Publish this in a few taps when I'm done

 My mother thinks I'm having a party. Actually I'm just vibing alone, playing the halloween playlist, drinking some 54% rum and beer and strawberry vodka. Ate lots of stuffed tortillas, and a bit of crisps and chocolate but mostly cola. I watched my fave celeb on instagram live.

The last time my mum had a different idea about me was when she was adamant I had begun being vegetarian.

The party just fell apart after one of the guests have disappeared. She left a hole in my likes on instagram.

I don't really have much plans. Just want to keep this atmosphere for as long as I can be slightly tipsy. I watched a Paranormal Activity movie. I think I might have to celebrate Samhain somehow but my wiccan practise is a part of me that's been doormant for years on the side. No rituals or spells much.

I'm her kid though. Her monster and hag and ugly bastard who is so ugly that doesn't deserve to live and a huge embarrassament but I can't remember any better compliments. Except everyone hates me, I'm repulsive and... not in a psychosis just a good person really but according to a shithead.

Hampster's not awake yet. Might stay up late maybe, got nothing to do.

We talked about True Blood in that tea meeting with the nerd girls. The theme song started playing and I was going to stop  (listening?) when I hear the "I wanna do bad things with you" but oh well. I mean my aunt who hit me with her fist to my mouth and leveled up my teeth when I was 17, told me once I'm a black magic woman and I didn't hate the song.

I am so afraid that everything will just stop, you know. Aneurysm, stroke, something that stops me from living. From feeling orgasms and small pleasures in life and dunno... somehow life being inherently different.

Well that's my gut feelings for now. Insane. in the membrane. I don't believe shuffle exist I've always been paranoid there is some dj slamming those perfect songs to fit the space? Like songs were made for me. I love lyrics more than the song and I don't mean like songs told about my life or held meaning of experience but like, nothing's just coincidence.

When I was little I held these monologues in my head before bedtime but couldn't remember about them the next day? Sometimes I cried myself to sleep until I cried so much my eyes swelled up and the mad tired laugh begun. 5pm to 1am I guess I just cried. No one heard or cared or came up to see if I was okay and sometimes at school too I might not talk to anyone all day and was so frustrated and angry I just screamed so that the whole town could hear.

It's endearing though. People don't want to believe schizophrenics experience anything supernatural and everything can be explained with scientific (psychology isn't a science though) "symptoms" inside the brain BUT I AM READY. Come what may. I am one of the people who are so. Out of touch with society's norms and pretty much have developed this endless "too much information" confidence that might kill me unless I didn't fear it, I crave it gravely.

I'm one one of the people who are SO SO SO SO inside the Shining that the empty walls you're speaking to might as well bleed. And who cares? I liked the 4 hour televised version better and the book about what happens after and it's movie (doctor sleep) makes so much sense etc

But yeah there's a monster under my bed sometimes and I'm friends with him. You name it. Love wins over everything. And I have given this internet my all and my form. Not sure how much is left. If I'm so shattered and in shards, a personality like a broken mirror you say. The mirror to the soul. So many have intact lives, imaginations that stay inside their heads and can't get out and I'm envious to the muggles who live without not expressing the passion by creating art of anything. Facts lie sometimes too. When I try to stay to facts... it's and endless pit of quotes and theories and research papers I'm leaning on.

I was bad at Biology in Finnish high school cuz I memorised my presentation and never did homework which was questioned for most part of the lessons. The teacher wanted us to read the book maybe? Or couldn't teach? I always want to tell how my first Swedish lessons were insane ...we were given sheets with a picture and lots of lines to fill in and the teacher wrote Swedish on the boards all lesson and thought we knew Swedish though I did not fill the sheet with anything because I knew no words in the language...

The opposite might be true with my blog. It feels like everything is full of empiric evidence and I had to pick and choose what to write and remake my reality on this virtual paper. Some call it stream of consciousness. I just want to weave the fabric of my universe with pretty shapes. Sometimes I write to throw hate letters at the world but mostly it's probably helpful...

I am not good at analysing. I just keep things in and bottle them up for later for use. Mostly I talk about old stuff that's happened because I don't plan the future much and I'm what I am like. Hate me until you grow up.

Ihmisten yhteinen ominaisuus: keho jossa elää

 Heräsin, kävin suihkussa, laitoin kasvovoiteen, dödöä, suuvettä, pesin hiukset, keitin teetä, puin vaatteet... ai niin ei saanut olla kuin neljä sivulausetta. 

Eilen kaupoilla äidin autolla, eikä ehdi seuraavaan kahteen viikkoon. Toivon että mulla olisi tarpeeksi ruokaa. Vedin heti jäätelöt ja puolet lohisiivuista riisikakkujen päällä. Ei olisi mahtunut muutenkaan pakastimeen. Pitäisi kai tehdä mansikoista jotain. Ei sillä että ehtisin tekee mitä blogissa suunnittelen. Manaan vaikka että tänään kirjoitan kirjeen Amerikkaan, niin unohdan vaikka olen avannut postin kyllä. Pitäisi pestä pyykkiä ainakin. Imurointi on roikkunut listalla. Joskus yllättäviä asiota keksin kuten meikkiharjojen pesun. Mutta siis ostin eilen vessanraikastus tikkujakin dödön ja kosteuttavan kasvovoiteen lisäksi. Irtoteetä metsämarjoja. Salaatteja, leipää, pitäisi vaan. En pidä syömisestä enkä suunnittele sitä mutta yleensä menee yli. Pastaa on ja siihen kastiketta. Perunamuusijauhetta ja soijarouhetta, nuudelia. Ranskiksia ja kalapuikkoja. Roiskeläppää, ohukaista, tortillaa. Päälle hillot ja salsat. Juusto ja kinkku voileivälle. Ongelmahan on se aloittaminen. Ei sillä että olisi ahmimisongelmaa. Kaapin perälle jäänyt hernekeittopurkki.

Mutta muuten olen ollut kiinni puhelimessa enkä nukkunut edellisenä yönä kun ajattelin facebookkia ja mietin kuinka sen osakkeet varmaan laskee, kun kaikki vain pilkkaa sen ongelmallisuutta. Tai siis, Meta on nyt sen uusi brändinimi. Katsoin sen tunnin esitelmän niiden virtuaalitodellisuudesta ja seuraavaana iltana kuuntelin. Aika teknistä älykkö sanastoa. CPU, Roblox, ääh mitä niitä nyt oli. Siinä oli translitteröinti elikkäs puheesta tekstisti sanoitukset päällä mitä nyt olikaan huoh mun aivot ei toimi tänään? Menetin kai fb kavereita kun kirjoitin tulevaisuudesta. Twitterissäkin niitä sama määrä joku 80. Puhun siis tyhjille seinille.

Muutenkin sosiaalinen kanssakäyminen on jotenkin. Hiljaista. Yksinäistä. Ihmiset ottaa yhteyttä kun niitä huvittaa. Kertoakseen etteivät halua olla yhteydessä pahimmassa tapauksessa. En tule toimeen muka. Varmaan joskus tuntuu että olen blokatuin ihminen koskaan. Ja se on huonoa koska olen hyvä ihminen, jopa eksän mielestä. 

Mutta se että pitäisi vielä virtuaalisesti internetissä sitä "sosiaalisuutta" tehdä maskien läpi ja just niiden alustalle tuoda kassavirtaa ja pelien tekijöille ja ääh. Ne saisi monopolin koska niillä olis infrastruktuuri saada ihmiset tilaansa. Ja kuitenkin näytät hassulta. Ihmiset unohti 3D telkkaritkin, miksei tästä luovuta ennen kuin pääsee kunnolla alkaa.

Tekisi mieli lisätä jokin matrix gif tänne tekstin sekaan. Tiedän ettei tätä lueta ja luetaan korkeintaan jotta väärinymmäretään.

Kohti ääretöntä ja takas maanpinnalle

 Pitäisi vielä unboxaa nuo animal crossing amiibot mutta taitaa olla liian pimeä jo. Siis kuvata vaikka tiktok video tai muuta. Just tunnin katsoin promovideota Feisbuukkenin uudesta nimisaattorista ja tuo "meta" joka viittaa koviin huumeisiin eli kreikkaan niin tota, sai pääni ihan tuolle puolen psykoottisuutta jo kaiken sen muun lisäksi mitä tänään oli!! Tunti, juttelen hoitsulle. 2,5 tuntia juon ihmisten (nörttityttöjen) teemiitissä teetä 4-5 kuppia. Tunti. Jaksan keskittyä. Mihin?

Kuulemma joskus olin kirjoittanut "jotain tosi hyödyllistä" ja mun miittiemäntä tunnisti mut. Siksi sillä oli niin flabbergasted tyrmistynyt ilme kun avasi mulle oven?? Muistot kärjistyy. Pitäisi heti selvitellä mitä hyödyllistä olen sit tuottanut koskaan!!!

Postissa tuli kirje.

Olen jakauttanut mun iloa nyt vähän eri some pohjille. Hampsteri sai uutta muonaa ja koirankeksiä ja maissia. Silti ei ole just nyt pyörällään vaan odottaa mua menevän nukkumaan. Mun huokailunurkkaan sänkyyn missä kahistelen peittoa ja saatan hiljaisella pitää musaa tyynyn vieressä. Kun neiti juoksee pyörällä. Aktiivinen yöotus muka.

Eniveissöni! Teet. Join eukalyptus, laventeli, hawaiian blue, ja aluksi jotain mikä kuulosti hyvältä sekä kannusta jotain valkoista teetä tms. Käytin paljon hinajaa ja vähän sokeria, söin keksiä kakkua jne omat eväät yhden kananmuna-lohi wrapin ja muutenkin "aterian" sipseineen, heh heeeee

Mulla oli paljon yhteistä sen naikkosen kanssa joka siellä asuili. Samanlainen kuulo kun mulla, kun sanoin jotain "siistimpi kuin mulla" niin se kuuli sen ja pyysi toistaa vaikka kyse oli magneettisesta muistitaulusta. *pyyhkii silmää ja naurahtaa itsekseen muistoilleen*

No mutta joo. Nörtit puhuu aika paljon. Siitä mistä niillä on puute. Arjalaisesta laihasta blondista suomalaisesta yhteiskunnan hyväksymästä kardashianpeppuisesta jostain ideaalista joka on kuin ilkeä japanilainen mummo jota kulttuuri kuitenkin käskee kunnioittaa.

Ei vaan. En ole edes kovin hyödyllinen jos niinku itse mietin omaa hyväksynnän kaipuuta viime aikoina.

Sain aikaan meikkiharjojen pesun ennen lähtöä ja sillä oli niitä pestyjä meikkiharjoja siinä pesukoneen päällä varmaan 5x määrä mitä itse omistan. Ja se tee! once you go loose, you never go back to bagged tea

ENIVEISSÖN. Ahdisti jutella asioita sen hoitsun kanssa mutta en kauheasti tärissyt jälkeenpäin. Ja hyvä että myöhästyin yhdestä bussista niin olin vain 4 minuuttia etuajassa.

PRIKULLEEN.

Kyhjötän tässä läppärillä. Mutta ei kaikki mahdu tälle virtuaalipaperille. Haluaisin jonkin muistion joka olisi mun aivoissa sisällä, samoin kuin silmälasit joilla voi ottaa valokuvia. Niistä aina haaveillut. Tai sitten kehittää omaa "näkomuistia" jos sellaista on olemassa. Ei ainakaan klassisen musan kuuntelu juuri sateessa auta.

eikä mulla sit. Join vähän energiajuomaa tuossa. Kofeiinihorkkaan saanut aivoläpeni niin ei vaan tule enää mitään.

On se lätty aina lätissyt

 Tänään piti olla torstai mutta saan sittenkin vielä yhden välipäivän olla tekemättä mitään. Hamsterille tilasin eilen jauhomatoja ja maissia jne tarpeellista verkkokaupasta. Ainakin se on syönyt ne kaikki aina melko nopeasti kun tarjonnut. Tyyppi ei tullut eilen esiin, kunnes olin itse sängyssä ja soitin hiljaisella musiikkia niin se oli juoksupyörällä.

Mun pitäisi varmaan kuntopyöräillä. Kunto huononee ja lihon kun vain nukun ohi aamiaisesta. Karkit ja suklaat pitäisi jättää pois edelleen. Mä ostin juhliin vähän jotain tikkareita yms mutta ne peruuntui kun kaikkea paskaa alkoi tapahtua. En ole kyl ikinä ollut näin yksin... silloin kun olin fyysisesti kunnossa niin muka olin psyykkisesti huonona. Nyt kun olen molempia niin jättäähän se arven sieluun.

Mitään ei haluisi tehdä. Ei ole mitään syytä herätä. Laittaa meikkiä naamaan, lähteä kävelylle, mitään. Huonossa hapessa on mun kannattimet. Syynä lähinnä tämän maan kansa ja syrjäisyys ja en tiedä mikä Suomessa oikein ei vedä millekään vertoja. Traumaattista, mutta en halua olla täällä. Pullaa, salmiakkia, ruisleipää, saunomista, ei tulisi ikävä edes helvetissä. Ja mä haluan vain sen todellisen kuoleman mitä babtistikirkkolaisetkin mainostaa.

Ei kukaan halua oppia tuntemaan minua ja mä en niitä haluaisi muutenkaan päästää lähelle. Mä kiusaan, ahdistun nurkkaan, ja muutenkin kaikki huono saadaan esille kyllä.

Onko mulla sitten yhtään FOMOA eli fear of missing out? Ei tässä vaiheessa enää voi jäädä mistään paitsi kun on tippunut ihan täysillä. Mulle sanottiin 2009 että odottavat tason laskua. Ihan sama mistä johtuu mutta ei kannata varmaan yrittää edes elää pitkään. Miellyttää ketään josta ei pidä, ostamalla esineitä rahalla, jota meillä ei ole.

Vai menikö mulla nyt elokuvien sanomat sekaisin. Fight Clubista ei puhuta mutta esineet omistaa sinut ja Trainspottingin viesti oli kai valita elämä ja tulevaisuus ja just ne kodinkoneet. Bilbo sanoo ettei tunne montaakaan hobitteja yhtä hyvin kuin he ansaitsisi.

No jaa, käännöskukkasia. Kohtauksia elokuvissa. Mun pää pilvissä. "muissa maailmoissa" ja jätetään Kajsa rauhaan "omaan maailmaansa" vai miten se meni. Jätetään äpärä vaille ystäviä, rahaa, kotia, turvaa, selviytymiskeinoja, mitään juttuseuraa vangiksi ulos vähissä vaatteissa ja tönätään jäiseen ojaan vaikka. Loppu.

plot hole

Yhtä juttua en tajua Locke&Keyssä. Ne demonit jotka ampuu itsensä portaalista tähän maailmaan ja päätyy möykyiksi "kuiskaavaa rautaa". Miksi ne haluaa tulla tehdyiksi avaimiksi, löytyy kun niitä tarvitaan ja muutenkin auttaa kaikkia Locke perheen jäseniä? Liittyykö se jotenkin siihen miten loput on sen oven takana ja sitooko niitä se jotenkin? Haluaako ne hyvää, tulla käytetyiksi? En tajua. Se yksi avainten vartijoista joka oli jäljellä, väitti että avainten käyttäminen koukuttaisi. Selkesti täytyy olla Locke ettei jotain pahaa satu kun niitä käyttää? Montakohan niitä avaimia jo on. Pitäisi melkein ostaa kirja tai katsoa jonkun YouTube selitykset aiheesta. Alunperinhän tarina oli sarjakuva.

Olen kohta katsonut toisen tuotantokauden joka ilmestyi hiljaa sen jälkeen kun aloin katsoa.

Aamupalaksi söin karkkia, sitten lämmitin pitsan. Varmaan juon loput boolit tässä lähiaikoina, kun halloween kemut taisi kuivahtaa kokoon. Yksi katosi kokonaan, toinen löysi töitä sille ajalle, ja en halua pitää niitä kaksistaankaan. Olen vähän luovuttanut kaikessa siivouksessa ja koristeluissa jne. En ole juhlatuulella.

tourist guide available for London 2021

 Huvittaisi olla turistiopas jollekulle joka ei ole käynyt Lontoossa. Tampereelta lähtisi halpoja lentoja. Pitäisi hankkia (mun siis) passi, sitten junaliput Stanstedista Lontoon keskustaan ja takasin, sekä majoitus (en halua mitään kerrossänkyjä, pliide) ja jotain tekemistä. Auttaisi jos tietäisi mitä siellä haluaisi tehdä. Mä haluaisin ehkä kävellä paljon, mutta mulle paljon on jo muutenkin normaali määrä. Ennätys rikki puiston halki. Olen nähnyt Oopperan kummituksen, Potter studiot, hard rock cafen, bussikierroksen Lontoon läpi, sen edellisen London Dungeons jutun joka siirrettiin--ja vahakabinetin kaksi kertaa sekä ollut Seetherin keikalla ja vähän Harrodsilla ja muuta tylsää mitä ei sit päädytty tekee mutta... olen nähnyt Shakespearen Globen, Cutty Sarkin, veneillyt Thamesilla, syönyt jellied eel eli joesta nostettua ankeriasta hyytelössä, Kew puutarhaa tutkimassa, vatsa mennyt kuralle intialaisessa ja muutenkin ollut London Eyessa ja korkealla Greenwichissä... ostanut paikallisia kakkuja ja mehuja ja suklaapatukoita ja mun sharpiet on hankittu Lontoosta. Kannattaa kyllä pukeutua sään mukaan ettei vahingossa joudu ostaa, jotain vielä tyhmempää vaatetta. Tai ostaa kiinalaisia yrttejä joita keittämällä lähtee jalkasilsa tai laihdutusteetä. Yleensä oon käynyt joskus elokuussa tai heinäkuussa kyllä. Lontoo on varmaan nyt aika hiljainen ja kuollut covid-19 takia että se voi tulla järkytyksenä.

Enkä osaa käyttää puntia ettei siinä. Tai tietysti osaan mutta en mielellään laske pennejä, jos on käteistä.

Harmoniassa ja balanssissa kaikki katumukset ennen kuin alkaa jotain tehdä

Ihana suihku, ihanat hiustuotteet. Hilsettä vastaan eri tuotteita. Hiuksia löytyi lattiakaivosta. Ei tämä paha ole mutta lyhyempi polkkatukka ehkä. Kävin aamusta terveysasemalla injektion kanssa, ja olen katsonut Locke&Keytä koko päivän. Jos en ole pelannut LotR:rise to war:ia. Laitoin toisen peräpuikon kun sitä aluetta on kutissut, niissä on kai eräpäivä 11/21 mutta tuolla niitä on jääkaapissa. Söin keksejä, pienen cokiksen janojuomana ja loppuja spritejä, sipsejä, banaanin, muutaman hampurilaisen muotoisen karkin ja juustolla ranskanleipää mutta olisi kai pitänyt tehdä jokin lämmin ruoka mikrossa tai uunissa kun tuntuu väärältä napostella noita. Mielessä käy "mitä jos" joskus ei ole enää rahaa ostaa ruokaa tai mitään ja vain pitäisi käyttää kaikki heti johonkin nyt. Ei tule se, että velkoja pystyisi maksaankin.

Ai niin mulla on vieläkin hakematta lähikaupassa ne pari Elisalta tilattua juttua mitä en muista käydä hakemassa. On tässä vielä muutama päivä aikaa.

Postissa tuli jokin halloweentervehdys Amerikkalaiselta kirjekaverilta, melko pieni kortti. Hänellä on kai mun vanha osoite.

Mutta joo. Ei huvita tehdä tiktokkeja eikä päivittää facebookkia tai instagramia ja twitterkin on pahan olon purkamiseen. Alan myydä hulluutta pulloissa. Siis kirjoittaisin ylös, jos saisin. Tässä on nyt pitänyt opetella kikattamaan ja keksiä liikuntaharrastus. Välillä yritän osua sormenpäillä ylös ovenkarmeihin ja venytellä kyttyrääni suoraksi. Aina kyhjötellyt tietokoneella, ei ole edes älypuhelimesta johtuva niska. Se on vaan "helpompi" nojailla.

Aloitin animal crossing saaren alusta pienen mokan takia, ja odotan päivitystä siihen samalla. En ole myynyt vanhaa switchiä pois vielä. En ole kyllä juuri imuroinut tai laittanut puhtaita vaatteita pois. Hädin tuskin kerään roskat pois kun syön. Vien roskia. Ehkä mun pitäisi ajatella että kotini on linnani enkä kutsuisi tänne ketään. Kukaan ei ole sen arvoista. Murusten jättäminen ja ghostaamiset ja muut ettei olla tekemisissä on niin tuttua. Sitä vain odottaa että kaikki jättää.

Syön, juon ja häivyn. Lopun aikaa kärsin salassa ...tai no salassa ja salassa mutta tätä tuskin kukaan lukee ja mulla on kuulemma jokin nettipersoona.

Jos fantasiaa haluat lukea nyt niin aivoihini tunkeutua et pysty nyt, mutta seikkailun voit aloittaa, kunhan jätät kotioven taaksesi

 Meikän unet on melko omituisia ja osa on aika lähellä mitä voisin oikeasti keksiä. Olin miettimässä mikä olisi paras tapa kuvata yksi paiseen puhkeaminen. Tosin se voisi olla ettei sitä saa näyttää missään. Sisäreidestä olisin pusertanut yhden pois.

Nukuin yön hyvin laitteella 6 tuntia ja sitten menin takaisin nukkumaan kun oli vasta aamuyö ja siinä meni aamupäivä veks. Laitoin pyykit pesee äsken-hik. Olen katsonut Locke & Key netflixistä ja menen viidennessä jaksossa.

Kaveri kysyi eilen kirjasuositusta. Googletin kirjan ja päädyin omaan blogiini kun eihän sitä oltu vieläkään suomennettu. 2019 paras lukemani kirja, tai no äänikirja. Addie LaRuen näkymätön elämä. Kerroin sille sitten että lukisi edes ekan Potterin. Väitti etten mä lue. En ehkä samoja kirjoja mitä se, ja nykyään kallistun äänikirjoihin. Niitä on kuunneltu englanniksi monituiset vuodet.

Olen antanut pois parhaimmat kirjani kuten S.Kingit. Mulle on jäänyt sellaisia mitä en viitsi poiskaan heittää, mutta voisi. Tarot opuksia, Gravitation mangaa, venyttely oppaita, ja painavimmat kirjat. Referenssiä valokuvaukseen The Photobook ja yksi neurologian kirja kirpparilta enkuksi. Yksi pino kokkauskirjoja. Sekalaista ya tai zombie leffojen novellisointeja, muuten vanhoja kirjoja jotka on aloittanut mutta en saanut loppuun.

Näyttää vähän siltä, että mun halloweenkemuista ei tule mitään. Puolet on kadonnut ja loput ei ole laittanut mitään viestiä että niitä kiinnostaisi. Eikä kaksi ihmistä tee juhlia. Join eilen toisen mansikkaviina pulloista. En ollut mitenkään kännissä erityisemmin ja olen lihonut vain 200g.

Makaroneista tuli ihan hyvää. Kaupan kautta dumlen polka suklaita ja pieni sipsipussi. Piti ladata bussikorttia kun huomenna on lääkitys terveysasemalla ja torstaina juttelu hoitajan kanssa jonka jälkeen menen ehkä teemiittiin.

Ei tosiaan huvita juhlia. Usko on mennyt niin ihmiskuntaan kuin tähän vanhoilliseen yhteiskuntaankin. Itkin norsuja eilen. Ehkä sen ulosotto laskunkin takia jota en pysty maksaa. Pitää alkaa miettiä voisinko elää ilman kaikkea tavaroita. Ei ole mitään mitä heittäisin ensimmäisenä pois. Tavaroita siis. Ne on mun rojuja. Maksan siitä että se säilyy, eikä ole kaatiksella.

Tämä on kyllä niin pohjalla olemisen aikaa mun elämässä, mutta onko mulla ikinä mennyt kovinkaan hyvin. Selviytynyt vain ja ollut onnellinen pienestä. Se on kitumista jos mikä, että on onnellinen siitä miten vähällä sitä pärjää. Hiljaa ja kiltisti. Luovuttaneena vain silloin kun on alettu lannistaa eikä uskota mun puolta mitä olen elämälläni tehnyt. Psykiatrit jos ketkä ei tiedä mikä on totta.