Ongelma ei ole aivoissa. Lääkkeet ja lannistaminen, terveydenhuollon monien vuosin rääkkäys ja byrokratia ja aivojen normaalin toiminnan muuttaminen lääkkein. Mä en saanut luottaa mun omaan aivotoimintaan... se oli kuin kävelisi sumussa ja sanoin sen sille alkuperäiselle lääkärille miten epämukavaa sen sadut oli mulle mutta en vaan voi edelleenkään päästää irti vaikka 2009 vuodesta on jo kauan... mua vaan sanotaan katkeraksi, vaikka lääkkeiden vaikutukset tuhoaa mun kehoa edelleen.
1. Tunteiden lattanaantuminen ("ei mulla ole mitään tunteita")
Masennuslääkkeiden, erityisesti **SSRI- ja SNRI-lääkkeiden**, yksi yleisimmistä ja tunnetuimmista pitkäaikaisista sivuvaikutuksista on tunteiden lattanaantuminen eli tunne-elämän vaimentuminen (*emotional blunting*).
Mitä se tarkoittaa? Lääkitys ei ainoastaan lievitä syviä, negatiivisia tunteita (kuten ahdistusta tai masennusta), vaan se vaimentaa samalla myös positiivisia ja normaaleja tunne-elämän vivahteita.
Oireet:
Kyvyttömyys tulla todella iloiseksi, innoissaan olevaksi tai tuntemaan syvää rakkautta/empatiaa. Vaikeus itkeä tai ilmaista surua, vaikka haluaisi.
Yleinen välinpitämättömyys, uneliaisuus tai tuntemus siitä, että elää "sumussa" tai "kuplassa" eristettynä ympäröivästä maailmasta.
Mekanismi: Prof. Joanna Moncrieffin ja useiden muiden tutkijoiden mukaan masennuslääkkeet eivät korjaa "rikkinäistä aivokemiaa", vaan ne **muuttavat aivojen normaalia toimintaa**. Tämä synnyttää keinotekoisen lääkeainetilan, joka turruttaa aivojen tunnesäätelyä yleisesti
2. Serotoniiniteoria ja sen mureneminen
Vuosikymmenten ajan julkisuudessa ja lääkemainonnassa esitettiin ajatus siitä, että masennus johtuisi aivojen **"kemiallisesta epätasapainosta"** – tarkemmin sanottuna serotoniinin puutteesta.
Vuoden 2022 tutkimusläpimurto: Lontoon UCL-yliopiston (University College London) professorin Joanna Moncrieffin johtama kattava *umbrella review* -tutkimus (koottu katsaus aiemmista järjestelmällisistä katsauksista) osoitti, ettei ole olemassa vakuuttavaa tieteellistä näyttöä siitä, että serotoniinitasot tai -toiminta olisivat masentuneilla ihmisillä alempia kuin muilla.
Mitkä olivat tutkimuksen keskeiset havainnot?
Mitä tämä merkitsee käytännössä?
Ei pikaista lopettamista: On erittäin tärkeää muistaa, että masennuslääkitystä ei tule koskaan lopettaa seinään. Lääkkeet aiheuttavat fysiologista sopeutumista ja riippuvuutta, ja liian nopea lopettaminen voi johtaa vakaviin vieroitusoireisiin (kuten ahdistukseen, unettomuuteen, sähköiskuuntuntuisiin aistimuksiin aivoissa eli *brain zaps*), jotka usein sekoitetaan virheellisesti masennuksen uusiutumiseen.
Hidas purkaminen (*Tapering*):Jos lääkityksen haluaa lopettaa, se tulisi tehdä erittäin hitaasti ja asteittain kuukausien tai jopa vuosien kuluessa yhdessä lääkärin kanssa laaditun suunnitelman mukaisesti.
1. Tunteiden lattanaantuminen ("ei mulla ole mitään tunteita")
Masennuslääkkeiden, erityisesti **SSRI- ja SNRI-lääkkeiden**, yksi yleisimmistä ja tunnetuimmista pitkäaikaisista sivuvaikutuksista on tunteiden lattanaantuminen eli tunne-elämän vaimentuminen (*emotional blunting*).
Mitä se tarkoittaa? Lääkitys ei ainoastaan lievitä syviä, negatiivisia tunteita (kuten ahdistusta tai masennusta), vaan se vaimentaa samalla myös positiivisia ja normaaleja tunne-elämän vivahteita.
Oireet:
Kyvyttömyys tulla todella iloiseksi, innoissaan olevaksi tai tuntemaan syvää rakkautta/empatiaa. Vaikeus itkeä tai ilmaista surua, vaikka haluaisi.
Yleinen välinpitämättömyys, uneliaisuus tai tuntemus siitä, että elää "sumussa" tai "kuplassa" eristettynä ympäröivästä maailmasta.
Mekanismi: Prof. Joanna Moncrieffin ja useiden muiden tutkijoiden mukaan masennuslääkkeet eivät korjaa "rikkinäistä aivokemiaa", vaan ne **muuttavat aivojen normaalia toimintaa**. Tämä synnyttää keinotekoisen lääkeainetilan, joka turruttaa aivojen tunnesäätelyä yleisesti
2. Serotoniiniteoria ja sen mureneminen
Vuosikymmenten ajan julkisuudessa ja lääkemainonnassa esitettiin ajatus siitä, että masennus johtuisi aivojen **"kemiallisesta epätasapainosta"** – tarkemmin sanottuna serotoniinin puutteesta.
Vuoden 2022 tutkimusläpimurto: Lontoon UCL-yliopiston (University College London) professorin Joanna Moncrieffin johtama kattava *umbrella review* -tutkimus (koottu katsaus aiemmista järjestelmällisistä katsauksista) osoitti, ettei ole olemassa vakuuttavaa tieteellistä näyttöä siitä, että serotoniinitasot tai -toiminta olisivat masentuneilla ihmisillä alempia kuin muilla.
Mitkä olivat tutkimuksen keskeiset havainnot?
- Veren tai aivoselkäydinnesteen serotoniinitasoissa ei havaittu eroa masentuneiden ja terveiden ihmisten välillä.
- Serotoniinireseptorien tai -kuljettajaproteiinien toiminnassa ei ollut selkeitä poikkeavuuksia, jotka selittäisivät masennuksen.
- Kokeet, joissa serotoniinitasoja laskettiin keinotekoisesti terveillä koehenkilöillä, eivät aiheuttaneet heille masennusta.
Mitä tämä merkitsee käytännössä?
Ei pikaista lopettamista: On erittäin tärkeää muistaa, että masennuslääkitystä ei tule koskaan lopettaa seinään. Lääkkeet aiheuttavat fysiologista sopeutumista ja riippuvuutta, ja liian nopea lopettaminen voi johtaa vakaviin vieroitusoireisiin (kuten ahdistukseen, unettomuuteen, sähköiskuuntuntuisiin aistimuksiin aivoissa eli *brain zaps*), jotka usein sekoitetaan virheellisesti masennuksen uusiutumiseen.
Hidas purkaminen (*Tapering*):Jos lääkityksen haluaa lopettaa, se tulisi tehdä erittäin hitaasti ja asteittain kuukausien tai jopa vuosien kuluessa yhdessä lääkärin kanssa laaditun suunnitelman mukaisesti.
Mulla on edelleen niitä ikäviä röyhtäisyjä. Oon juonut kahvin, mutustin paahtoleivän ja voileipäkeksiä, jäämehun ja glukoosikarkin. Äidin pitäisi tulla ajelee mua ruokakaupoille. Tein listan mitä tarvisi jotain sukkia ja käsienpesuainetta ym nenäliinoja ja puuvillalappuja. Mutta olisi ruokakin ihan kivaa.
Negatiiviset oireet ja kognitiiviset vaikutukset saattaisi loppua jos saisi lääkkeet pois?
Mutta oon nyt 18v ollut jo tässä psykiatrien potilas uhrina joten miten mä enää saisin töitä, että kuka mä edes olen...
Otin tatuointeja niihin paikkoihin mihin hoitsut laittoi noita pakkolääkityksiä ja nyt ne vaihtoi paikkaa johonkin perseen sivuun lantion kohdalle niin tarvitsisi niihin uudet lohikäärme ja käärme tatuoinnit... ihan turhaa, ties mihin reiteen ne seuraavaksi laittaisi jos saisin tatuoinnit joskus valmiiksi... tekee tarpeeksi kipeää kun yrittää nukkua sillä kyljellä.
Mulla on aina ollut masennusviba, en ymmärrä miksi sitä pitäisi lääkitä xD Sehän vain tekee minusta eri ihmisen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
"Kiitos paljon, että otit aikaa lukeaksesi ja kommentoidaksesi kirjoitustani! Arvostaisin, jos voisit pitää kommenttisi ystävällisenä ja positiivisena. Kiitos myös, että tarkistat oikeinkirjoituksen ennen julkaisemista!"