Jäykkänä huimauksin

Meditoin ennen nukkumaanmenoa. Laventeli hengitystä. Suunnittelin vähän että lähtisin kävelylle ja uimaan. Kuitenkin jäi tekemättä. Liian mahdoton ajatus. Olin tusina minuuttia kuntopyörällä ja sen jälkeen tuli deja vu kohtaus. Kaikki on liian rasittavaa. Ei ole normaalia. Viimeksi kun oli jotain tällaista ettei pysty liikkumaan, niin kaikki joogailut tai venyttelyt sattui lihaksiin, aina kun yritti vähän taipua johonkin. Se oli turhauttava sivuvaikutus lääkkeistä, sellainen kuin nämä huimaukset ja huonot olot nyt jos satun harrastaa liikuntaa, käyn kaupassa tms hikoilen yhtään.

Kuuntelen äänikirjoja. Antiikin myyttejä, noituutta. Haluaisi nukkua lisää, kun heräilin yöllä ja sitten nukkunut taas koko aamupäivän. Ehkä se johtuu siitä että peiton alla on lämpimämpää. En tiedä... ei kiinnosta... en ole valmis.
Olen puolet läskiä. En silti vailla lihaksia. Täytyyhän tuota varastoa jollain kantaa.
Voisi pelata lisää sitä Cult of the Lambia. Unohdin kokonaan koko pelin. Kolme varttia pelasin. Toisaalta sitä voisi tuhlata aikaansa vaikka mihin. 

Töitä jos tekisi niin en kyllä ymmärrä miten päivässä saa 14 tuntia siihen tehokkaasti käytettyä. Edes mun ruutuaika ei ole ikinä ollut yli yhdeksää tuntia päivässä. Viikossa ehkä jokin työaika tai opiskeluaika...

Söin puuroa ja äsken dippasin selleriä. Söin vähän leipää ja kalkkunaleikettä. Ei sitten muuta. Illasta eilen tilasin taas pitseriasta kinkku ananas pitsan ja pienen cokiksen, siitä tuli täyteen, morkkikset.
Kylläpäs sitä on antiikinaikoina ollut kaikilla suhteita kaikkien kanssa. Ihan kuin jollain ihmisilläkin, jahas.

Poseidon on myös maanjäristysten jumala.