"kyllä elämä kantaa"

Joulusiivousta aloitettu eilen kun imuroin ja luuttusin lattioita. Mitään joulufiilistä mulla ei ole. En halua suurta puurokauhaa jolla antaa maailmalle rauhaa. En halua väkertää kipsistä seimeä. Niin kaupallista että tonttu soikoon. Jumalakin antaa Jeesukselle joululahjan: eikö sen pitänyt olla synttärilahja?

Mutta joo. Heräsin ja suunnistan kahdeksi näkyilee lääkäriä. Alakerran pyykkitupa oli buukattu vähän täyteen niin itsenäisyyspäivänä sain tungettua itseni kahteen väliin.

Vein yhden säkin jotain edellisestä kämpästä homeelle haisevia tekstiilejä roskiin. Samalla paperikeräykset ja olen nyt joka iltakävelyllä pelannut pogoa ja wizards unitea ja käynyt naapurilla kun sieltä yltää vaikka mihin.

Ei erityisemmin mitään aavistustakaan, että oltaisi yhdessä vaan enemminkin jotain ventovieraita vaikka tunnettu yli vuosi. Se on estänyt mut facebookissa eikä se mitään puhu tulevaisuudesta mun kanssa, tunteista tai muustakaan hömpästä mitä nainen tarvisi. Sillä on joku kuudes aisti olla vaiti tai vaihtaa puheenaihetta. Todennäköisesti ensi keväänä ostaa sen kämpän jostain ja muuttaa pois. Tänne ei jää mulle mitään.