Naulan kantaan ja paskaista naurua päälle

 Se siitä kuolonteoriasta

Enää pari jaksoa.

"Everywhere I go, people look beautiful to me."

Anne Rice

Lestatia, Akashaa, Claudiaa ja Louis'ta. Kolmas tuotantokausi. Ihastuin niihin jo vähän teininä. Kirjoihin ja elokuviin. En ehkä koskaan ollut täysin kärryillä jokaisesta vuosisadasta, käänteestä tai siitä, kuka käänsi kenet.

Kaikki seksuaalinen menee minulta vähän ohi. Älyllisesti vampyyrit silti kiehtovat. Vaikka kyse olisi vain metaforasta, jota en edes halua ymmärtää loppuun asti.

Pitäisi ehkä tehdä jotain muuta kuin oleskella mustaa samettia esittävässä yömekossa ja syödä katkarapuja majoneesin kanssa leivän päällä.

Huuhdoin kaiken alas sitruunavedellä, koska tajusin etten taaskaan ollut juonut tarpeeksi. Huulia kirvelee vieläkin.

Huomisen pitäisi uutisten mukaan olla viileä. Parempi olla menemättä sortseissa asuntonäyttöön pajalta.

Tänään olen varmaan tehnyt muuton eteen vielä vähemmän kuin eilen. Aamulla pelaamista. Loppupäivä viihdettä.

Tiedän kyllä, mistä vampyyrimyytti osittain tulee. Elävältä hautaamisista. Siitä, että vanhoja hautoja avattaessa ihmiset luulivat kynsien kasvaneen, vaikka todellisuudessa iho oli vain vetäytynyt.

Ennen ihmiset olivat luuta ja nahkaa.

Nyt ne ovat verta, lihaa ja kemikaaleja.

Yksi puraisu ja olet vainaa.

Tuskaa. Hikeä. Kyyneleitä.

Hattaraa, haleja, pumpulia. Lupauksia. Surullisia katseita ikkunasta kaukaisuuteen.

Mitähän minä sisältäisin?

Huonoja äitejä. Lupauksia. Asioita, joita voi koskettaa ja jotka muuttuvat lopulta samanlaisiksi ongelmiksi säilyttää.

Tiputan kohta juomalasin syliini.

Ikuinen elämä voisi vain tipahtaa syliin kuin huutokaupassa.

Mutta se oli riparilla se.

Raha on huijausta ja muita tunnustuksia

 Autan ihmisiä parantumaan traumasta? Sekös mua väsytti, kiitti vinkistä metan mainokset.

J’ai etudieé française a l’ecole.

Kuunneltiin joulutierotus uutena perinteenä.

Koissuraasu ihan naatti kinkun vahtimisesta ja lahjapaperin repimisestä aktiiviteetista

Sain paljon suklaata, villasukkia. Kellon ranteeseen sekä juomamukin brändistä lempiväriseni. Suunnilleen kaikkea mitä olin toivonut.

Annoin kirjoja ja virkkaamiani kukkia.

Söin paljon varmaan kolme lautasellista. Poroa, kaloja(mätiä, lohta, joku itsekalastettu savustettu varmaan, silliä), puolikasta kananmuna, rosollia smetanalla ja salaatteja ja laatikoita (punajuuri, porkkana, peruna, lanttu) perunoita kastike ja kinkun päällä sinappia… glögit ja punaviiniä ja 1,5 litraa pepsimaxia, kahveja maidolla. Tähtitortun, keksin, pari vihreää kuulaa ja muutaman suklaakonvehdin. Riisipuuroa kiisselin kera jossa kuivattuja luumuja. Tuomastani juustosta lähti ehkä puolet. Laventeli vuohenjuustoa tippui pala koirallekin jonka lelussa oli myös rauhoittava tuoksu. Silmät veti samoin maha kyllä niin paisui ettei mahtunut takas paikalleen istumaankaan. Olisiko vesipainoa

TV oli koko ajan auki. Yksi jos toinenkin lepuutti silmiä. Hikoilin varmaan tuolinselkämyksen.

Huomenna vielä jouluruokaa. Sen jälkeen keittopäivä. Lupasin perunoita kuoria avuksi.

Rakastuin mä looseriin eli kerää luusi vanha pihtakuusi

 Katsoin äsken ”jouluelokuvan” eka kertaa yhden klassikon.  Haudoilla oli ihan jees. Väkeä. Pidin päässä virkattua tonttulakkia ja keräsin katseita vahingossa. Ostin vielä lahjoja koirien ja kissojen kanssa ja syötiin majoneesimätöt mega ateriat pikaruokaa. Sain joululahjaksi rahaa ja maksoin puhelinlaskun. Saunassa käyty. Tänään en meikannut enkä laittanut hiuslakkaa. Kattoo huomenna aamuna kaipaanko vähän herätystä kasvoille. Sitä olisi taas joulupöytä. Pitkin hampain irveellä kutsuttu vakavana kaiuttimella ajomatkalla pois haudoilta annettu kellonaika kun sopii saapua.

Mutta pitäisi nousta ylös vessanpöntöltä. Huomenna herätä aamusta katselee ohjelmia. Nostattaa joulufiiliksen. Joku sanoi telkkarissa ”joulu on kärsimystä” mutta ehkä lapsille jotka lahjoja joutuu iltaan odottamaan. Mä oon iloinen kun nerokkaat älynväläykseni päätyy lahjan saajalle. Oli se veitsi tai lasinen punatulkku tai asiakirjalaukku jonka sisällä on pehmolelukoira laukussa tai nimikoitu viskidekantteri. Jos tiedät Tom&Jerryn, niin se dekantteri vilahti piiloon nopeammin kuin hiiri…

Tuoksut on niin hyviä. Uunissa on karjalanpaisti. Ilmeisesti tapanina tulee eräässä reseptikirjassakin ollutta lohikeittoa. Vesi on puhtaampaa mitä kotona. Harjun läpi siivilöitynyttä. Sitä voi jo someljeeristi siemailla. Joulun ihme lumihiutaletta on myös maassa jäistä vähän jäljellä… pakkasta riittäisi mitä nyt joulupäivänä mukamas koko maa plussan puolella??

Kyllä mä mieluummin heitän sateenkaarilipun tankoon ja ahdistun lehmän röyhtäisyistä. Purra ei saa purra eikä edes osaa!