Tätä kuumuutta en tuu muistaa enkä hikeä mutta sen voisi mainita että hameeni muistuttaa sitä kukkaismekkoa kun Homer sellaisen osti

Viime vuosi olisi purkissa jos books on demand sen huolii tällä kertaa. Yksi kirja oli vissiin myynyt maaliskuun lopulla jotain 5sek. Kävin läpi tämän koko iltapäivän materiaalia 2019. Poistelin kuvia. Painoin takaisinpäin nappia ties kuinka monta sataa kertaa. Onneksi ei ollut sivunumeroita jotka poistella. Sivuja oli yli 700 ja sain ne lähemmäs 550 siis A5:sta. Ei kai tuolla lopulta väliä ole e-kirjassa. Onko se tehty pdf, docs vai jokin muu. Alkuperätiedosto toki xml ja sen purin blogbookerilla.

Toisaalta olin ton tekstin jo saattanut maaliskuussa ilmeisesti parin fyysisen kirjan muotoon niin en kyllä tiedä miten tänään jaksoin vielä sitä saattamassa, muka ajan tasalle, mun tuotantoa??

Tyhmä kuin kenkä, tosin mistä näitä vertauksia oikein tulee. Tavallisista asioista saa vaikeampia. Mitä enemmän kirjoittaa sitä enemmän tulee ongelmia.

Vissii menkat alkanut tässä ja läppäri huutaa kuumuuttaan. Söin pistaasipähkinöitä, valmisaterian, pienen purkin rahkaa, ja omenapiirakka sipsejä. Join edin. Iltapalaksi voisi ehkä tehdä voikkuleipää. Kauppaan meni puolet rahoista. Vessapaperia mun piti vain ostaa. Älä mene nälkäisenä kauppaan. ja niin edelleen...

Pesin pyykit. Huomenna tulee puhelinsoittoa unipoliklinikalta. Ehkä ne saarnaa. En viime yönä esimerkiksi muistanut heidän laitetta sieraimiin tunkea. Totutteluun kuuluisi sekin, että muistaisi pestä oikeita osia että, se, oisi illalla käyttövalmiina?

Kattolamppu valaissut koko ajan ja tuhlaa sähköä. Toissayönä nukahdin klassiseen radiomusiikkiin. Siitä väittely itseni kanssa tarvitsenko mölyä ympärilleni. En ole kuitenkaan adhd. Tein myös tänään jonkun kliinisen Harry Potter mielenterveysdiagnoosi testin ja olin enimmäkseen tiedät-kyllä-kuka, elikkä paatunut psykopaatti. En edes pystynyt kirjoittaa psykopaattia ilman sanaa paatunut. Hahhha.