Siitä puhe mistä uupumus

Kävin hammaslääkärissä. Siellä oli paljon pieniä tyttölapsia isineen/äiteineen, jotka sai reippaudestaan hammasharjat käteen. Mä en saanut mitään, paitsi purskutella peroksidia minuutin ja rapsuteltiin ikeniä ja otettiin kuvat... Kaksi uutta aikaa tammikuulle. Mun reiät oli pisteitä. Kulumaa oli ja jotain viisureita jotka osuu limakalvolle. Että yläpurukalustoakin harjailisi. Tiesin sen tavallaan joo etteikö viisureita mahdu - mutta niitä on aina vaan tullut mikä on tuntunut vuosittaiseltakin vaivalta parikymppisenä jota kesti neljäsosavuosisataa kauan.

Ajattelen kaikkia surullisia asioita. Elämäni on surullista sen vaan totean. Silmissä on kyyneleet enkä tee mitään. Ostin vain vikoilla rahoilla herkkuja. Kivut on ihan kestettävissä kunhan vähän mumisee. Maskin takaa?

Toisaalta haluaisi nukkumaan lepää ruokalevot. En kuunnella mitään asioita koronan kakkosaalloista ja pankkien veloista ja noista romahduksista. 4 sekuntia maailmanloppuun kuitenkin kellossa.

Jos kaikki ei oisi hyvin niin kaikki voisi huonosti. eiku

Kommentit

Twitter/kajsabl

Suositut tekstit