ainoa asia jonka tiedän on että olette kyrpiintyneitä minuun koska ikinä ei tiedä mistä tuulee

 

keskari oisi jees mutta. älä huomaa minua?

VOIHAN PRESIDENTIN EDESMENNYT LEMMIKKI.

Rakeet satoi, aurinko paistoi, ja koira missasi kaiken kun oli sisällä. Pitäisikö mun mennä kysyy ollaanko siellä elossa. Ehkä jos lainaisi röökii... hmm

Otetaas uudestaan tällä kertaa paremmin

 Hattaraa? Sinistä Karkkipäivä limsaa vielä jäljellä...

Halipumpulia
Ritareita Vapriikissa näyttely 2021
Kaikkea luontojuttua joihin en kumminkaa mene haahuilee
Siitä on tamperelaisuus tehty <3
Luettelosta löytyy vaikka kuinka monta mahdollisuutta! 6 feet apart keep your covid regulations
Mikä on karkkipäivä? Sulan tuonne sateeseen. Kuin pesukarhu meikän aivot sulaa. Mikä on tämä ristiretki minua vastaan ja missä pussissa on graalin malja?
-runosuoneni, muistan hämärästi jotain pussia pitäneeni hiippana päässä
Ennen koronaa BOOM huvilaitteessa huuto. Googlehaussa pikkarit näkyy kun lasken huvilaitteessa suu auki ja omituisia hennakuvioita pitkin säärtä. Lyhyet hiukset ja rillit huurussa tapani mukaan.
Kukaan ei tule pelastaa sua.

Kun minusta tulee isona journalisti ja aloitan oikeasti työt

 270 paunaa aamunapaino, melkein puoli kiloa vähemmän. En ole ikinä painanut yli 126 väliaikaisestikaan, silleen mutta vuosikausia 122-124 kilon, välillä jojonnut... mikähän siinä hinkkaa vastaan, etten pullistu enempää?
 Katsoin Fahrenheititkin kotona. Näyttäisi olevan yli 70 mutta ei täällä niin kuuma ole. Alkkarit päällä hillumista, sängyn ja sohvan väliä, keittokomeron ja tuolilla istun pelaamassa tai syön ehkä, en tiedä...
Eilen tiskasin ja tein kaalisoppaa ulkomuistista, en tiedä miten sen saisi yhtään sen maukkaammaksi. Menin aikaisin nukkumaan ja heräisin lauantaina melko myöhään kahdentoista jälkeen.
Sossu ja kela ym tahot, tahtoo mut kuntoutuvan töihin. En tiennytkään olevani kuntoutustuella. Olen varmaan kertonut kaikille, että mulla on eläke... Siitä se kauhea epävarmuus ehkä johtuu että matto otetaan jalkojen alta pois. Jos nyt mulla mikään voisi olla huonosti.
Data muka synonyymi tilastoille ja sille mihin käyttää aikansa. Data on kingi, data ei valehtele... niin varmaan, ja sen sitten myytte. Mun aika menee nukkumiseen ja torkkuiluun lähinnä koska en halua elää... funkkia ja slumppia
Kävin eilen hesestä noutaa pienen pirtelön ja kaksi vekehampparia. Ostin myös allergia silmätippoja. Hain postilokerosta switch pelejä, ostin yhden lisää... pelailin niitä.
Pitäisi hankkia jostain kafeiinia. Ehkä keitän kahvit. Mietin koska se oikea bloggaus tulee... mulla on yksi lemppari näyttelijä ja se on nyt sinkkukin taas. Tavallaan haluisin että mulla oisi sille asiaa mutta kun ei oo. Pää lyö tyhjää ja muut sanoo saman asian moneen kertaan kun mä ehdin koska aikaero.
Sillä on Snapchatissa 9,5k seuraajaa. Se lisäsi mut takas, joskus kauan sit, ja laittoi DM mun entiselle Twitter tilille. En tiedä miksi mut oisi suspendattu sieltä, poistettu jotain tekijänoikeusjuttua, ehkä hän vihaa minua. Olin tehnyt 2009 ekan tilin ja twiittejä oli jotain kymmeniä tuhansia, olihan se mulle tärkeää. Ei satoja tuhansia niinku tolla näyttelijällä. Ehkä vaan twiittini oli geneerisen hulluja vaikka ne oli kyllä englantia ei siinä... muutenkin aina pettyy kaikkeen. Ehkä ei oisi pitänyt ladata sitä Twitter tiedostoa. Eihän siellä twiittejä ollut?? Mediaa eli kuvia yms... 
Ai niin voi helvetti mun pitäisi käydä ihan postissakin. Palauttaa skanneri Italiaan postimaksu maksettu. Ei sitä voi tiputtaa postilootaan. Overnight parts from Japan...
Se otti 2min puheluita fanien kanssa eilen joskus 23 suomenaikaa, mutta se oisi maksanut 15 euroa/dollaria. Se tuntui kyl sillon ekalla kertaa pidemmältä ajalta. Nyt mulla on iPhonen etukamerassa webbikameran suojus. En halua nähdä itteeni. Eilen otin videoita tiktokkiin pari enkä kuvia sillä yhtään... tai no, lavuaarista kun olin tiskannut sekä ehkä kaalisopasta samalla. Ette tiedä miten hienolta tuntuu se, kun on tiskannut varmaan kaiken pois haisemasta. Tai no, ehkä jotkut ottaa itsestäänselvyytenä?
Ehkä on ihan normaalia kamppailla jokapäiväisten asioiden kanssa. Facebookin Watch video oli tänään tekemällä tehty, että lihavatkin pääsee tanssiporukoihin. Viimeksi siellä oli silmienvärien harvinaisuudesta. Seuraavan kerran kun väitetään ettei mulla ole harmaat silmät, voin vaikka laukoa melaniinista jotain faktoja. Tuskinpa, eikä sillä väliäkään ole. Itse koen silmäni varsin jokapaikanhöylinä, pystyn kaikkiin temperamentteihin ja persoonallisuuksiin samaistua. Ei ole mitään mitä en voisi.Sattuu anaaliin, sieltä on vissiin joku lapsi tulossa, brb, meen veskiin. Kiitos kahvi.
Kauan siinä meni. Instagram tilejä päivitin, puristin yhden hs-taudin patin, vaihdoin valkoiset uudet alkkarit shortseihin. Täytys muistaa että elämällä on tapana järjestyä, vaikkei ottaisi kuvan kuvaa.. kaikelle on lokeronsa ja muuta plää plää, ruusuntuoksuista persekarvaa vaihteeksi. Kuulemma oksetan ihmisiä joten oksettukaa! Eihän se minun ongelma ole mitä törkyä te haluatte mulle
Jatketaan pettymyksiä lisää sitten toistekin rakas suomenkieli -vai mikä nyt oletkaan. Herkkä näistä asioista.

Miksi hylkäät sä mut pienoisen kaikkien vuosien jälkeenkin

 Laatu ei ole riittävää. Hylätty tradetracker mainokset Iittalalta. Vaikka en ole käyttänyt kyseisen sivuston mainoksia vuosikausiin. Ehkä pari kertaa tilittänyt itselle 50€, viimeksi kun mulla oli virtuaalitylypahka Yahoon kotisivukoneella kun olin 12-vuotias. Mainosten käyttö on helppoa, mun bloggaus vaativampaa. 

Muutenkin nukuin melkein neljään tässä mikä on mullekin ennätysmäärä... mutta sellainen turha reissu ensiapuun saattaa aiheuttaa morkkista. 9 illalla alkoi alavatsakipu. Se hälveni kävellessä ensiapuun mutta säteili silti reisiin vielä kun menin sisälle acutaan. Tuntui molemmin puolin. Ihan kuin olisi ollut menkkakivut mutta mahdotonta ilman menkkoja. Kohdun limakalvot katosi lokakuussa ablaatiolla. 

Keskiyön ja kello 3 yöllä välin nukuin tuolilla odotusaulassa ja mtv:ltä tuli jotain ohjelmaa johon keskityin välillä. Olin viimeisiä potilaita tärkeysjärjestyksessä. Testeissä ei kuitenkaan löytynyt mitään. Parempi niin. 

Olin äitini kanssa Lidl reissulla ja ostoksiin meni varmaan joku satanen. Lähinnä kasviksia sekä pakastinlokero täyteen. Olin pelkissä shortseissa ja villapuserossa sateisena päivänä.

Olen kyllä laihtunut 1.5 kg siitä mitä se oli pahimmillaan. 

Täällä on hitosti siitepölyä, koirat haukkuu ja autojen bassoa soi. Pikkulinnut visertää, mulla on vielä rannekekin kädessä. 

Mulla on sossulle aika huomenaamusta. Se ammatillinen kuntoutus käydä. Laatua tai ei niin pääni alkaa jo täyttyä kaikesta mitä pitää muistaa.

Älä sitten päivitä mun epäsuosittuja mielipiteitä oi pikkuinen lukijakuntani vain pari tusinaa

 Nukuin. Näin unta koejärjestelyistä ja tapahtumasta joka muistutti häitä ja mulla oli koko ajan jokin katse niskassa jos nostin persettä. Siis melko varma että pandemia tullut uniinkin vihdoin, vaikka en kyllä muista että olisin ollut missään unessa maski naamalla. (fun fact jonka keksinyt joskus = Ilon=elon, musk=maski, en tiedä mikä logiikka, tykkään I kirjaimesta kovasti ja sitä paitsi monellako pirskahtelee naamalla)

Eilen tuli tehtyä hitosti aikaan lyhyessä ajassa nukkumattomalla yöllä. En tiedä oliko niistä mitään hyötyä mutta. Apuva nyt tulee taas sellainen olo kun kuuntelen wicca musaa kuin joskus aiemmin kääk deja vu... Siis että olen vain tässä asunnossa jotenkin vankina ympäristössä muun maapallon jotenkin liikkuessa eteenpäin? Derealisoidun. Celtic Woman albumi. Vähän kuin huimaus tai muu... joskus lapsena oli sänkyhalvaantumista jossa raajat tuntui isoilta painavilta kivenkappaleilta mutta siis

Kappale luontoa. Varsinkin kun kommentoin twiittiin "miksei uskonto ole uskonnot". Ei ainakaan uskonnon opettajan mielestä mun Wicca kirjoitus ansainnut kuin punakynällä kysymysmerkin. Siihen tokaisin lehmä ja rypistin paperin. Ei ole muuta kuin kristinusko ja valtio siinä kiinni. Tosin wiccassa ei saa kyllä vahingoittaa ketään, eikä se "lehmäksi" uhkailu ollut mitään, sehän on Intiassa pyhä eläin. Joo ja wicca ei saanut uskonnon asemaa tässä valtiossa silloin 00-luvun alussa

May the piece of the fairies be in your heart. The circle is open. Earth is your body.. mitähän nämä toistaa tätä messuavat, suomeksi ei ole sanaa "chant" ainakaan translaten avulla löysin vain psalmeja tyyliin... mun mielestä ansaitsisi oman sanan. Messuta. Haha. Asuntomessut.

Eniveissöni pitäisi kai lukea uutisia. Viikko vielä ennen journalismin koetta ja mitähän yleensä siihen seuraan, en mitään juurikaan. Havaintoja suomalaisesta somekulttuurista. Kaikki on äitejä. Sitten vielä että syntyvyys aiheuttaa taloudellista eriarvoisuutta joskus 2040. oh fuck?

Sen vuoksikaan juuri mistään syystä en ole kiinnostunut ollut mistään suomimediakuplista. Kerran elämässä ostanut iltapäivälehden EU-mummojen vuoksi. Kun minä olin teini-ikäinen, irrottelin vain Ville Valoon liittyviä kevennyksiä lehdistä jos olisi ollut aikaa.

Tunnin kirjoitin pikkuveljelle whatsapissa. Yritin auttaa yo-äikän kanssa. Omat kokemukset on sen verran improbaturia. Tai mikä nyt onkaan. Tarvitsisin oman fakt checkerin että pystyn kirjoittaa mitään. Kahdeksan vuotta enkä ole oppinut kappalejakoa, tekstin rakennetta enkä mitään muutakaan konnotaatiota.

Kalevalan emo on vähän eri kuin emoJI.

Pitkästä aikaa mielenterveyttä jota vaanitte kuin hai laivaa ja jonka vuoksi seisoisin vaikka päälläni, tai että tekisin uuden helmen

 Tulee jos on tullakseen. Kutsu. valintakoetilaisuuteen.

Siihen on aikaa vielä. Ei journalismi ollut edes ykkösvalintani. Siihen liittyy hatara muistikuva 20 euron setelistä kirjaston journalismin sanakirjan välistä jolla menin yhdelle keikalle. Ei tasan mene psykoosit.

Keitin vettä jos söisin nuudeleita. Muroja söin aamulla. Vaikka en ole kyllä nukkunut, se kipulääke olisi voinut auttaa ennen kuin kampesin sänkyyn...

Oli ihan innostavaa ehkä lukea suomalaisittain näkökulmasta duunista Amerikoissa. En saanut sitä loppuun vielä. Kuulostankin jo ööh järvenpääläiseltä vai mistä joensuusta nyt olikaan fysiikan opettajalta eiku no niin, vihaan sitä amerikkalaisittain puheenpartta laiskasti ja feikki innolla. Tai vihaisin jos olisi antaa edes esimerkki?

Itsetuntoni oli hetken kiihtymä nopeudella. Sitten tulin alas pilvilinnoista. Kovaa, sattui. Näppäimistö alkoi ehdotella sanoja. fat fat. inappropriate for this world.

Ei mulla ole kiloja sen vuoksi että kantaisin jotain henkistä matkalaukkua erilaisia pettymyksiä, odotuksia, menetyksiä ja muuta harmittavaa. Eikö se ole miesten homma kantaa laukkuja. baggagea jokaiseen suhteeseen tuoda<=

Ajattelen joskus niin nopeasti, analysoin samalla. Yritän nähdä kokonaiskuvaa ja sisältää kaikkea uutta ja ennakoida mihin kikkeliin seuraavaksi kirjoittajan ääni vie lukijan. Koulukirjan väliin tuherrettu sana. Mulkku. En kerro missä siihen törmäsin

Valintoja. Jokaisen elämän hetkenä. Tavaroita, päähänpinttymiä, aatteidensa vaihtoa kuin paitaa. Puhumista tai muuta vaivalloista listaamista. Maailmankuvan kokoamista, kyhäämistä yhteen. Noh, mielikuvitukseni on vitusta, en halua päätyä keppihevospajoille vuoden lopussa. Talousko on niin kurjassa jamassa ettei voi hyväksyä Kajsan työkyvyttyömyyseläkettä, että minä olisin se yksi neljästä joilta katkaistaan kymmenen vuoden tyhjän päälle laittaminen kuntoutumaan sitoutumaan, kursseille ja kaikkeen mistä suoriutua kasvattaen diplomipinon määrää jolla ei ole työnhaussa mitään väliä

Mahdunko maailmaan, sovellunko yritykseen, tekemään... niin, mitä?

Ovi työmaailmaan on melko hanakasti kiinni. Mulla on mutteri löysällä, tupakoin, olen aikapommi, pelkään teräviä esineitä, en saisi aselupaa, vedän kipulääkkeitä, en peseydy, vessassa pelleilen, tarvisin suihkun ja sen mutterin vähän kireämmälle

Perseen kuvankaunis tonnikeiju. Surffailla netissä kyllä osaan.

Ahdistun väleistäni perheeni kanssa. Melko puhevälit katkolla, ehkä olleet jo alustavammin. Vietän fantasiamaailmassa jotain aikaa muka. Niin? Luin Taru Sormusten Herrasta jo alle kymmenenvuotiaana. Sopiva ikäkin muuten. En nähnyt mitään, en kuullut mitään, uppoutunut vaikka taskukirjaan.

Olisipa kyseiset keskittymistaidot yhä. Lentäisin pois täältä kovasta sensuroidusta hyvien tapojen viidakosta. Naiseksi tullaan, ei synnytä, turhaan haaveilen rajoistani kun muut päättävät asioistani, läheiset, hoitsut, lääketehtaiden esiliinat. Erikoista ettei erikoislääkärit kauaa pysy samoina. Olen tottunut jo vastaamaan mieleni pahoittaen kysymyksistä.

Hallusinaatiot, äänet, harhat.  Niin, kuvailivat niitä jotenkin kirjastonkirjoissa. En kyennyt kyyneliltä lukea. Minulla sellaisia. Itseeni kääntynyt. Masennusviba, kaikkea puolihuolimattomasti pöytään iskettyä, mitä odottavat kuulevansa? Keksivät loput itse. Tiedäthän sinä, ettei ole sen bändin vika, että sinulla on tämmöinen (kasa oireita). Lisättiin vain lääkitystä. Noh, tietokannoissa säilyy atomipommijäte tietosuojaroska.

Ehkä ne kuuli mun psykoterapeuttiakin. Kenties ne haluaa vain hyvää. Liikkeelle, töihin, mässäilemään ansiotuloilla. Reipasta rytmiä, riuska ote, sitä kuuluisaa motivaatiotani. Vaikutelmaa. Mutta eikö se ole jotain harhaa vasta se, mitä muut haluavat nähdä minussa, muuttaa minua, että he olisivat tärkeimpiä?  Roolin ymmärrän jotenkuten. Tunteet, no, ehkä alan oppia, esittää perusterveen oloista. Siihen päätymättä. Se on naurujoogaa, se on kehon huijausta, kuin aspartamiini ettei muussa ravinnossa ole yhtä paljon kaloreita. Huijasinpas, ähäkutti, mainosmiesten uhri. Ei sentään, en minä siksi juonut muiden cokiksia lapsena. Aikuiset joi. Aikuisten hommia. Siksi minusta tuli aseksuaali noin kahdeksikymmeneksi vuodeksi.

Muuten kyllä tiesin aina että mieshommat menisi överiksi jos aloittaisin edes. Mistäkö tiesin. Eikö saisi? Miksen olisi tiennyt. Intuitio kertoo enemmän kuin mitä muu järki. Yhdistelee kaikenlaista olettamusta kun kävelee ympyrää ja pulpahtaa mahdottomia ennustuksia. Jotka toteutuvat. Perustuihan ne johonkin. 

Kuvittelen tällä kertaa vähän lukijaa. Tekisin ylpeäksi herkkyydestäni, vahvuudestani, täysin lannistetusta kaupunkilaisesta jossain heittösäkkinä olon ja muiden vaiettujen asioiden takaa, tai mistä näitä nyt tulee...

Stoori on koheesi mulle. Ei muiden väliä.

Kuollut sisältä kuin lahna kuivalla maalla. Kiikarissa? Vastarannan kiiski. Tuittutäti. Viimeiset selkäväreen aistimukset kun kuivahtaa auringossa. Ämpäristä mahaan, miten kauan kala pysyykään vielä tuoreena kun se on niin sanotusti otettu hengiltä? Kauan. Sydän pamppaa. Haluan kauas pois sydämen luota. Perkuujätteiden haju? Tiskiaine, ruohikko, kota, mökin varjot ja Mustanaamio lehdet eteisen pöydällä. Ikuinen arpi polvessa kun sateella juoksentelet ruohikossa ja nahka rullautuu metalliseen kehikkoon joka toimi ovimattona.

Se niistä kesistä. Myrskyn silmistä, värityskirjoista, teltoista. En pelaa pingistä. Puhutko englantia? Tiesin sanoja kuvakirjoista ja ehkä nimeni sanoa television tekstityksistä. My name is Stephanie. Ei Katherine, vaikka Elisabeth. vulcano, parrot, duckseja.

En tullut toimeen muiden kanssa väittää ykkösluokan todistus. Tavaroistani pidin huolen. Opi viittaamaan ja muuta kouluun liittyvää käytöstä, aiemmin tai myöhemmin, aina keskimääräisesti mitä minulle kerrottiin. Silti muistan painajaisen etten ollutkaan normaali lapsi. Noh, painajaisia riitti. Nimimuistini taitaa olla jumittunut sille tasolle jos tuttavia ja ystäviä ei lasketa, mutta hepä julistavatkin vaikeuksiaan, ettei jollekin tulisi mieleen, tilata ambulanssia ja kuskata suljetulle. Maineen vuoksi, ettei uskota, piilotetaan todisteet... Onhan se vaikeampi mennä hermolepuulle tässä maailmantilanteessa.

Rauha, turvallisuudentunne, mitä näitä nyt on, koskemattomuus? Ihmisoikeudet ovat toissijaisia hoidon tiellä. Ehkä ne tunkevat oman päänkin ongelmiksi. Kaikilla on oikeus päästä... tuota, shokkiin että nyt on loppuelämä pilalla, kun minulla on tällainen kuolemanvakava loppuelämän kestävä sairaus ja odotamme "tason laskua", se on normaalia, lääkitsemme jo entuudestaan tunnettuja sivuvaikutuksia lääkkeistä.

Reilu meininki, miten muotoilinkaan tähän reagoidessani, niin ei tunnu mukavalta. Pois sellaisten ihmisten läheltä jotka haluavat puhua outoja hulluja asioita, jotka kokenut eri miten he omissa "tutkimuksissaan".

Sivupoluille menen. Viha on kantava voima. Sitä ei usko toista puolin jos toisin. Muut ovat jämähtäneitä, hulluja, vihan kohteita, kyyneleiden huomiotta jättäjiä, riistäjiä, hoitaminen on lähinnä hiffausta jos keksin uuden oireen tynkää- derealisaatio. Ja ystävät tuputtavat diagnooseja termejään ihan kuin psykologitkin joiden mielestä huijaat heidän kokeissa tuloksia, vaikka kuinka johdattelevaa voi olla, monivalintakoe. Kuulen ääniä joita muut eivät kuule. /kyllä, ei? Luen sanomalehdistä vain sarjakuvat. Kyllä/ei? Piirrän useimmiten kukkia jos minulla on hetki luonnostella. Kyllä/ei

Kakka. Olen kirjoittanut liikaa ja musteläiskätestiinkään ei ole oikeita vastauksia.

Eihän niissä mitään näy. Puolueellinen mielipiteeni psykologian standardisoituneista testeistä on että joku onnistaa toistaa ne, toiset ei. Siispä huono mittari mihinkään psyyken arvoituksia. En tiedä kirjoittiko kukaan muu psykologiaa lukiossa läpi samalla kaveilta lainatulta kertauskirjan avustuksella ja lukemalla kirjastosta Synaptinen itse -nimistä neuropsykologian tietokirjasta. Eipä. Lukiko muut ruotsi-suomi-ruotsi sanakirjaa G:hen saakka edellisenä yönä ennen äidinkielen kirjotituksia tai kokonaisen vuoden edestä Tieteen Kuvalehtiä ja sai kyydin lukiolle sen 25 kilometriä sattumalta kun, niin, menikö sitä linja-autoa alunperinkään koeaamuna?

Vessaselfiet on kehitetty huippuunsa kirjoituksia edeltävinä ikuisuuksina.

Palautetta. Keneltä? Kansan kuuluisalta kollektiiviselta tajunnalta ei apuja tule.

Tämä teksti -- mihin se katoaa, ihan kuin olisin ikuisuuden pohtinut muistoja. Ehkä linssit on likaiset. life can only be understood backwards, lived forwards, and never lay in the fire to rest your ass?

Teeppä ite perässä, mutta älä niinku minä sanon, koska sitä joutuu aina itse tekemään kaiken kun pistää lapsen asialle.

Hamsterilla ollut ainakin seuraa

 Apuva. Siivouspornoa. Sen piti vaan... mutta... en ole koskaan ymmärtänyt imureiden sielunelämää? Täällä on tuhannesti siistimpää vaikka... 

siitepölyä, kuollutta ihosolukkoa, pölyä, hiuksia. En ehkä halua tietää mitä kaikkea huoneilmassa on kunhan tiedän vaan. Siksi mä ripottelen ruokasoodaa matoille ettei ne haisisi, hih hi tai laitan tuoksupalleroita imurin ritilöille levittää laventeli huonetuoksua mutta en kuitenkaan omista mattopiiskaa (vielä, katsoin yhtä retroa ekologista)

Kova siivoustarve. Niin se määritteli. Juuh ja nyt mun imurit (2kpl) toimii tehokkaammin kuin ennen. Siinä tuhisi ehkä se tunti tai jotain. 

Nosteli muutaman huivin lattialta. Täällä on käynyt tänään 3 kpl miehiä, kaksi niistä tutki mun ilmanvaihtoa. Se mulle kuulu??

Sen piti vain vaihtaa suodattimet ilmansuodattimeen joka ollut pois käytöstä vuosia ja kertaakaan vaihdettu suodattimia. Eilen mä sit otin omaan käteen ne ja loogisesti sovitin niitä, paitsi UV-lamppua, mutta silti ne napit jotka vilkkui siinä piti painaa pohjaan pari sekuntia ettei ne vilkkuisi ja muuta mitä en ollut tajunnutkaan tuosta laitteestani kun missään ei ole käyttöohjetta tai selityksiä paitsi ehkä näiden imurikauppiaiden päässä??!

Luontoliiton sivujen mukaan se oisi se keltainen vaahterasta kukista. Sit tietty katupöly ja tupakointi ja hengityskatkokset öisin muutenkin...

valkoiselta matolta parista raidasta noin paljon

Pitäisikö mun linkata jotain? Suositella, markkinoida, no en varmaan mutta jos jollakulla on varaa niin siitä vaan panostaa kotitaloutensa sisäilmaan. 

Hedengren Directin edustajiin ottelee yhteyttä kyllä ne osaa. Mun Lux Aeroguard hankittu joskus 2016 ja saattaa siitä kyllä olla vielä jokunen erä maksamatta ettei mua oikeastaan mikään enää yllättäisi.

Minussa on ilmaa joten en luhistu ilmamassojen painosta, voi taivaankiitos

 Vähän vaikeuksia obeesiteettina olemisesta. Siis 125 kiloisen vaikeuksia. Ei se mitään että täytyy ottaa reumalääkkeitä joskus lonkkakipuun. Mutta kun ei oikein jaksaisi tehdä mitään ja päivät valuu ohi, nukkuessa tai seuraten jotain laiheliinien voi-niin-ihailtavaa ja yhteiskunnan runkkaamaa- elämää johon et ole ikinä tarpeeksi hyvä ollaksesi osa sitä. Syrjäydyt korkeintaan fetissiksi sen äärilaidoille. Mulla on niin läski kamelinvarvas etten osaa käyttää satisfyer pro:ta kun sen värähtelyt ei varmaan mene niin pitkälle rasvakudoksessa. Mutta joo, en mä ennenkään ole saanut mielihyvää suoraan kiusaamalla klitorista, onhan se voinut kuihtua pois, tai siis... mitä olisi nainen ilman wet ass pussya?

Söin tossa vähän liikaa. Ostin salaattiaineksia, suklaata, energiajuoman, ja sipsipussin valmisdippeineen. Säästyinpähän ostamasta röökiä.

Kaikki pullottaa, pilkistää, levenee, venyy, repsottaa, jos pitää kireitä vaatteita. Pitäisi vain pukeutua telttaan kunhan se on kashmiria.

Huoh. Mulla oisi vielä hetki aikaa viedä kaatikselle jotain. Siellä oli mun ostama kuntopyörä jonka nakkasin alakerran salille kun viimeksi muutin pois. Siellä oli jonkun ikean Lontoo jättisisustustaulu. Selkeesti punaiset bussit ei ollut enää pirskahdelleet jonkun kotona. Ei mulla ole vietävää... tarvitsen kaikkea paitsi pakkauslaatikoita ja ne pitäisi kierrättää kai.

Pesin eilen pyykit enkä laittanut kuivuu ja pitäisi imuroida mutta imurit ei toimi kunnolla, ja huomenna tulisi aamusta käymään ne hajuhaitta kierroksen tekijät tms tutkii aloittaa mun asunnosta. Vaihdoin kyl pari suodatinta eilen illalla sitten järkeillen miten ne voisi mennä... toivottavasti toimii edes jotenkin.

Hamsteri on tehnyt uuden pesän, haudannut itsensä Kajsa mökin avulla nurkkaan. Mä näen sen koko ajan eikä tuossa sen pimeämpi ole päivisin nukkua yöeläimen.

Kuuntelin Keskiyön kirjasto äänikirjaa aamun ja päivän. Melko tylsähkö. Kirjekamu oli saanut kirjeen. Joku --------- nimimerkillä ja profiilikuvana pelkkää mustaa, halusi "vain jutella" kik sovelluksella ja estin sen koska mulla ei ole aikaa tuhlata elämääni.

"Älä koskaan rukoile jumalia jotka vastaavat pimeän jälkeen" -Addie LaRuen ihmeellinen elämä tai mikälie viime vuonna paras lukemani ya kirja olikaan

Waste my life not, thou shall forget Itte        ei vaan, se loitsu siinä Pratchettin noitakirjassa meni jotenkin niin että Forget about Itte ane it wille goe away mutta se oli lähinnä vinkki syyliin. Eikä mulla ole tietääkseni ole syyliä vain känsä.

A wart, a what, watt? W00t!

Katsoin pari jaksoa Schitt's Creeksiä vai mikä onkaan "paskanniemeä"

Paskanniemestä tulee mieleen lähinnä äidin tyttönimi

Mutta joo. Ei kestä kirjoittaa. Google jos tietää minusta kaiken jo ja olen antanut vertakin säilytettäväksi jonnekin kantasolupankkiin niin onko enää mitään tutkittavaa ihmisen perimässä, käyttäytymisessä, eettisyydessä, toiminnassa, logiikassa tai missään deterministisessä helvetissä??

Mitä nyt aina olen tiennyt että tämä päivä tulee mutta kukaan ei oisi voinut ennustaa että jotkut ihmiset on niin kakkapöksyjä että ne tekee kokeita sillä datalla mitä ihmiset antaa itsestään ihan vaikuttaen demokratiaan jossain pikku valtioissa. Osa äänestää, joten äänestämättä jättämisellä on suurin vaikutus. eikä sillä, ahneus saa ihmisistä mark zuckerbergit esiin, oi kirottu autotalli tai siis... kukaan miljardööri ei ole korkeasti koulutettu. Ei ne hankkinut velkaa käymällä kouluja. Mitä ne teki? Kaipa nuo on sit loppuviimein hyviä ihmisten sekä ideoiden kanssa joten niillä on miten ja miksi -selvillä. Raha on kuin romua kiertoradalla joka kuvitteellisesti kiertää ympäri omaa napaa eli maailmankaikkeuden keskusta

Mutta joo.