Translate

-

Oma kuva
Tampere, Pirkanmaa, Finland

kävijäpiikki

puijauksen ja juksauksen kuningatar, vetää nenästä, itseäänkö manipuloi

 Olin hetken kuntopyörällä kunnes perse alkoi puutua ja piti käydä veskissä. Sitten ostin uuden pokemon pelin switchille. Sweatcoinseilla tilasin jonkun skillsuccess.comin kursseja ilmaiseksi muutaman viikon, mutta trustpilotin mukaan sitä on vaikea peruuttaa ja vaikutti vähän köykäiseltä sisältö muutenkin. Ei kannata antaa minnekään kortin tietoja... Näin aamusta, jotain unta missä oli meneillään kisat, jossa kilpaili paljon seksikkäitä tyttöjä, ja Gordon Ramsay sanoi mun etunimen. Mikäs sen enemmän voisi motivoida laihduttamista. Hänhän on googletuksen mukaan fitnessfanaatikko. Toisaalta varmaan lihon jne. Ensi viikolla budbee toimitus varmaan, niitä matsmartin suklaita. Mietin jos leikkisi taaperoa ja söisin nokkamukista mun ateriankorvikkeet.

Eilen ostin kaupasta muunmuassa mämmiä ja sellaisen jäisen toblerone suklaapiirakan. Katsoin telkkarista King Kongia ja söin koko kakun. Aamiaiseksi lisää mämmiä ja kermaa. Aika rasvaiselta vaikutti. Toisaalta jos olisi polttanut 250 kaloria tossa kuntopyörällä. Ei siitäkään mitään apua ole ellei sitä tee ainakin neljä tuntia. Mä en jaksa edes varttia. Nostin vähän satulaa. Mutta vaikea päästä sitten uudestaan kyytiin, kun on luovuttanut. Muistan joskus alle 70-kiloisena kun hyppäsin ainakin kaksi metriä ilmaan paikoiltani innostuksesta. Vai oliko sekin unta, ei tiedä, eihän minua kukaan uskonut muutenkaan. Jos olinkin huonossa kunnossa niin en ainakaan fyysisesti. Lannistettu vain, ja epäluuloinen kaikkia hulluja, kohtaan joiden kanssa pistettiin asumaan.

No mutta joo, toi kuvan. Otin snapchatin vauvafiltterillä, ja yhdellä toisella sovelluksella muokkasin lisää. Poistin sen helistimen. Ties vaikka tarvisi uuden profiilikuvan jälleen.

Muoks. Luin pari lukua Auraasian viimeisiä lapsia. Sitten aloin katsomaan CuriosityStreamista jotakin Myths&Monsters dokumenttia. 

Muoks2. Kirjoitin 10 postikorttia ja tilasin lisää postimerkkejä. Puuttuu kaksi postimerkkiä. Ei noilla kauhea kiirettä ole ehkä.

Maailmaan tappiin asti voi asti kokeilla pärjääkö yksin

 Vähän noloa, kun hamsteri herättää mut päiväunilta kitinällä. Annoin sokerihernettä ja palan omenaa. Äiti laittoi mulle että oli ostanut housut mulle, ja sitten siltä oli tullut 20e "äidiltä sovitusti". Maksoin tänään takuueläkkeestä yhden laskun. En edes muistanut että tulee takueläke mutta kaipa sitä on tottunut ettei rahat riitä loppukuusta muutenkaan. Söin tänään about 1600 kaloria kerralla ja menin päikkäreille. En ollut siis vielä syönyt muuta, mutta ilmeisesti jos olisi normaalipainon ylärajoilla mun pituisena, niin pitäisi kai syödäkin korkeintaan sen verran jos ei liikkuisi. Sain siitä jotain tyytyväisyyttä kun, paistoin ne kanat.

Sen lisäksi vain katsonut netflixiä. Jostain syystä Cobra Kai on alkanut Suomessakin vähän trendaamaan. Elämäni tarkoitus on päästä 55 tasolle Merge Mayorissa. :P

Jeps, mulla on vähän pisuhätä. Enää muutama tupakka jäljellä. Aloitin aamun pesemällä hampaat, laittamalla puuteria ja sipaisemalla ruskeaa väriä kulmiin. Sitten kuitenkaan ottanut muita kuvia kuin minusta lojumassa sohvalla päivän ruokalista topilla. Yksi uusi toppi, tällainen polyesteriversio 90-luvun topista. Kai näille on jokin muukin sana, pienet olkaimet. Keltaiset olkaimet ja sininen rypytys muuten. Jalassa on jotkut ikivanhat mustat legginssit, joissa sivuilla näyttää vähän feikkinahkalta.

Unelmoin että tekisin kyykkyjä tai olisin kuntopyörällä. Makoilu sohvalla kuitenkin voitti. Pitäisi kai vaikka mitä... tehdä maksusuunnitelmaa, värjätä päätä, kirjoittaa kirjettä ja muutenkin seurata tapahtumia tai kysellä ihmisiltä miten ne voi. Ei kukaan ainakaan multa ikinä mitään kysy ensin. Onhan tuo kuormittavaa molemmin päin. Että vittu ihmiset on kuraa. En mä tätäkään blogia muiden vuoksi kirjoita. Ei se edes mulle tee mitään välillä pelkkä istuminen ja näppäimistön raapiminen, samalla kun keksii kirjoitettavaa.

Eikä mulla sitten sen kummemmin luovuudenkukka kukoista. Luovuttanut jo. Vierivä kivi ei sammaloidu, mutta aika vierii kovaa ja joskus sitä huomaa että determinismin kärryt on tiputtanut sut kyydistä. Mä lihoin kun juopottelin joka viikonloppu, lainattiin kauhuleffoja Makuunista. Yhtäkään videovuokraamoa kohta ole. Se on mennyttä aikaa se. Täytyisi vain nämä kertyneet kilot saada pois, toisaalta olen jo vuosikausia tyytynyt 125 kilon maksimimäärään painoa. Kilot sinne sataan kiloon asti en itse saanut päättää mitä kaikkea söin (tai salaa vein ja tein omia sotkujani) ja ruokahalua nostava lääke nosti sen 10 kiloa vuodessa, nyt on painoneutraali lääke mutta mitään ei tapahdu, siis että pääsisi laihtumaan.

Olen tehnyt hitaudestani ja passiivisuudestani jonkin taidemuodon jolla eristää itseni muista. Vaikka nero olenkin.


Muoks.

Värjäsin hiukset

Pintapuolinen raapaisu

 Olin yötä keskustassa bestiksen luona. Äsken soitettiin entisestä Best Buddies kaveritoiminnasta. 

Mulla meni jotain vajaa 50e juomiin ja ruokiin. Olen tosi huono matikassa mutta kaipa se meni oikein. Kävin rikkoo kaverin 50 setelin pizzeriassa, otin pitsan ja ranskalaiset. Siitä sain takaisin, mutta ne meni kaverille. Lisäksi sain kympin, mulla on siis kolikoita ja se kymppi jäljellä viidestäkympistä. Mä ostin sille parillakympillä juomaa ja kympin tupakkiaskin. Omiin juomiin meni vähän, pari mietoa viiniä ja yksi kaljatölkki. Ostin niitä brittiläisiä suklaapalleroita ja sipsiä, jotka tuli syötyä hiljalleen yön mittaan. Sit sain runebergin tortuista toisen mitä hänellä oli. Maksoin itse tietty matkat ja vein koiraa aamusta kilsan lenkin.

Kävin suihkussa, kun tulin kotiin. Nyt katson telkkaria. Voisi tehdä jotain tiktokkia mutta mieluummin vaan twiittailisi. Mulla on intohimo ollut tietokoneisiin aina. Joskus pelasin facebookin pet societya, kunnes se loppui joskus 2012. Sen lisäksi muokkasin oman naaman toisten tilalle jollain faceinthehole.com ...Voisi kysyä mitä järkeä on ostaa virtuaalilasit tänä päivänä. Ennen kuin kaikki sai älypuhelimet käden jatkeeksi, niin kukaan ei ymmärtänyt mun tietokoneella surffailua tai pelailua jne tiedonhakua

Ei toisaalta aika riittäisi muuhun kuin nettiin, koska niitä johtoja riittää ja binäärikoodia. Silti otan mieluummin päikkärit, kuin luen mun ilmoituksia. Puhelin on aina Älä häiritse -tilassa!

Joku tyyppi kosi ja halusi mun kanssa naimisiin, jonka kanssa tuli osuma fb datingissa, eikä olla edes tavattukaan. Siksi mä nyt katson tätä 90 päivän morsianta. Luulisi ettei tarvi mua naida ja mun kelajutut menee taas sekaisin jos mulla olisi puoliso, niin jotain oleskelujuttua varten... kai sillä töitä on, luulisi että tänne saa ties mitä työskentelylupia. eh.

Pitäisi alkaa pikkuhiljaa siivota hamsterin terraariokin. Se on erakoitunut hillopurkkiinsa ja tukkinut itsensä sisään. En ole nähnyt sitä eilen olenkaan.

Eikä siellä peilissä vielä kaikki näkynyt, päinvastoin

 Näin unta jossa mua vietiin melko kiireettömästi teho-osastolle. Multa irtosi mahasta iso palanen, ja läppäsin sen vain kiinni etten vuoda kuiviin ja alkoihan se muka parantua reunoista mennä kii. Joo, vereni oli melko sakeaa siirappia, kun sitä ei valahtanut kaikki pois, noh vaivani paheni, kun odottelin jotain ihmistä jostain turhaan, ja reissasin. Lopulta kaikki nousi outoihin kun näytin mun spitaalista ihoa, mikä mua vaivasi jne. Mua vei ainakin neljä isoa miestä ja naiset lähti perässä sushien ja riisikakkujensa kanssa. En päätynyt minnekään operaatiosaliin, kun heräsin lopulta. 

Mutta jos tästä unesta lähtisi ettii kertoja, kun olen ollut jossain hengenvaarassa, niin en kovin montaa muista kiitos suojelusenkelini. Kerran venähtänyt nilkka, mutta muuten säästynyt: suurimmilta vahingoilta fyysisesti.

Söin pari mandariinia, ja muroja. Herätty kymmeneltä ja sitten sohvalle takas, kun niska tuntui menevän jumiin jos tuijotan näyttöjä enää yhtään. Pitäisi ehkä hankkia se tai chi peli virtuaalilaseihini. Vaikka ne kyllä lähinnä pölyttyy.

Ei mitään kovin mielenkiintoista ole tullut vastaan tänään vielä siis. Jotakin mitättömiä traumoja muistanut. Sen siitä saa kun on laiska mieli ja pienet aivot eikä edes yhtään viisaammat yhteydet aivoalueiden välissä.

Livejournal blogini täytti eilen 14 vuotta. Ei sinne kannata mennä toisaalta. Vanhoja juttuja. Kaikki selkeäjärkisemmät jutut piilottanut omille silmille.

Mitä tänään ei tee niiin ei tarvitse kyllä huomiseenkaan jättää eiku. Pränkkiä vaan loppukevennökseksi

Tiedonjano on söpöä toisin kuin täydellisyys❤️

 Netflix huijasi mut katsomaan jotain true crimea. En pidä niistä, koska olen perinyt väkivallattomuusgeenin ja kilttiyden... lähinnä tylsistyn kun luen noita trategioita. Ei kukaan normaali ihminen joudu sarjamurhaajan uhriksi, usko valheita ja salli tollaista enää nykyään ainakaan. Tai no, jos on tyhmä ja asuu omassa kuplassa ja suostuu mihin vaan kun pyydetään... Joo, en mä voi katsoa tätä. En tajua. Joku jolla varmaan pakkomielle valehdella ja huijata toisia. Valheiden verkot ei yllä kovin syvälle, vaikka kuinka yrittäisi pilata toisten elämiä... jokainen on kuitenkin vastuussa omasta tietämättömyydestä viattomuudesta tai miksi sitä nyt sanotaan, että antaa muille sen oikeuden pilata sun elämä kun et tiedä paremmasta... naiivi.

Mun piti kirjoittaa jostain mutta unohtui. Kävin piikillä tänään klo11, seuraava on ystävänpäivänä. Hoitsu selitti mulle että on ollut tullut uusi maksu aikojen peruuttamisesta, kuin mun ymmärrys asiasta olisi ollut elintärkeää. En mä voi vaan peruutella aikoja, mulla on melko tarkasti rajattu milloin mun pitää siellä käydä.

Juon vikan cokistölkin. Tein ranskiksia ja kalapuikkoja. Äsken söin yhden juustosämpylän. Kirsikkatomaatit maistui jotenkin huonolle, syljin niitä suusta. Ne on ollut lämpimässsä. Ruokaa on, pitäisi vain muistaa mitä kaikkea pitäisi syödä ettei ehdi menee huonoksi. Sitruunajogurttia oon juonut. Viikko aikaa paistaa kanaviibaleet. Miten kauan mikäkin säilyy ja jaksanko syödä. Olen varmaan lihonut, kun korsettikin meni vain löysästi päälle. Toisaalta oli ripulia eilen... varpaankynnet leikkasin... kaveri soitti... suihkussa käynyt ja pessyt hampaita, mutta joulun jälkeen käyttänyt ollenkaan unilaitetta.

Joku kommentoi yhteen julkaisuun tähtikartoista. Eilen taisi olla täysikuu, jos ei ole tänään, ja ja... en osaa selittää niitä kuvioita. Mutta jos niihin astrologiaan uskoo, niin helpolla ne saattaa ohjata sun ajatuksia asioihin joita et ehkä tiedä unohtaneesi vieläkään.

Aika on hassu juttu, vähän kuin keittoa. Eilen tein kasviskeittoa tölkistä ja sulatin uunissa patonkia. Ei mikään ravintolatason elämys.

Vauhdilla huomiseen. Täällä kävi yksi mies joka maksaa mulle viidenkympin setelin taidoistani mun suulla. Olen pitänyt taukoa monta kuukautta kenestäkään. Sillä oli lompakossa enemmänkin seteleitä ja mä olin vaan :/ Se otti vihdoin kortsunsa pois, ja tuli mun kurkkuun. Kyyneleitä tuli pari siinä kun se pani sitä täytettä, mutta ei ollut liian paha, vähän siinä rajoilla. Kenenkään persereikää en ala nuolemaan, liian homohtavaa. Laitoin korsetin hetken mielijohteesta, että olisi reilumpaa. Mun suutaidot yhtä miestä vastaan. Olin pro jo ekasta kerrasta.

Mutta ei tosiaan ole mitään tekemistä viikkoihin. Mädäntyä sisällä ja lihoa. Katsoa Netflixiä. Pitikin sen uusiutua, perkele.

Eikä mulla sitten muuten mitään epätyypillistä asiaa ole. Jos verenkiertosi parani paisuvaislihaksessa niin olen pahoillani, mene runkkaa. Varmaan lukijoista edes jollakulla on jokin seksikäskin ominaisuus, jota ihailla. Älkää tehkö itsestänne huonompaa kuin olette. Jos se kuulostaa pahalta, niin älä lue kaikkea mitä luulet eikun usko mistä itse pidät ettei sua voida aivopestä eiku. :Vinkki vinkkinä:

Ette saa mun mielikuvituspoikaystävää ikinä, eiku

 Joo no en mäkään haluisi olla tällaisen kaveri. Olen niin paras ihminen koskaan. Viime yönä ei tullut uni silmään. Täytyy kai ottaa päikkärit kun tulen kotiin. Liikaa TikTokkia kai. Kaikki haluaa viraaliksi vaikka ne olisi pahkasian näkösiä. Tosin mun väsyneet aivot ei keksi lennosta hauskoja sikavitsejä, jotka menisi sinne päinkään kielitoimiston ohjeiden mukaisesti.
Pakko syödä välillä jotain. Hieno juttu että ne on ottaneet ruissipseistä pois maltodekstriinit. Ei tule heti himo.
Vasta kahdelta se aika. Vielä ehtii peruuttaa, mutta olen kyllä oireeton. Enpäs tiedä mitä kirjoittaa. Tyhjentävästi tehnyt jo kaikkea sen puoleen.
Melko varma että se Lindbergin Chad kysyi mitä sinne Suomeen kuuluu. Kävin 3.rokotetta ottaa ja mua ennen oli yksi Lindberg. Ostin siltä yhden signeeratun valokuvan joskus 12 jälkeen yöllä. Sitä kesti tunnin että tuli mun vuoro. Ihan täydellistä kattoo sitä pitkästä pitkästä aikaa, vaikka menikin rahat. Porukkaa oli 200-600 väliltä koko ajan ja, sai 100k tykkäystä täyteen, striimiin. Häntä ennen katsoin bb-nikon liveä. Sitten umk biisi The Rasmukselta bongahti mun tajuntaan keskiyön jälkeen, ja olin melko varma että se huutaa jotain kajsablom mutta se olikin vaan jokin Beelsebub eikun Jezebel. Näin paljon kiinnostaa.
Koko illan pelasin drag show tähden äppiä ja yritin pysyä top1:senä. Ei se sitten pidemmän päälle oikein pitänyt otteessa. Eniten pelannut Merge Mayoria, seuraava tavoite jossain levelissä 55. Editoreiden valinta hah. Onneksi en ole ikinä ladannut Candy Crushia. En muista olisinko pelannut Angry Birdsiäkään ikinä.
Naisella on aina oikeus vaihtaa mielipidettä. Katsoin tiktokkia missä miehet valittaa ettei kukaan välitä niiden mielenterveydestä, ettei heillä ole ketään kelle soittaa. Mikäs siinä jos vähän huorille soittelee. Kukasta kukkaan vain. Ei vaan, on se vaikea löytää sopiva terapeutti. Itse voisin puhua kenelle vain.
Sikäli että jotain korventaisi mieltä enää. Olisi hampaankolossa. Raivon kylmä nihkeä käsi kutittelisi niskaa, tai antaisi puhtia imurointiin koska ei ole ihan normaalia kuulemma.
Mulla on marraskuun puolestavälistä ollut kirje kesken amerikankirjekaverille. Vaikuttaisi vähän siltä etten enää viittisi.
Pitäisi, saisi, voisi. Niihin rakentuu meikän arki. Paitsi ettei huvita, kehtaa, viitsi, jaksa, kykene. Miten mä saan itsestäni niin tylsän ja periaatteessa hyödykkeen. Vuodet vierii, vuodenajat kierii, sinua en koskaan ikinä nää. Valheessa elän. Kukaan ei edes pidä yhteyttä. Mulla on niin omat jutut ja nekin persiistä.

...sad endless nothingness, and grey skies with a gust'o'wind- with a grip that's not tight as steel, murky like dishwater but maybe just rocksolid'

 Dear head, you hurt. I should take a painkiller. It's probably tension headache or from that crippling despression of why I go back to sleep for hours after I wake up in the morning. Tomorrow talk with a psychiatrist nurse. I feel like cancelling it. I don't want to travel anywhere so I don't get a covid.

I have my injection on a full moon again. Apparently it has synced with the moon. Every 4 weeks. I was 31 or was I 32 when I stopped menstruating with the sterilization I had done. Saves a lot of diapers. Although I still get hidradenitis suppurativa flares so there's still a bloody mess from that in my skin folds.

Yesterday went grocery shopping with mum. We bought at least 100 euros worth of food. I am not missing anything. A new toilet rug and a brandless pump bottle for handsoap I also bought. My feet aren't soft, so the rug actually rubs on my dry soles. Tries to come with.

My mood is like a rancor's from star wars when it hasn't bonded with anyone yet. I feel like I'm wearing blinds and I could bond with the first human I see. And besides disneyplus, I have Netflix so I ought to make another pun or a parable or use as symbol in a context something else I've watched on it, too just to be fair. Can't think of an exciting one, I've only watched the first season of Cobra Kai yesterday except for the last episode. Felt a bit rushed if they were going to the championships already, and there's still 3 seasons so I guess the plot's going to slow down somewhat.

90s nostalgia

But what do I know. Culture pollutes. What is culture? Is it just entertainment. A hobby. Everything the film industry produces, books and every other endless creative means to monetize your creations. As someone whose seen at least 800 movies, I don't give a crap. You could quiz me on movies, whether I remember what I've seen. There was a Harry Potter quiz show, and I would've known which sofa Hermione's parents got obliviated on, even though it's in the movie for like 2 seconds.

The billions of gigabytes of not useful knowledge my brain must have, and I still have to function. Sometimes not even finding any right words. I just need a niche or like, pick a detail of something to expertise on and write about that. Yeah, pick smell or sight or people or ideas. Can't just categorize on one different specifics. Fanfiction is illegal and I don't have followers anywhere to be able to have a voice.

The headache is actually almost gone now that I started with. Helps with coping when you can concentrate on something. Not daydream and worry about stuff without purpose. Yes, random has the most data in it. *takes a drink break and drops the cap on the floor* it's lemon season if you believe. Life makes me a lemonade.

Anyway, it's pretty confusing. I haven't had a sense of control over my life for years. It's like being on the passanger seat and you know you're going somewhere bad and you feel motion sickness but you should write and look things up.

Bits and bobs. Long term memory, short term memory, episodical memory, or 

  • working memory.
  • sensory memory.
  • short-term memory.
  • long-term memory.
Lobotomy by senses. I'm mentally ill and don't want to explain psychosis to anyone because it is still ??? to me. Still too busy to put my words on it. I mean, if I was mentally ill I would love to study psychology but what I've learned it isn't a science just like religion isn't. Sure you study your claims and test people but it will never be objective. Religion fought science for a long time and it's only friend were philosophers. You just set people back by putting them on drugs that limit their brain natural functions, not that I've ever felt any single positive effect of my drugs. 

People go round in circles never really in a hurry to get anywhere. That is the herd mentality I know of. But be destructive, and everyone goes mad.

Always holding me back, people who've cared. Lied because they didn't know my whereabouts, just assumed I wasn't even living. My mom used to just throw away my stuff. Throw away my dreams and childhood of stuff I'd paid for.
It's all a bad memory... I can't take anything with me when I go off my rails. But before I go insane, it's all just subjective words in a memorybank of a system that's like nuclear waste in it's sensitivity.
Nothing is serious except being important, and even for that you need a lot of experience

...end of ends, death of deaths, Sunday of usually not bothering to even write
#everythinglooksbetterinacircle 

Olisi helpompaa ostaa e-kirja