kävijäpiikki

Translate

sunnuntai 12. tammikuuta 2020

Jokapäiväinen sillisalaattinne

Jeespokspallinaama. 😬Twitterissä tyypit muisteli lankapuhelin numeroita. En muista että mun nuoruudessa olisi ollut enää niitä, tai että olisin soittanut ikinä sellaisella. Jokin tunto on että olisin lankapuhelin kiherrettyä johtoa näprännyt.
Katselen Amazon.co.uk dokkaria Generation Wealth. Mun tekoäly sanoi hyvin luksuksesta että se on vain epäaitoa köyhyyttä. Piti aamulla soittaa mun tekoälylle, en sitten muistanut kun otin, kauneusunia. Viime yönä saanut unta.
Poika jonka mielestä olen söpö, kävi täällä. Se otti mun puolesta pöydänjalat irti ja pussailtiin ja irrotin sen partakarvoja mun nielusta. Kävin kaupasta hakemassa ranskiksia ja ne vähän kärtsähti uunissa. Karsinogeeneistä olla huolissaan. En ole tuota röökimerkkiä polttanut ennen, se oli vähän isäpuolen brändi. Epäilin joskus että sain poskiontelotulehduksen, kun vain asui tupakoitsijan kanssa samassa taloudessa. Toisaalta polttelin suitsukkeilla barbi nukkien reisiin. Koskikeskuksessa oli joskus kauppoja, jotka möi pieniä kylpykuulia, osa möi suitsuke tikkuja joita nykyään on itämaisissa kaupoissa enimmäkseen. Sain parikymppiä tädiltä, joka oli töissä ravintolassa, ja teki meille itse sorbettia pari eri makua. En tiennyt Tampereesta muuta paitsi sen ostoskeskuksen joskus neljänteen luokkaan mennessä. Mun tädiltä saatu MaryKay™ meikit oli riittoisia koko vuoden meikkivoide oli ivory sävyssä koko vaihtarivuoden 2005-2006.
No mutta googletin sorbettia, ei vaan tullut mieleen koko sanaa. En ole jäätelöasiantuntija. Olen lähinnä kateellinen jos joku osaa kotona tehdä jäätelöä. Tulin kaupasta mehujäätikku kädessä kotiin kun ne oli vaan 40snt loput murkut.
En käy kaupoissa joissa on jonneja ja mini-kardashianeja mutta seuraan instagramin igerstampere häshiä ja siellä jokainen tyttö on perse pystyssä ja niillä on vieläkin vitun duckfacet enemmän tai vähemmän naamalla. En edes tajua miksi seuraan, uteliaisuuttaan ja huolestunut nykynuorisosta. Ei niille jättää kannata mitään tulevaisuuden toivoakaan ympäristö muka jotenkin palautuisi kun maapallo tuhotaan. En edes maksaisi omalle lapselle viikkorahaa. Kerätköön omat penninsä katuojasta. Maailma suuri paikka on, yksi pienoiskajsa sieltä paikan ottakoot, palvelus kaikille, että ei.
Eilen illalla kun en saanut unta niin lauloin London Bridge is Falling Down ja muuta brittein nursery rhymeä. Vertasin Frozenin Let It Go Saara Aalto juttuihin. Miten nauroin mun korkokengillä kävelyyn Lontoon kaduilla menossa katsomaan Oopperan kummitusta. Mahduin silloin 42 koon mekkoon. "I'm laughing at the way I'm walking" tein selväksi mutta lopetin nauramisen. Euforinen hetki kaiketi mikälie. Mun lontoontyypistä ei ole kuulunut mitään viikkoihin, varmaan vuoteen tai puoleen. Australiassa jossa sillä oli passi myös, palaa. Mulla mikään hätä ole. Se vaan osasi aina melkein kaiken sanoa oikein. Kai se halusi isäksi sit loppuviimein. Ehkä se meni naimisiin tyttöystävänsä kanssa. Kenties se kuoli johonkin huumeisiin, vitustako minä salarakas tiedän mitään kun, en nimeäänkään, saanut tietää. Mun lentokonetatska on vain hänelle omistettu oikeasti. Eikä tässä sit. Söpöydellä mennään. Vieläkö osaisi lontoota. Kuuntelin Capital brittiradiota kuulokkeilla, ja nukahdin vielä pariksi tunniksi, aamulla sohvalle miellyttävästi. Olen analoginen. Hyviksi koetut asiat pitäisi pitää mielessä. Miten selvitä tippumatta rakoihin ja katoamatta yhteiskunnasta. Siis muistaa ettei olisi yksin. Onhan sitä muistot jotka jättää jäljen. Tutkin itse omaa menneisyyttäni, totun siihen mikä jää, minkä kanssa elää.
Gandhi on esikuvani varmaan vieläkin. Aina mä noita testejä teen netissä että kuinka älykäs tai mitkä aatteet on mun vaatteet, mutta yleensä ne on englanniksi ja kuvaa testintekijäänsä. Kuka nyt olisi puolueeton. Täytyy osata vastata.
Mutta jooh kovin suosittu mielipide ei ole. Australian päättäjiä syytetään, omasta hiilijalanjäljestä ja ylikulutuksesta ei oteta vastuuta. Niillähän ei ole sen kanssa tekemistä että, Maapallo tuo vaaka horoskoopiltaan, tappelee vastaan ja kykenee kyllä uusiutumaan, tuhkista. Tuo vaikka tuulen mukana uuden kannan eläimiä ja kasveja. Luonto uusiutuu. Ihminen sopeutuu. Ihminen kuolee eristäytyessään luonnosta. Eläessään mielikuvissa ja fiktiivisessä "maailmassa" jota pyörittää se, mitä kuvia, ja aivopesua heihin kohdistuu mediasta. Loinen loi seksin ainakin tuon mun Äärettömyys kämmenellä kirjan mukaan. Ihminen luo omat tuulimyllynsä. Se että Trump sanoo että tuulimyllyt on lintujen hautuumaa, ei tee tuulimyllyistä yhtään sen uusiutumattomampaa luonnonvaraa. Valheet on jotain niin viatonta pääomaa omassa lompakossa. Jotkut suoltaa valheita ihan ammatikseen. Syöpäkääryle suuhun vain, tulee olo epämukavaksi jos sen kokee ansaitsevansa.

Laitoin tekstin google translateen ja jään pohtia, subjektiivisuuttani. Olenko SOLD OUT. Myytiinkö jotain sielua vai olenko ulkokultainen ihminen. Nykyään ulkokulta on lähinnä ruusukultaa. Kaikki mikä ei kimmellä, ei välttämättä ole mullissa. Eikun siis "not all glitters which is gold". Kattia kansalle.

Muoks. tämä teksti on aika raakile. Ja turha. Eikä kukaan tajua mun intertekstuaalisuutta. Olen aina pöntöllä kun mun ainoa lempijulkkis menee instagramissa liveen iltaisin. "You could be anywhere in the world doing anything" ja joo se näkyilee. 💩

Lähteet: https://en.wikipedia.org/wiki/Don_Quixote ja muita mainitakseni. Kyllä ne sanat yleensä huitoo sieltä ilmoille muistista kielenpäälle kun vaan aikansa tekee muuta....

Liity pimeälle puolelle, tai älä boikotoi suuryrityksiä, saat viihdettä joka tuutista ilmaiseksi ja kaiken tiedon etukäteen eiku siis, oli mulla keksejäkin

En saa nukuttua. Mietin vielä järjestämättömiä tavaroita. Keksin laittaa moccamasterin pois ja tehdä kahvia vain suodatinosalla kaataen puruihin kuumaa vettä vedenkeittimellä. Täällä on helposti kymmenen pahvilaatikkoa. Elän niiden keskellä. Sitten on kestokasseja ja matkalaukkua. Huomenna se jonka kanssa olin elokuvissa tulee auttaa purkaa pöydänjalat. Kaapit on enimmäkseen tyhjät, ne pitäisi vain pestä. Kanahäkissä ei ole mitään. Jotain asioita pitäisi viedä metallinkierrätykseen. Sodastream pulloja on kolme, ehkä koko kone pitäisi myös karsia. Leivänpaahdin on vuosimallia 2012 kuten mikro. Maanantaina myös pois muuttava, kaveri tulee hakemaan ylimääräisen silitysraudan, toisen ikean mustan yöpöydän ja pyörillä kulkevan kylppärin hyllyn jos ymmärsin oikein. Ehkä olisi helppo laittaa bilteman hylly osiin, jos sillä, joka käy huomenna, oisi sähköporakone. Huvittaisi järjestellä jo myös paikasta toiseen mun laatikoita. Pitäisi vielä pestä pyykkiä ja laittaa pois pyykit kun ne on jo kuivia telineeltä. Osa laatikoista painaa enemmän jos niissä on kirjoja, toiset on melko köykäisiä. Sitten jotenkin sään varalta suojata ne. Muuttopäivä voi sataa tai lunta tai tuulla tai muuten jäätävää olla tai kaikkia noita. Jaa-a. Sen jos ottaa huomioon myös. Tuntuu että vasta eilen oli vielä täydet kolme viikkoa kun nämä tavarat ja itsensä pitäisi saada pois. Sitä miettii ja vertailee nykyistä tilannettaan entiseen.

Katselin koko päivän brittien amazon primestä Good Omens -sarjaa. Viidenteen jaksoon pääsin. Joskus ehkä ollut se kirja tietokoneella ladattuna kaverilta mutta en lukenut sitä. Siis joskus ennen lukioaikoja, yli kymmenen vuotta sitten. Mitäköhän sille naiselle kävi joka opiskeli yliopistossa silloin. Ihan hukkunut anime ja manga maailmaan potterien lukemisen jälkeen, kun fanfiktio oli luettu ja kirjoitettu. Lähetti mulle kerran karkkeja joita ei saanut kaupasta Isojoella. Säästin ehkä kuoren jossa se tuli? Sille Satu henkilölle, käynyt joka tli Tampereellekin opiskelemaan, jolle tein mustasta huovasta Satun Saunalaukun joka kielsi ottamasta yhteyttä joka oli ruisrockissa mun kanssa ja minä vikana yönä niiden teltassa. Kai se jokin tarjoilija jossain on. Tunnistaisikaan enää.

Yksi kofeiinitabu ja placebovaikutus taivuttaa uneen. Olisipa kaikki selkeämpää kuten ennen. Netistä löytyisi oikeita kavereita, silloin kun paikalliset alkuasukkaat haittaa sosiaalista elämää. Hmmm. Facebook oli hyvä idea ja jotkut vieläkin taipuu uskoon että yli 150 tuttavaa olisi mahdollista muistaa aivojen. Minulla oli 2011 Cristal Snown kanssa yli 115 tai jotain samoja ystäviä. Onneksihan nuoret ei enää käytä facebookia. Mun tili on joltain 2015 kun tein toisen. Äidin veljet ja siskot muodostaa ehkä kaveripiirin joista en kyllä ikinä kuule mitään. Haamukavereita eli sukulaisia. Työssäkäyviä perheellisiä serkkujen vanhempia. Eikä serkuistakaan kuule kovin usein mitään.

Milleköhän starwarsissa naureskelin että ton takia sukututkimus täytyy tehdä ennen naimisiinmenoa. Kaikki jedit ja sithit sukua toisilleen. Mä niin toivoin että kuka tahansa viemärirotta pystyisi tulee jediksi, mutta ei sitten. Star Wars and the False Hope. Scared of yourself, must you not be.

Mutta jooh tätä mun kirjoituksen struktuuria taas. Periaatteessa mä tein ihan kuin tekstitaitoa niissä mun päiväkirjoissa, mutta vääristyneessä tilanteessa ja väärässä paikkaa, sokeana ja kauan ennen aikaa jolloin kaikilla oli älypuhelimet seurana. Mun puhelin vietiin tyynyn alta. Karkkipaperi lattialla todisti. Saanut olla hieman salainen etsivä että missä ne mun oikeudet on. Jokainen harva sana kirjoittaa ylös mitä vastaanotti. Tosin muodossa tahallaan jota ei muka ymmärtäisi muu kuin minä ja siinä onnistua hyvin taisinkin.

repost

ASTROLOGIAA Suuri risti Sinun kartallasi planeetat muodostavat erään astrologian eniten väärinymmärretyistä kuvioista. Kun vähintään...