Se miten jaksan on mysteeri minullekin

Itkin. Yksin. Terveysasema oli jo tavallaan mennyt kiinni. Pelkäsin ettei tule apua kipuihin. Alkoi vielä vähän vihloa gynekologiset seikat sen lisäksi että pehvan yläpuoli kipeä eikä voinut seistä eikä istua, laittaa painoa, vaihtaa asentoaan. 

En ollut kyennyt pukee kunnolla, olin sandaaleissa eli flip flopeissa, ilman rintaliivejä, samettiseen cellbes läskitelttaan pukeutunut, legginssit saatu kantapäähän asti vedettyä. Tunti piti odottaa. En tiedä oliko väliä minulla, kivuillani, millään.. sitä itkettyä tuli minun... alkukantainen defenssi!?

Tein äsken hakemuksen kelaan. Terveydenhoitomenoja moninkertaisesti, silmälasit, hammashoito, lääkkeet ja muutenkin matkat ja sähkölaskua ja vakuutukset tulee just samaan syssyyn melkein... laskut oikeastaan kynsii mut elävältä.

Ostin kapphallista koruja kolme kahden hinnalla mutta otin ne pois korvasta ja kaulasta roikkumasta enkä alkanut purkaa mun olkalaukkua uuteen sirompaan.

 Morsiamen tekisi surulliseksi jos ostaisin häälahjaa mutta koin kyllä ostaneeni jo kortin sekä lahjapaperia jos vaikka. Jostain hyvän uutisen ilosta, jaksaisi heidän juhliin kun ovat.

Taas postia? Jaetaan vissiin joka luukkuihin, mikähän pitsamainos tällä kertaa...

Kommentit

Twitter/kajsabl

Suositut tekstit