Kohta alkaa Brokeback Mountain vartin päästä. Kävin katsomassa sen leffateatterissa mutta siinä oli jotain omituista. Ehkä mun silmälasit oli just sinä päivänä korjattavana jossain high streetin optikkoliikkeessä Wightin saarella? Jotain siinä oli, tai sitten kuulossa vikaa, korvassa vettä, en muista, mutta kaveri halusi mennä katsomaan - suositteli oikein. Olen kyllä nähnyt sen toiste sen jälkeen.
Mutta halusin kirjoittaa. Sain ison nakkipaketin, omenoita, appelsiineja, ja kaksi persismon hedelmää ja puolikkaan suklaakakun ja enkelisuklaa patukoita pussin, ja karviaismarjahilloa ja 24kpl pepsi max pulloja... sekä silmätippoja, tuikkukynttilöitä ja sormiparistoja, parit lämpimät sukat ja nanson "kaftaani". Lounaaksi juustoleipä hamppari.
Oli kyl antoisat keskustelutkin. Melkein jäin kiinni vähän lipsahduksesta että "mistä sä saat toisen maksukortin" kun muotoilin huonosti mun (ääni)kirjapalvelujen väärinkäyttöä. Mutta jos palveluja on monta, mulla on kahden maksukortin tiedot, useampi sähköposti ja ilmainen kokeilu kestää ehkä pari viikkoa, niin siinähän ehtii jo vanhentua jokin maksukortti ennen kuin tarvitaan uusia tilauksia. Varsinkin kun on hyvä löytää jatkotarjouksia esim eurolla 30 päivää.
Se siitä. Tarjouduin kyllä mennä auttelee jouluruoka rumbassa jos saan mennä 2vk etukäteen karanteeniin kanssaan. Ehkä paha äitipuoli kokee ettei ole itsestäänselvyys että saan olla jouluna ruokapöydässä perheeni kanssa. Vihlaisi toisaalta taas epäilykseni nousi taas etten kuulu perheeseen, tai no... en kuulukaan ainakin omien tuntemusten ja sopimusten perusteella, mutta silti!
Sain parikymppiä rahnaa. Ehkä pärjään tonne neljänteen päivään sillä ja näillä herkuilla. Vähän senkin takia en nyt halua aloittaa syödä mitään enää.
Heräsin aamusta, kävin suihkussa, kävelin nyssepysäkille, otettiin kyytiin, syötiin, parsin sukat ja löysin sen sinisen täydellisen helmeni pussukasta kun etsin jotain ompelusettiä sängynaluslaatikosta jossa oli mm. mun vanhoja cd:itä ja muuta sälää. Sitten olinkin jo syönyt palan kakkua, juonut puoli pannua kahvia pienistä kupeista pöydän päässä jakkaralla. Kysynyt kestokassia, nostanut auton perästä aarteeni ja hissillä kotiin.
Katsottiin me Finlandia kirjapalkintojen jakoa telkkarista suorana, tai no mä katsoin ehkä tietokirjojen "jaon", ruskeat kuoret vaihtoi omistajaa, liekö niissä ollut se kolkyt donaa puokkii kummallekki. Haukottelin noin viisi kertaa ennen kuin rohkenin pyytää kyytiä kotiin. Laitoin tavarat pois. Southpark! Mulla on väärä kanava!!!
*jotain mutinaa pornofilmeistä*
No nyt. Ehkä sain ajatuksia sen verran näytölle. Että taas on purettu mielestä miten aion kituuttaa. Vaikka ei sitä suunnitelmaa ole kirkkaana salamana taivaalta koskaan tullut. Stressaavahan se on. Kuusikymppiseksi jos elää niin miljoonan käyttänyt verorahoja, joten hyvin olen käyttänyt puolet siitä jo.
