ihmisoikeudet

Hysst...

 Kävin luovuttamassa verta. Konsultoivat lääkäriä jopa että voinko luovuttaa koska lääkkeet. Jotenkin parempi olo kun päässyt eroon verestä....

Translate

maanantai 2. maaliskuuta 2020

Koskaan en tuu kirjoittaa paremmin kuin viimeksi eli eikun toistaa olosuhteet vaan

Uusi kuu, uusi viikko, uutta kujetta?
Jos heittäisi kalenterinsa roskiin kun ei oo mitä odottaa tai mitä varten ruksia päiviä pois...
Mun pää on vähän sekaisen tuntuinen, kun nukuin vahingossa ihan liikaa. Näin unta jossa opiskeltiin latinaa ja opettaja kyseli ihan satunnaisiin kysymyksiin vastauksia aloittelijoilta. Siansaksa aiheuttaa jonkinlaista huimausta.
Kampasin hiukset ja laitoin alushousut jalkaan mutta ilmeisesti pyykit oisi pestävä, imuroita lattioita, vietävä roskia, tiskit on melko vuori, en oo pessyt hampaita, aloin taas vuotaa yöllä.
Kaikki on niin vaikeaa, mulla on tänään vakituinen meno kaupungille ja täytyy pukeutua tonne lumiseen maisemaan.
Facebookissa algoritmit näyttää mulle eri ryhmien keskusteluja. Pokemon vitsejä, noituusgalluppeja, tekoäly kaveriryhmiä, Roskalavalta poimintoja kun ihmiset ilmoittaa olevansa mukana. Harmittaa jos en tykkää äidin jakamasta violetista ruususta tai jos puolitutut kertoo jotain en tajua.
Ajattelin jos tekisin kirjan vaikka mun Twitter kirjoituksista kunhan saan tiedoston kun mulla on vielä kuun loppuun jäljellä pari konvertointia blogbooker tilillä. Sen sijaan että tästä tekisi tiedostoa blogista.
Yksi ilta mietin jos liittyisi seuraan pelaa sulkapalloa tai alkaisi salilla käymään mutta ne vaatisi pääomaa. Ehkä jokin toinen kausi sitten.
Ei taida olla mulla ihan kaikki kirjat tukevasti hyllyssä. Sitä mitä tekee mieluiten vähentää elinikää, kun miettiikin, että menisi takaisin maate. Pitäisi laittaa meikkiä ja miettiä pukeutumista ja syödä jotain ja en mä tiiä mihin kaikki aika menee... siihen ettei tule mitään tulosta aikaan. Tiedostot lataa ja miettii liikaa ja menee jumiin. Ehkä ei riitä kaistaa tai laitteet on vanhoja. Kun olet kirjastossa niin sitä varten ne tädit on että ne auttaa painelee nappeja sit loppuviimein, kun en mä voi etänä auttaa kaveria.
Mietin pystyisikö siirtää mun tän päivän menoja etten myöhästymässä ole kohta. Ylähuuli on haljennut suun pitämisestä auki nukkuessa. Mulla on enää yksi rööki. Pitäisi kai yhdistellä viivoja ja, tehdä tästä jokin leikki -että tulisi saatua aikaan jotain.
Voi luoja joku zinkku haahuilija kik mesessä alkoi viestittää jotain. Eiks noi tajua että ne häiritsee mun elämää ihan liikaa. Pitäisi poistaa tollaset kun miehistä ei ole muuta kuin päänvaivaa. "sait mut tuntemaan jotain ilman kosketusta, haluatko nähdä vai kuulla?" En.
Miehet vaan käskee tekee asioita ja en halua niitä toteuttaa joten ajanhukkaa ja epäkunnioittavaa toimintaa mua kohti. Olisin ihan 'fine' jos tekisi nää kotihommat saisi jaettua lähiajoille, ei välttämättä tänään, kävisi psykoterapiassa sekä söisikin jotain, muutakin kun mitä on jäljellä... makeita herkkuja. Istua täs edelleen venata että toi lataus onnaisi. Pateettista, turhaa, liian mukavuusalueella oloa. Mistä mä keksisin tekosyyn että voisi tänään lintsata sieltä terapiasta ja sopia uuden ajan tälle viikolle? Puolitoista tuntia aikaa ilmaantua paikalle. Miten saan vedettyä kissan hännän pystyyn jos ei kissa itse. En mä tiedä mitä mä haluun. Siksi mä mietin kirjain kerrallaan.