Jos ajattelisin enemmän kuin uhrilampaat määkisi milloinkaan

 

Autoin vähän. En paljoa, en täydellisesti. Sain omiakin ideoita ja toteutin hätäisesti. Koristeluja pajalle halloween teemaisesti. Siellä avoimella pajalla nuoret katsoi hiljaa pentuliveä ja kutoa virkkaili jotain. Me vaan laitettiin naamalle lentää lepakkoja ja laitettiin verhoja ja valoja oviaukkoihin ja seinälle sekä installaatio tipuista ovenKARMIIN. Minä laitoin vähän punaista akryyliväriä käteen sudilla, ja tein paperille muutaman verikäden... laitoin niitä vessaan. En laittanut googly eyeseja eli niitä sellaisia mustavalkoisia nappisilmiä mitkä liikkuu jos niitä heiluttelee 👀 Ei puuttunut kummituksia, luurankoja, aaveita tai muutakaan kurpitsoja -mikä muistuttaa henkiä kuolemasta ja palaa takaisin kun ei elävien maailma ollutkaan niin erilainen, ;)

Lähdin vähän aiemmin jotta voin hakea mun ostokset, nimittäin peruukin huomiselle liilan. En ole vielä kokeillut päähän. Saattaa olla ettei se sovi, ei ole mitään hiussukkaakaan vetää alle.

En löytänyt lisää tuota lankaa minkä olen aloittanut 2023 jonkun raidallisen kaulahuivin. Voisin oikeasti tehdä nopeamminkin huiveja tutuille kuin vain yhden huivin 7 vuodessa, jos haluaisin ja lanka ei olisi niin kallista yms tms jne Mulla on sormessa se kovettumakin kun oon kutonut liikaa kaulahuiveja. Pitäisi ehkä sormustin olla jos koko ajan vaan kutoo kaksi oikein kaksi nurin joustinneuletta...

Jossain myytiin potter tupien värisiä lankoja kalliilla. Mun kaulahuivien kutominen on saanut alkunsa tupahuiveista mutta en mä muista sainko ainuttakaan valmiiksi. Mun pikkuveli lapsena otti sakset ja leikkasi yhden mun valmiin kaulahuivin. En suuttunut sille, mutta... se oli kiva musta-punainen ruutuinen kaulahuivi? Näin että se oli katsonut mun tiktok profiilia, ei vaan ole hyväksynyt seuraajapyyntöä. En ole jutellut sille oikein aikuisena milloinkaan. Joskus sen piti päästä äidinkielestä läpi lukiossa, ja koitin neuvoa ja se otti sen kuulemma raskaasti. Sellainen kiukuttelija.

Äiti on samanikäinen kuin se kirjailija. Ei niillä montaa viikkoa ole eroa syntymäpäivissä. Leijona, käärme. Puu, ymmärtäväinen elementti.

Tänään jotkut pajalla höpisi astrologiasta ja syntymäkartoista. Olin mysteerinen enkä sanonut mitään mun merkeistä. Se oli länsimaista kylmäluentaa. Käytän sanaa kylmä luenta, en mitenkään skeptisesti... tähtien liikkeet vaikuttaa elämään maapallolla aika vähän todennäköisesti mutta ihmiset näkee yhteneväisyyksiä asioissa ja ehkä sillä voi ennustaa jotain mutta tuskin arvailua paremmin. Kaikki näkee kuitenkin vain sen mitä ne haluaa nähdä, oli sillä sitten tarot kortit tai excel taulukko, niin kaikki on parhaiten päin jos on intohimoinen sen suhteen... parikymppisen nuoruudella iän tuoman kyynisyyden sijaan... mutta empaatit ja narsistit on samaa lajia ja apinat lentää. Sellaista pajapöydän pseudopsykologiaa.

En sanonut mitään mun exästä kun ne puhui J-alkuisista nimistä. Mulla on itselläkin jii ii:n sijasta nimessä. Kukaan sitä saa oikein yleensä. Kätevästi unohtaa

Parempi olla vaan hiljaa jos jollain on vaikka blogi. Ettei susta tuu influenssereiden matskua kontsalle, vaikka en mä tiedä onko se syy miksi kukaan ei puhu mulle... En mä ole ikinä saanut 100 tilaajaa tai 1miljoona tykkäystä. En koskaan. Mun viisitoista minsaa julkisuuden valokeilassa ei varmaan ikinä toteudu. Sille on liian myöhäistä ja mun yksityisyys on myyty jo ja laudattu kiinni.

Katsoin eilen twitchiä ja tilasin yhden kanavan, sain kuukauden ilmaiseksi Apple TV:tä. Katson paria scifi sarjaa. Siilo ja See. Ennenkuin aloitan muuta toimintaa...

Olen edelleen juonut mahaani paljon mehua. Eineksissä on päivämäärä huomenna tai kuun alusta, enkä osaa laittaa pakastimeenkaan.
Laihtunut vissiin kolme kokonaista vesimelonia. Lose It! sovellukseen yrittänyt laskea kaloreita. Helposti tulee ton alle 1600 eikä tarvi edes yrittää, johtuen ozempicista.
Haaste kaikille: kommentoi kolmeen (tai kahteen) eri blogiin jotain mitkä näet blogit.fi sivuilla! Sitten teillä on kommentteja!