Sittenhän se hupi vasta alkaa kun kaikki on loppu, tai kuten fear the walking deadissa maalattaisi graffiteja "the end is the beginning"

Kävin äidin kanssa ostoksilla. Sain hänen valkoisen mikron. Nyt pitäisi tiskata ja heittää toi vanha mikro johonkin viemästä tilaa samoin kuin joitain pahvilootia. Siitä shoppailusta on ainakin pari tuntia. Tilasin äsken muutaman kirjan, sain ilmaisen toimituksen Adlibriksessä oli kesäale... saan uudet tarotkortit ja värityskirjan ja nuortenaikuisten fantasiaa ja Gandhin kirjan. Tuo janoisten sankari eiku. Vedin ison pullon sitruuna colaa ja pussin juustosämpylöitä vaikka söin mahan täyteen päivällä spagettia ja jauhelihakastiketta. huhhuh hupsista.

Nyt voisi kaivaa lohikäärme tarot pakan esille, sytyttää kynttilän, polttaa salviaa ja työstää taikojani. Pois siis tämä läppäri käsistäni.

Jotain vaihtelua tähän yksinäiseen tylsään elämään

 Miksi oppikirjat on niin kalliita. Mä haluaisin kerrata vaikka mitä. Viimeisimpänä ajatuksena tilata tekstioppi kirja ja hesari jotta voisin harjaannuttaa äidinkieltäni. Silti kaikki lukiojutut on nykyään sähköisesti tietokoneilla jne joten en tiedä miksi edes yrittäisin mitään, voisin vain mennä jonnekin abitreeni sivuille.

Kaikista eniten haluan ottaa hienoja muistiinpanoja ja höpistä itsekseen ranskaa tai yrittää ratkaista matikkaa, käyttää pois luentopaperit. Siitä on niin kauan kun olen tehnyt läksyjä tai lukenut kokeisiin. Olen kolmekymppinen, joten lukioajoista on puolet elämästä aikaa. 
Voisin käyttää yliviivaustusseja ja muistilappuja. Luin aamusta vähän yhden tubettajan kiusaamisesta kertovaa kirjaa jonka päähenkilö on sellainen kirjaviisas Hermione. Luin arvosteluja ja parin tähden kirja ilmeisesti.
Kuuntelin päivällä bookbeatista nuorten aikuisten fantasiaa kolmatta osaa äänikirjaa ja nukahdin. Sitten kai siivoilin työpöytää ja luin jokusen sivun muuta. Olen niin jäljessä lukutavoitteestani joka toinen viikko saada luettua kirja.

Mulle on viikonloppuna tulossa 1.5 päiväksi koira hoitoon. Mä tein sille heti nopeeta vähän tilaa makkariin ja imuroin mutta varmaan saisi vielä siivota lisää. Toivottavasti ei hauku mun hamsteria. Kyllä sen pitäisi olla ihan kiltti poika... on sillä jo kokoa. Yöksi laittaa ovi kiinni ja sulkeudumme makkariin. Eihän toi herää kuin vasta illalla myöhään, tosin joskus päivällä saattaa tulla esiin jos puhun jotain. Kunpa koira ei haukkuisi ja sitä kiinnostaisi saada enemmän minulta huomiota. Tai sitten ollaan vaan ulkosalla koko päivä hamsteria paossa. Ei toi sen terraario kovin korkeallakaan ole, ihan normaalisti televisiotason päällä.

Tulin kaupasta kun ostin vikoilla rahoilla röökiaskin jäin juttelemaan koiranomistajalle rapsutellen sen iloista narttua. Läheisen opiskelijatalon asukkaita kokoontui pihalle palovaroittimen huutaessa jossain täyttä päätä ja paloautokin oli pihassa. Joku, gootti siitä ennen parikyt metriä, ukkeli kaaduskeli pienessä mäessä ja alkoi nauraa tilanteelleen hillittömästi, kun ei päässyt humalatilaltaan pystyyn. Vähän miltä minusta tuntuu kirjoittamisen kanssa kun en ole varma minne pilkut laittaa... tästäkin tekstistä jäi monta lausetta pois jotka alkoi "luulin..." mutta ne ei olisi ollut kovin korrekteja huomioita.

Odotan että tuki tulisi kohta keskiyön jälkeen ja voin maksaa laskun. Äiti sanoi huomenna tulevansa katsomaan mikroani ja tuo omansa mulle kun ei tarvitse sitä. Tänään löysin pakastimesta kaikkea mitkä oli jääneet sinne piiloon, enkä tiennytkään mulla olevan. Lähinnä yksi mehujää ja pussi herneitä ja mikroranskikset. Siellä on vielä keittoja jotka vain lämmittää. Tai wokkivihanneksia.

Kuuntelen Zombies, Run "radiota". Olen kaudessa neljä, kausia on jo 9. Kauan on kulunut siitä kun juoksija vitonen eli sen kuuntelijan hahmo tippui kopterilla alas ja menetti muistinsa. En edes tiedä mikä juoni tuossa oikein on, joku synnyttikin ja se vauva  kaapattiin ilmeisesti. Monia pahiksia on ollut vastassa ja ainaista "juoksemista" zombeilta pakoon, vaikka en satunnaisia hyökkäyksiä pidä valintaa päällä kun en edes oikeasti sitä pidä päällä kun en juoksekaan. Viikon välein avaan uutta tehtävää eli radiokuunnelmaa, ja kasvatan tukikohtaa.

Mitäs muuta... hamsteri oli sylissä hetken tänään ja annoin sille pusun. Se luottaa minuun. Voisi pikkuhiljaa mennä nukkumaan. Pesin eilen unilaitteen letkut. Väsytti silti vaikka nukkui paremmin. En ollut edes kuntopyörällä tänään. Pyykkiä pesin. Katsoin vähän telkkaria kun ei löytynyt katsomisen arvoista netistä. Siellä olisi kenties jäljellä katsottavaa kauhua, vaikka millä mitalla, enkä ollut sillä tuulella. Kaikkea hyvää tehdään se yksi tuotantokausi ja sitten saa odottaa että tulee jatkoa. Perustuvat johonkin kirjaan, jota olen jo lukenut, tai sitten Marvelin/DC:n supersankareihin. Esimerkiksi Varjojen metsästäjät, A Discovery of Witches, Wings saga, kaikki dystopinen kuten nälkäpelit, matkijalinnut, Darkest Minds. Ne olin jo lukenut ennen kun ne tuli elokuvaksi ja haluaisin löytää seuraavaksi mitä lukea josta tehtäisiin elokuvaa. Mikä nyt onkaan novelisaation vastakohta, book-to-movie.

Mutta jaarittelen ja silmät lurpsahtaa lasien takaa ja sumenee läheltä kaikki. Valoakin tarvitsen kun ulkona on pimeää. Hamsteri kahisteli saamiaan talouspaperinpaloja. Ihan vaan rauhoittua ennen nukkumaanmenoa.

iPhonesta pelaan yleensä parvekkeella pelejä jotain merge mayoria tai idle spongebobia tai vähintään pokemon go päivittäiset tehtävät ja lahjat avaa.