Vihdoin, sain Koreasta postia. Elokuussa lähtenyt. Katsoin dokumenttia brittipariskunnan rakkaustarinasta median pyörremyrskyn sisältä.
Pääsin töistä niin huvikseen vastasin yhteen puhelinsoittoon haloo tai hello, en oo varma enää mistään.
Ei kertonut nimeänsä, en tunnistanut firman nimeä, vain että olin hakenut niiltä jotain bitcoin lompsaa, en ollut verifioinut tiliäni ja mulla olisi jokin tervetuliaisbonus... Sen verran kuulosti skämmiltä, että sanoin että mulla jokunen dogecoin enkä aio sijoittaa enempää kryptovaluuttoihin... toivottavasti sai nauhalle.
Hassuinta oli että se kysyi kajsabl:ää, nielaisi ne loput mun nimestä ja sit sanoi "kitujainen" nopeasti kuin hän olisi lukenut sujuvasti viimeiset kymmenen vuotta päivittäin tätä blogia... excuse me, no.
Oon vetänyt kermaisia profiterolzeja varmaan muutamalla sadalla kalorilla ja kähvelsin tikkareitakin. Harmittaa nyt kun ei tuonut omana nimipäivänä mitään, eikä edes synttäripäivänä. Loppuvuosi onkin sitten jouluihmistelyä eikäku
70 vuotta kuningattarena etkä muka ole sanonut perheesi nuorimmille muksuille "täten käyttäydyt tässä perheessä". Sama kuin jos et olisi saanut kymmentä käskyä, nähtyäsi ja ennakoidessasi, edeltäjien kiellettyjä noloja osoituksia että olet ihminen tai siis hillittyä ja mitä pakata mukaan jos sattuisi nähdä– palavia pensaita... Pääsin kakkosjakson puoliväliin ja tämä vetoaa jo tunteisiin. Eronneet vanhemmat plääplää, samaa kakkaa miksi selittää etteikö joku tuntisi oloaan turvalliseksi khyl
Aihetunnisteet mun työkokeilusta varmaan lyhyt nopea ajankulu... LinkedInissä en keksinyt mitn titteliä siihen niin pistin "Print Technician". Microsoft omistaa sen saitin jos en väärin muista että joku nainen sen olisi perustanut, mutta seuraa dataa eikun rahaa, tämä pitäisi koko kapitalismi rajusti puuttuen asioihin kyl saada kasvut hidastuu, ja hävikit loppumaan, parempi jos oltaisi kulutuksessa miinuksella ja negatiivisella, mutta sen mikä ihminen ottaisi ei kyl mikään antaisikaan.