Olisi kiva jos pystyisi hyperfokusoida itselleen jonkin pelin mihin keskittyä ja vetää se läpi 999 tasolle maksimiin

 Mun elämä on täällä Tampereella. Ehkä näytti siltä että istuisin koko viikonlopun, kun lonkka ja pistoskohta oli kipeät – mutta makoilin yön enkä enää kankeasti voihki jokaista jalan nostoa. Mutta kävin suihkussa ja pesin hiukset ja hiuksia lähti tukkoina ja rinnoille tuli karvapeite irronneista hiuksista... ei ole normaalia edelleenkään. Jotkut verikokeet pitäisi ottaa maanantaina mutta ne ei ole tähän ongelmaan.

Mun kaveri haukkuu mut aina pystyyn kun muistutan sitä että lopetin kolesterolilääkkeet. Söin niitä statiineja pari vuotta jonka aikana en pystynyt seisoa kauempaa kuin puoli tuntia ja kävellessä samoin alkoi jalat puutumaan rasituksessa. Kun lopetin ne niin olin taas toimintakykyinen. Eikä ne arvot mitään pahoja ollut. Vähän koholla vain ylipainon vuoksi korkeintaan. Lääkärit haluaa kohdella kuin jotain seniiliä geriatrista kuoleman porteille menossa olevaa potilasta, jonka toimintakyvyllä ei ole mitään väliä, lääkkeitä vaan pitäisi napsia. Tässähän pitäisi olla rollaattori vähintään vaikka täytän 38. Aamupaino oli 119 kiloa ja oon joo vähän reilut 160 cm. 163 ehkä huonolla ryhdillä. 119 on siitä edistystä että alle 120 vaikea päästä ja just vähän aika sitten paino nousi 121,5 yli koska söin kaksi mars patukkaa.

Aamujutut on melkein hoidettu. Viiden tunnin päästä myyn käsipainot. Torista tulee joku ostaja käymään. Kaipa se on vain hyvä kun en mä käytä niitä ja se olisi 10kg ylimääräistä taas muuttoauton kuormaan.

Pelasin eilen vähän nintendopelejä sekä oon nyt pelaillut puhelimella kans ja katsoin yhtä twitch kanavaa. Siihen mulla menee suurin osa ajasta kuitenkin vaikka olisi kirjoja kuunneltavana ja luettavana. Menevät kirjojen edelle yhä. En ole ylpeä siitä. Oon koukussa Kalkaroksen ja Harryn parittamiseen vaikka melko varma ettei tuo peli edes huomioi gaypariskuntia. Tai sitten Palian maailmaan koukussa tai Elvenariin. Latasin pari sovellusta uusistaan, jokin tubettaja simulaattori sekä jokin perhe autiolla saarella. Muistan kyllä miksi lopetin niiden pelaamisen, ehkä.

Jos kysyisin tekoälyltä miksi. Osaisikohan se arvata. Varmaan heittäisi jotain syitä grindaamisesta ja energiasta. Ah, pelit. Pelien linguistiikka, grafiikka, pikselit, juonet ja hahmot ja roolisi maailmassa. Pitäisi jatkaa lukea tota kirjaa jonka nimi on jotain Sä siis haluat pelimestariksi: tässä mitä pitää tietää

Eikä mulla oikeastaan ollut kirjoitukseen mitään kaavaa. Mä en ehkä ansaitse elämää ja mulla ei ole ihmisoikeuksia mikä on tullut selväksi tässä hoitomuodoista sun muusta systeemin kohtelusta. Mutta en mä ansaitse koiriakaan. Sen takia mun koiran pitäisi olla jokin itsepäinen terrieri joka tietää mikä sille on parhaaksi.

Järjestystä kirjanmerkkiPALKKIIN

 Järjestin mun kirjanmerkit vihdoin kansioihin.

Ilmeisesti selaimet suunniteltiin joskus vuonna 2005 jonkun design-komitean toimesta, joka rakasti jonoja enemmän kuin toimivuutta. Kaikki vaan yhteen loputtomaan vaakasuoraan riviin, kiitos ja näkemiin.

Nyt ne on jaettu kansioihin ja näyttää jopa siltä, että tiedän mitä teen. Olo on yllättävän hallittu. Kuin olisin siivonnut pienen palan aivoista.

Seuraavaksi varmaan sotken kaiken uudestaan.

Pakolliset näppäilyt joissa ei ole mitään ideaa

 On hieman viileää kämpässä taas. Täällähän voisi vaikka ajaa rekiajelua. Eiku siis antaa robotti imurin viilettää lattioita mutta siis

Olin vielä aamulla nukkumassa kun mulle soitettiin. Nousin ylös ja menin uudestaan nukkumaan. Olen syönyt kaksi palaa paahtoleipää ja adventtikalenterin mini suklaalevite purkin sisällön leipien päälle.

123kg aamupaino. Viddulaisen vitjakkeet. En saa oikein mitään tehtyä kyllä. Kesämekossa ja pitkissä villasukissa. Istun ja tahraan alla olevaa pyyhettä. Voisi tehdä lisää virkkausjuttuja. En ole lukenut mitään aikoihin. Pesin pyykkiä pitkästä aikaa ja ne on kai piakkoin kuivahkoja.

Täällä on jotain 19 astetta. Nukuttaa. Kiinnostuksen kellarihirviö. Muutama joululaulu Brittien top50 listalta soinut. Voisi kyllä tehdä itselleen oppimissuunnitelman/opetussuunnitelman. Mitä taitoja kaipaisin vielä tässä iässä. Varmaan muille hyödyksi oleminen olisi jänskä taito. Tai no, kaipa ne hylkää vaikka saisi mitä.

Pitäisi kirjoittaa kirjekavereille. Vuoroni on. Masennuslääkkeet apteekista käydä hakea mitä jäi. Joulutori on nyt nähty. Siellä oli paahdettuja manteleita ja porosipsejä ja marjajauheita, myös käsityönä tehtyjä puukkoja, kalsareita roikkui ja koruja... olisi kiinnostanut hunajakynttilät vähän... jotkut katoliset kai sytyttelee niitä Kreikan saarella pyhimyksille en mä vaan tiedä. En jäänyt glögille ja munkille niiden Lucia neitojen joukkoon telttaan.

Tänä aamuna katsoin Ismon joulumusavideon youtubesta... välipäivinä näkee hänen esityksensä . Ei ihan kesäteatteria...

Ilmeisesti yksi video TikTokissa melkein joutui viraaliksi. 15,9k katsomiskertaa... kun haukun presidenttiä... huoh... ei voi voittaa. Jos et hauku mua läskiksi oletko edes olemassa?

Tiesin heti helvetin neljätoista

Puistossa on 20 eläintä, sekä koiria että kissoja
Kuinka monta kissaa puistossa on?
(1) kissoja on enemmän kuin koiria. Koiria on parillinen määrä.
(2) Jos puistossa olisi 9 kissaa vähemmän, niin koiria olisi enemmän kuin kissoja.
Riittävästi tietoa kysymykseen vastaamiseksi sisältää
A. (1), mutta ei (2)
B. (2), mutta ei (1)
C. (1) ja (2) yhdessä
D. (1) tai (2) erikseen
E. ei kumpikaan
- Kumpikaan lisätieto ei yksinään riitä.
- Jos kummatkin huomioidaan, niin kissojen lukumäärä on joko 12 tai 14. Tämä ei ole tarkka ja
yksiselitteinen vastaus, joten oikea vaihtoehto on E. ei kumpikaan.

En löynnyt matskuja tällä kertaa myöskään. Kaikkea muuta. Huonoa motivaatiota kirjeineen, ja tyyliuskollista hosumista. Olin kuulemma silloin niin huonossa kunnossa... 2007-2009
Mummut on best, mutta ei ne parhaiten tiedä. Opintopolku jäi vajaaksi. Pitää tutkia kelpaako, vai pitääkö alla olla jo puutunut perse, joka on suorittanut koulutusta. Lyhyttä kovaa ja korkeelta...
Noh hain sitten kissojen ja koirien kanssa, niin tuskin riittää derivaattoihin päättyvä laskupää noihin. Trigonometriallakin kuulemma voi todistaa pythagoraan lauseen.
Hain, yritin, villitsin. Ale iacta est. Veni vidi vici. Muttei löydy paikkoja mulle ollenkaan noihin ja tunnen itseni vain tyhmäksi. Tamk ja Tuni olisi lähellä meikän polkuja mutta kuulun varmaan sinne kinderi tarhaan??? Harhailen jos ikinä kuvittelette- että kävisin kalliita kesäyliopistoja ja kirjoittaisin digitaalisena koko helevaatan lukion uudestaan, uudestaan. Sinne teille rehtoreille verkostoitumiset. Huh.

Vimppa sana on ei kai niin... lusikallistakaan ei pysty niellä aamupuroa enemmän, mitä pakottanut itsensä vetää. Tarvitsen uudelleenkäynnistyksen, uudet silmät, kokeet ja ei voisi itsensä olla. Jään alle normaalin. Itsensä vertaaminen muihin on sitten kattia kansalle!!!!

En ehdi blogata oikeita asioita, mitkä jää muistiin? Pitäisi keskittyä kaikkeen huonoon ja nähdä negatiivista kaikkialla missä sitä ei ole, kuten rasisti. Siinähän sitten valokeilassa keikailla ja itkeä, vaikuttaa herkältä ja nuorelta. Minut ainakin heittty parhaimmassa kunnossa koskaan missä olen ollut, hullujenhuoneelle kunnes en ole pystynyt puolustaa itseäni.

Ei se mitään, olen vain jokapäiväisen katkera vaikken pitkävihainen. Muut osaa kyllä sen vihan ja jäänkylmät taidot joissa helvettikin jäätynee.

Never shut up, never give up, always endure stoically everything your loathsome parenthood and neglecting smigmatizing of a helper society ever did to yourself, dear monologuer K.B.

 In today's material world, the biggest question is: to use or not to use the items you'll remember only the price for, later?

It's a question of creating new memories with the matter that costs less to produce than it did then, when things were meant to last. It's a question of satisfaction and wisdom. Will those two ever go seamlessly together without a thought?

I'm not a columnist from the Sex and the City, I'm not a writer gurl or gossip "girl".

I'm nobody, nothing. You'll never understand what I write but because it's looking deep within myself, and you may laugh, sympathize, realise your immortality, cry that I'll be end of my lonely bloodline, be glad you've been a friend, undervalue your own part in my story... May you do whatever floats your boat, because adventure is doing things just because nobody invented that path before you.

Reason for my me to live was a fluke, a happy mistake, I was my own person when they cut the umbilical chord. I was either punished or blamed. Lived in fear. Animals were my friends, books were an escape, I planned for so much kids and marriage but barely had one relationship.

Always wondering if... it'd be for me. It's not selfishness, not for self-preservation, meanness, eating everything in sight like an endless well I am cursed to rise up like in The Ring movie.

Simply terrified, but not always, not really. Montage of the glimpsed horror movies most scariest scenes playing in my head from a fifty movies, or a horror bedtime story in a skiing cabin, right after finishing a heavy Pet Semetary book. When it was excactly midnight on the clock right after I finished watching The Exorcist. What did I ever have to fear, if not stories or "God", fatherfigure harsh, and adults in my life I couldn't talk to, get attachted with, with a disgust in sexual matters because I always knew I'd be doing it "too much" if I ever started. I was never wrong. I didn't see sexual tension, I still don't. I don't feel the attraction if it was in front of me... but yeah, it's called asexuality nowadays

Strong and trusting in the communication of what I could get despite the fact my own mother and her sisters bullied me from since a baby to just get by. Do babies eat raw meatballs? What, well in pictures they seem to and I asked my mom about it and she said it was jokingly done. She never understood how the kid is lika sponge and tries to suck in all bit of love they could get... in my case, what's love? Self-love? Bringing myself up? Being a quiet, good, smart, busy obeying, thinking and concentrating, dreamy, chubby ugly fierce fun-loving "You'll be better than me someday" kind of typing and experiencing but making the day my own.

Anyway babes, keep shouting and farting and unloving whatever hell you all are used to doing, giggling or disregarding completely the pile of shit I am. 

Curiosity didn't kill the cat, it just didn't live long enough to fill all the spaces.

plääniä on ja lääniä

Tyhjän ruudun tuijottamiseen siirryin siitä että olisin vain alkanut kirjoittaa. Lapoin suuhun salaatin. Siinä oli salaatin lisäksi savustettua lohta, fetaa, loput kirsikkatomaatit ja päällä puolikkaan sitruunan mehu & oliiviöljyä. Jos jotain olisin lisännyt niin kuivia leipäpaloja. Melko gourmeeta verrattuna mitä yleensä.

Olin muualla yötä. Se oli väsynyt ja valitti meikän negatiivisuudesta ja kaatui saunanlauteiden eteen– hakemassa mulle eri pesuaineen... ja mulla taas oli päänsärkyä, niin olikos tossa nyt sitten kivaa, hä. Ehkä siinä kun se pääsi eroon musta ja nipistin sen poskea.

Pidin lentotilassa puhelinta ettei applesta loppuisi akku. Piti kattoo säilyyks mun kana tiistaille et jos se tulisi mun ruo'ille vuorostansaaa

Mutta nii. Yksi projekti miitti turkulaisten kanssa, piti olla huomenna, mutta ellei joku anna kyytiä tai sitä pidetä mun kämpillä niin bussikortti ei riitä maanantaina psykoterapiani kun alkaa jälleen. Unohdin ihan miten nopeasti aika meneekään

in English:

had like a semi Greek 'smoked salmon' salad for lunch. Slept overnight at this single guy's place, had a sauna together. Floor was wet, he tripped. Both were a bit irritated. I had a headache and he was tired. He could get viagra if he'd say to the doctor's he's having stress. Did not bring any chords to recharge, airplane mode was mostly on in my phone.

Tomorrow was going to get some more info about an event in 2021 I made a logo for but I forgot. I need my bus fares for Monday. Psychotherapy continues for a while. I haven't applied for a third year. Fuck expenses when it's my head but still 12 euros per week is left for me to pay from my small pension. 600eur in a year I'd save? Not that I'd drink or smoke it

Also when tax return I'll buy an ebook of that Keisha Kash satire of model show by Jay Manuel... 

ok jk I've been his follower for like ever since late 2000's.. he acknowledged my comment at last yesterday... with 🙌🏽🙏🏾 or some other emojis ? I mean, season 10 winner was considered plus size and my measurements weren't that far oofmph as my bmi was 25. now it's like 40+ (not my age, or an important number in any case)

Time goes bye

Joku vitun skitsofrenia hei pitäisi varmaan itsekin googlettaa mikä se edes on jos vaikka kokisi et sen kanssa voisi elää

Kiva kun välitetään, "älä nyt saa sitä koronaa!"

 Mitä riskiä ryhmää mää oon. Yksi autoimmuunisairaus ja tupakointi nyt ehkä.

Haluan tämän kohdun pois. Joka päivä vuotoa. Kipua. Soita tässä nyt sitten ammattilaisille. "Tunnen sut niin hyvin, että voin soiton perusteella kirjoittaa tämän lausunnon." No joo niin tunnetkin.

Voi hyvää päivää. Puhelinaika myöhässä, minä vessassa, kun alavatsa kipua ja ulostuksessa (?)kipua. Venaa pari sekkaa. Pesen kädet ja tungen tän tamponin sisälle.

Lähde: reddit

Huomiseksi takaisinsoittoaika aamusta gynelogia, Hatanpää, tays. Peruttu se mun "kiireetön" kolposkopia. VAI NIIN. Syöpä.
Hormonikierukka on nätisti paikoillaan eikä nähnyt siellä niitä näppylöitä mitä lie no ei kai kun ne kaavittu pari kertaa pois mutta. Tässä pitäisi sitten vain vaatia että ne muuttaisi tän kiireelliseeksi. En ehkä kestä kohtuani. Otin 1mg panadolia puoli tuntia sitten ja muutenkin sadan kappaleen purkissa enää pohjat. Yrittänyt olla ottamatta pariin viikkoon kipulääkkeitä ihan turhaan. Elämänlaatu täs kärsii. Miesten iskurepliikki: "tuun käymään ennen kuin kaikki menee sulkuun". Joo mä suljen aika lailla vaginani määräämättömäksi ajaksi. Ei en vaan jaksa. Yksi yö yritin mennä omiin häihin postiaviomiehen kanssa mitä oli tilannut mut heräsin jostain eri kaupungista. Tuu onnaa. Loppuu maailma. Jätän sen. Luonto ei kaipaa ketään. Rakastan sua luonto mutta jos susta oisi kiinni olisin kuollut tulehtuneeseen umpisuoleen, joten ei pidetä tätä meidän välisenä. Äh. Puh. Mitä enemmän olen huolissaan tai sattuu niin sitä enemmän sisukkaasti hymyilen koska olen niin hullu varmaan. Ei mikään näy ulos. Ulostautuisi muuten onnellisuuteni. Jota varmaan saanut kepillä etsiä siitä lähtien kun noi dopamiini/serotoniini blokkaus lääkitykset olleet.