Jos on vapaaehtoisesti jäänyt lapset tekemättä, niin saako olla eri mieltä toisten kasvatustavoista. Oman sisäisen lapsensa saa kyllä uudestaan keksiä luotettavan ihmisen kanssa turvallisessa ympäristössä jota, perinteinen terapiasuhde vai mikä se oli keskimääräinen eiku ihan kuulostaisi tavalliselta normaalilta hyvältä vai kuinka se sitten menikään
*miettii miksi ääneen, käsitellyt toistuvat painajaiseni jatkuu eri muodoissa*
Mulle tuli liittyen lasten oikeuksiin sähköpostia vaikka en muistaakseni mitenkään ole liittynyt postituslistoille. Siis.
Jos katsonutkin televisiota niin yhdessä mainosvälissä oli pelkkiä rahankeruita kaikilta mahdollisilta... mitä ne yhdistykset nyt ovatkaan. Hyväntekeväisyysjärjestöt.
Olen oman korteni tuonut yhteiskunnan kekoon kun en lisäänny. En edes jakaannu. Jos muut on omissa poliittisissa-uskonnollisissa-lapsuus psykooseissaan, niin mun solut ja mikrobit ja muut mikä palaa joskus tuhkaksi, on palvellut jo.
Turha sitä yrittää imeä enempää minusta, kui? Nyhväämistä tyhjistä rei'ityksistä teidän metsäkoneiden ohjekirjoista jotka palautella lainattuna henkilöille... korvasta toiseen, madosta mateluun
Aina ymmärretään väärin vaikka ovat osa ongelmaa. Ilmiantaa jotain ihan omaa maanisdepressiota. Tervemenoa yhteiskuntaan jos vähänkään vaikuttaa terveeltä. Hyppii kissana pöydille, kuin missäkin sananvapauden kulmassa.
Pyöreä on pöytä tuossa takana. Se on jotain vanhempi kuin minä, kuten moni muu asia täällä. Että silleen ihminen palaa aina vaippoihin pyllistelee koirille, vai miten tämä lattia nyt meni. Ei sillä ole väliä jos se palaa kummittelemaan. Kummit nähnyt elämässäni kaksi kertaa.
Kukaan ei oikein välittänyt minusta lapsenakaan. Elämänpolkuja talsitaan.