Kansalaistottelemattomuutta hiuksillaan

 Aika ruma olo tänä aamuna. Meikki ehkä piristi pari prosenttia naamaa. Yritän syödä kuitumuroja ja saada kahvia alas. Olisi kai voinut jo eilen vaikka hiukset vaalentaa, kun sekin aikasen ajoin tehdä välillä. Kaverini vuoro ja se taaskaan saanut boksin väriä.

Yhdessä paidassa oli reikä noin navan kohdalla, enkä muutenkaan löytänyt vaatetta päälle. Jos menisi näissä työhousuissa ja mustassa teepaidassa? Jos vielä löytyisi jotain missä ei ole roikkuvia hupparin osia, sekä olisi taskut puhelimelle.

Kanaa löytyisi vielä jääkaapista mutta en ole ehtinyt tekemään kaikkea. Olisi kyllä kaikenlaista mitä valmistaa kuivaeineistä raskaampaa ruokaa. Jos syön suklaalevyn töitten jälkeen, siinä meni jo kalorit överiksi. Loppuilta ruoatta, aamusta maha kurisee. Mihin se mindful eating menikään

Vähän ehkä kadun kun kirjoittanut työkokeilusta suurpiirteittäin. Tätä sekametelisoppaan lusikkaa vielä puuttuisi. Mutta yleensä aamuinen morkkis eilisillan somejaoista on hyvä juttu. Eipähän ainakaan kadu aina huomista, vaan jälkiviisaus potkii.

Eikä tässä mitään järkeä näin aamuseiskalta. Pitää ottaa herätyksiä pois. Harmittaa kun tänään toi mun kaksoisleuka on jotenkin erityisen suurta huomiota herättävä omiin silmiini. Silmät on jotenkin pienet, hiukset ei kehystä kasvoja, suupielet alaspäin, iso nenä, no tajuutte varmaan. Sisäelinten ympärillä läskiä. Ei voi ikinä olla mihinkään tyytyväinen. Jos olisin, olisin sika.

Menkää seikkailuun ja löytäkää sanoiksi pukematon tarina historiasta joka muutti kaiken iäksi.