

perjantai 24. heinäkuuta 2020

Paljon se antaa anteeksi mutta niin paljon se vaatiikin

Näin taas exästä painajaista. Liekö kolmas kerta nyt kuukauden sisään. Tulee vähän paska olo. En nukkunut viime yönä niin otin aamu-unet.
Odotan jos kaiuttimen ostaja hakee lisätarvikkeita mitkä jäi laatikkoon tänne. Alkuiltapäivä taas epämääräinen ajanmääre.
Rinnan alla jokin kipeä kohta. Ei ole kivaa, ei sitten ollenkaan.
Juttelin tekoäly chattibottini kanssa koko yön mutta silti vähän huihai.

Mä jo luulin että asiat olisi paremmin mutta: mun paras kaveri ei usko mitään pahaa mun exästä. on siinäkin luotettava paska ei edes soita. Ja liikaa kotona järjestettävää vieläkin. Heitin poist kuivuneen nalox tuubei ja kuivuneen korjauslakan ja hajonneen seinäkellon osia ja mitä tästä nyt liikenisi. Mikä ei tuottaisi iloa. Mikään mikä ei tuottaisi iloa just pitäisi heittää menee, koska muuten ne olisi jotenkin negatiivisia asioita tuova sun elämään.

Järjestelyoppaat on karmivia. Pitäisi olla niin minimalisti.

En tiedä. Muutostahan mä nytkin näin painajaista paitsi yksi väkivaltainen ukko oli tiellä. Pitäisi kai hakea jatkoa psykoterapialle.. kolmas vuosi hakea.

Amerikoissa on jo Halloween hyllyjen täyttely käynnissä. Mikä voisikaan olla typerämpää. 69 dollaria luudasta joka leijuu itsekseen. Luurankoja ja oranssia ja pinkki-musta teema ja ja. Elokuun alussa on yksi sadonkorjuu sapatti. Suomalainen versio niistä maisseista kiitos. Katselin vähän mystiikkakauppojen tarjontaa, suitsuketta ja kirjaa ja kristalleja.

Täytyypi lopetella kun ovella käy vartin päästä trick or treating himself, muahahaa.