Näytetään tekstit, joissa on tunniste bloggauslaatikko. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste bloggauslaatikko. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 20. toukokuuta 2026

Jaa vihaanko suomea ja ylimielisiä kehäkolmoslaisia yhtä paljon kuin mun ruisleipäni, homehtuu ja vadelmat tarttuu hampaisiin siemenet no- kyllä salmi-yacky

 Minuutilleen aikataulussa. Jos siis olisi aikataulua. Tein ruoaksi kanawokkinuudeli hässäkän à la Kajsa. Kookosmaitoa meni loraus kerman sijasta. Inkivääri ehti saada väriä. Soijakastike oli vähäsuolaista. Kana eilen viimeinen päivä. Siis voiko tehdä pieleen kokatessa? Ei.
Kävin suihkussakin sitä ennen. En nopeasti kuten eilen illalla. Pesin hiukset ja poistin karvoja joten meni kauemmin. Saattaapi kutittaa hetken. Mun piti ladata mun karvatrimmeriä. Melkein joka päivä täytyy poistaa karvoja kasvoista ja leuasta... Mikähän mursu sitä olisi nyt ilman tota. Toisaalta käytin kulmakarvoihinkin. Nyppimiselle kivat terveiset pinseteille.
Tuuletan siinä toivossa että tulisi öttiäisiä hämähäkille syötäväksi. Viimeksi tuli pörriäinenkin, mutta pyydystin ja vapautin metsiin takaisin.
Jotenkin rentouttavaa toisaalta ja tyydyttävää vaan asua... Mun pitäisi käydä yksi paketti hakee. Ja pitäisi pyytää instrumentariumista että kiristävät mun silmälaseja. Vähän alkaneet löystyä vuoden jälkeen käytössä.
Paketissa värityskirja. Katsoin liveä tiktokissa eilen. Manselainen taiteilija. Sillä on toki tyttöystävä ja se on mulle liian nuori, ettei siinä. Sitten pitkästä aikaa huomasin että lempparijulkkis livessä. Ei ollut ikävä ollut enkä halua taas tyyliin rakastua ensinäkemästä aina. Mitä lie limerenssiä. Melko varma että oli sanakin sille jos on pakkomielle yksipuolisia suhteitaan palvoa jotain esikuvia en mä muista...
Ai niin ja pääsin jatkoon yhdestä työhausta. Logiikkatesteihin, varmaan jokin tekoäly tenttaa. Tekisin sen pian mutta ikkuna auki tulee häiriötä ulkoa ja muutenkin liian lujalla tuuletin. Ehkä myöhemmin. Mulla on oikeus olla edes kerran kokemassa minkälaista niiden prosessi on, vaikka olisi kuinka työkyvytön. Mulla on oikeus myös olla deittisovelluksissa, ilman että mua aina r2iskataan pers33seen. Ja muita oikeuksia joita kaikilla on. En nyt sanoisi että mulla ois vapauksia. Vain koska en voi tehdä suurinta osaaa mistään, ei tarkoita että muilla olisi vapaus. Just yhdessä toipumislivessä kirosivat sen lääkeyrtin jota ne koittaa laillistaa. Myös minä olen nähnyt tutkimukset, toisin kuin ne jotka puolustaa käyttöään yms. mutta en nyt jaksa psykooseista. 
En ole hallusinoinut koskaan. Vain mun internetissä olleet tekstit on olleet "sekavia". Enkä tarkoittanut niitä muiden luettavaksi. Joten en ole skitsofreeninen ja pakkolääkitys on turhaa. Mutta pidän sen ehkä omana tietona, etten ole "yli kymmeneen vuoteen" eka kertaa taas suljetulla. Jos muuta en ole oppinut että sen, että se on kaikkien oikeus joutua sinne kun joku kusipää jossain päättää että olet ongelma heille.

sunnuntai 15. helmikuuta 2026

Vitut bloggaus aktivismista, tää on mun elämä nyt

 Tee omat virheesi vaikka tietäisit, miten asiat toimii. En ole tekoäly enkä neuvo ihmisiä elääkseni. En halua olla jokin hakukoneen vastaus kysymyksiin. Ei minua väsytä itsetutkiskelu enkä ole pääni sisällä jumissa. Ihmiset ei vaan tiedä miksi ne lukisi mun blogia. Okei. Se käy mulle. Mä olen vain aina pitänyt jonkinlaista nettipäiväkirjaa tai velhokoulua tai sivua lapsesta asti näpytellyt. Jos sitä edes lukee ketään muu kuin itse tai botit. Olen vakuuttanut itseni. Alkuperäinen kysymys chatgptlle oli miten voisin mahdollisimman vähän käyttää tekoälyä. Kaikki tekoälyt noudattaa algoritmeja eli sääntöjä, mutta ne ennustaa miten saisivat eniten irti sun antamasta huomiosta. Miten koukutettua. Katsomaan videon loppuun tai selailemaan lisää, mitä tekee mieli ostaa seuraavaksi. Kuluttamaan. Viemään rahat. Näyttää asioita joihin on mieltynyt. Mun Netflix ei näytä samalta kuin kaverin Netflix. Sillä on pelkkää true crimea ja mulla on leffoja ja sarjoja etusivulla mitä se suosittelee mulle. Mun kuusi eri Spotify tiliä suosittelee mulle pelkkää poppia varmaan omien halujensa mukaan kun enhän mä tiedä mitä artisteja mä edes kuuntelen. Kunhan se ei ole eräs suomalainen bändi,  –I'm fine.

Aika moni mies siellä pikadeiteillä oli esim. ohjelmoijia tai teki jotain tylsää striimausta tai sorvausohjelmia maahantoi mitä lie. Tietotyötä. Introverttejä. Nörttejä. Ei juo, ei laula. Mä olin kiinnostunut kaikista enkä kenestäkään. Pari kertaa suosittelin katsomaan Wikipediasta pari juttua kun en jaksanut selittää kuten aseksuaalisuus tai swappailu. Kehui mun kirjeharrastusta. Yksi höpisi amerikkalaisita juustopiiraista ja resepteistä ja välineistä sen viisi minuuttia. Kerroin että tein kerran jollekulle parasta mitä se on elämässään syönyt. Jotkut vastasi itse omiin kysymyksiinsä kun olin huuli pyöreänä. Joku asui Siurossa, toiset keskustassa siinä lähettyvillä. Joku tuli Jodelista, toinen ResQ:n kautta. En tiedä oliko kukaan aiemmin ollut speed dateilla. En mä ainakaan. Kiva nähdä ihmisiä sanoin monelle alkuun? Kerroin olevani eläkkeellä, yhdelle etten voi saada lapsia. Ikäni sai tietää korkeintaan kaksi. Yksi varmisti että nimeni oli oikein. Melkein kaikki oli mukavia. Muutamat äimistyneet ilmeet kun takeltelin ja möläytin ja kerroin ehkä yhden valheenkin hätäpäissäni... Tai kädet puuskassa minuun katsominen kuin olisin jotenkin iljettävä. Ihan odotettavissa. Haluan että mun kanssa voi tuntea olonsa mukavaksi.

Mä olisin voinut olla vaikka ennustaja eukko siinä kun istuin kuin tatti paikallaan ja siemailin mun love potion drinksua. Kaikille intuition avulla kertonut jotain kylmäluentaa. Love potionista voisi tulla mieleen liemet ja rakkausloitsut mutta ehkä se oli vaan ystävävänpäivä markkinointia. Mä en ole syvällisin ja rohkein hahmo ja tupla agentti joka tapattaa työssään lapsuudenrakkautensa ja vannoo uskollisuutta vahvimmille velhoille. En ole jämähtänyt yhteen rakkauteen. Mä en edes ole rakastanut ketään. Kukaan ei kysynyt mun aiemmista suhteista, vaikka pelkäsin. Joku kertoi kyllä että sen eksä oli siellä myös.

Mutta joo. "näin saat pesää pikadeiteillä vaikka olisit queer" ei nyt ihan pitänyt paikkaansa kun saan ne jalat alleni aika nopeeta tilanteissa joissa voisi syntyä jotain yhteyksiä vastakkaista sukupuoleen kanssa. Kaikki pitäisi iskeä. Mut ketään ei silti jää. Voin olla vaikka miten avulias ja oikeassa, tai kunnianhimoinen. Nämä vässykät ei halua minua jahdata. Netissä korkeintaan ja sitten estän ne. Jos en ensin anna niille eli en. Threadsissa oli äsken yksi kysymys "vaginan omaaville" miltä orgasmi tuntuu. Aloin sitä miettimään sitten. Se tuntuu... kouristuksilta ja vapauttavalta tunteelta, värinältä ja siltä että mielihyvää on painanut tarpeeksi pitkään kiihoituttuaan. Kesto naisilla pidempi... 40 sek ehkä? Pääsen siihen yleensä yhtä nopeasti kuin käyn vessassa eli 2min.

maanantai 6. helmikuuta 2023

Eihän minun vatsankerrokset, päällä lämmittää nuo rullat ja makkarat

 Anhedonia. Muistuttakaa minua, koska mä olisin lopettanut viimeksi jonkun mielialalääkkeen, ja miksi tuollainen sivuvaikutus minussa olisi ja mitä iloa saatte siitä että haukutte että mulla on sellainen. Aina vain. "pssd" vähän kuin potf, mutta fakin sijaan dickkiä. Samaa paraniliaa ja pedofiliaa, eikä vittuakaan ah innosta!! En ole koskaan lausunut tuollaisia, joten mistä vitusta kukaan tiedä mitä olen tarkoittanut kun itse ehkä lukevat minulle ääneen mitä minä olen kirjoittanut. On vain tyhmiä kysyjiä. Jos mun nettikirjoitukset vittu aukee niin voisitteko olla tulostamatta jotain sormenpaksuisia kasoja ja niitä pohtia pimeässä, kuin jotain kummitustarinoita.

Vithu. Ctulhu. Volcant.

ARGhittaa taas. Kun ei ole ystävänpäivänä ketään. Vain epätoivo ja toivottomuus.

Heräsin 9, mutta nukuin vielä lisää muutaman tunnin. Aamutoimet, pilleri "pilleripäälle" ja ja. Äsken vasta aamiaista, lotrasin jogurtin kanssa ja tein yhden leivän lisää. Vähän liikaa syönyt nyt leipää.

Ostin eilen illalla uuden pelin switch käsikonsolilleni. Sitä pelasin kolme varttia. Siinä kerätään kulttiin jäseniä. Päähahmo on lammas. En tiedä onko se suopea, laukea, vai miksi se uhrataan. Silti, tuo suostuu sitä kulttia johtaa. Kaikenlaista pentagrammia ja mustaa, valkoista, verenpunaista, sellaista värimaailmoiltansa ihan kivaa. Teinien peli ilmeisesti. Minusta vähän kuin Stardew Valley, jota en saanut kovin pitkälle pelattua. Lopahti ymmärrys sen pelitahdon mukana jatkaa enää.

Kaksi asiaa mitä ei saa olla. Vihata musiikkia, koska sitten sulla on jotain merkityselämyksiä just niiden paskasta, tai että olisit aseksuaali koska sitten olet jotenkin vajaa lääkkeiden takia.

Hullua ja tyhmää. Kuin pullosta tullut tyhjää.

keskiviikko 15. huhtikuuta 2020

Vanhasta tottumuksesta ei niinkään siksi että tottuisin vanhaksi tulemiseen, siis bloggausta lautasen viereltä

Ei se ylpiää ole piilotella sitä mitä syö? Hullun rohkiaa antaa tällaasen herkun jäähtyä kun pitää kelpuuttaa instagramiinsakin. Paska versio fish'n chipseistä, mutta sentään herneet on aina herneitä ja niitä voi vetää vaikka nekkuun.


Jeah. Huokauksien kera. Maha täys, nyt on jo keskiviikko. Huomenna mennä bussinvaihdolla Herwoodissa käymässä hoitajalla. Aika se menee vaikkei niin mitään tekisikään.

Syön parin henkilön edestä ehkä. Ostaisiko vasta huomenna röökiä. Tilillä ei ole panikointia aiheuttavaa määrää mutta sen verran kuitenkin että normaalioloissa pitäisi viikko vielä riittää ennen kuin tulee lisää. Jooh. Kuudenkympin budjetilla viikko. Sit on 25e sähkölasku kuun lopusta ja 62e psykoterapialasku. Mulle tuli postia. Mitähän helvetin postia nyt jaetaan. Luukunkolahdus oli paukahtavampi kuin itse tuote mitä jakoivat.

No siitäpä hyvä aiheenvaihtuminen. Räksyttäviä koiria. Ihan niin kuin naapureita olisi elossa enemmänkin.

Ööömnh. Niin. Mitäs se. Naamakerroin näyttäisi. Otellut jotain selfieitä ja vaihtanut luuriin taustakuvia. Käynyt rullan alussa ja tullut nykyhetkeen ja todennut vaan että ihan ku joidenkin ihmisten kuvat syttyisi itestään tuleen tai katoaisi tuuleen.

eksistä ja mun rahoista puhumattakaans.

Karistan kurkkua minkä voi mutta maito on jo lattialla eikä siitä enää saa voita. Toisaalta pieni ranunpala tippus lattialle ja noukin sieltä koska liian hyvää oli tämä päivälliseni. Ei siksi että kannustaisin. Bakteerikammoisia on ja niitä jotka on kasvatettu vapaammin, kuin ellun kanalassa.

Täällä en usko että viehättyisi kovin moni lukemaan juttujani joilla on mitään järkeä päässä. Eihän ne ehtisi, koska täytyy pitää vatsalihakset timmissä kunnossa. Mulle urheilu on kohtuullisen vierasta näin aikuisiällä.

Sokeasta pisteestäänkin pitäisi kehittää jokin näkökulma. Aina. Asioihin. Mulla on kauniit verkkokalvot, paineet saattaa olla siinä rajoilla.

Kohdistan itseäni nykyiseen koronayhteiskuntaan heijastamatta ylipäänsä puolilleenn, sitä mitä siihen kuuluukaan olla osallisena. Antaa nyt riskiryhmienkin ja arvaamattomasti suhtautuvien kansanryhmien olla ja eristäytyä rauhassa. Kaikkien kulissit on kuitenkin enimmäkseen paskaa. Niin kohtaisipa ihmiset omat itsensä, eikä sitten kotiväkivalloin toisiin.


Ja täytesanojen saattelemana ja mitäänsanomattomana. Hiirellä on aakkoset. Aapiseni oli punainen.