En ehtinyt edes kolmessa minuutissa miettiä otsikkoa vaikka ajastin kävi

Kirjoitin eilen, en vaan julkaissut sitä. Nukuin suurimman osan päivästä ja vietin emotionaalista krapulaa fantapullon kera. Sitten eksä pilasi mun illan. Ihan vitun normaalia. Pidän sen akkulaturin ja koiranpannan muistona autosta jota maksoin 450 ja renkaat mummolta 400, sekä koirasta joka oli mun idea hankkia ja mun sukulaiset auttoi eläinlääkäritutkimuksissa rahallisesti. Mitään ei ole maksanut takaisin. Ongelmissa vain olen, todettu varattomaksi, tai asenteeni ei vastaa ryhmän sääntöjä. Heh he.
Mulla on joka huoneessa vielä jotain pakattavaa ja mukaan otettavaa. Mulla oli viime muutossa hyvä taktiikka siirrellä kohti ovea mikä oli valmiiksi pakattu. Varmaan käydä paperikeräyksellä ja ottaa sieltä jotain pakkausmateriaalia lautasille ja mukeille yms. Kaapeissa ei ole ylähyllyillä mitään, ja muutenkin alkaa olla tyhjiä. Kaikki on vaan mun, korkeudella esillä. Senkun koskee ja laittaa laatikoihin tai säkkiin tai matkalaukkuun. Järjestys, mitä se muka on. Ei siitä ole kuin pari päivää kun irtisanouduin. Uutta vuokralle vaikea saada, vaikka suosituksia olisi.
Mulla on jokin sisäinen halu päästä sinne katuojaan ihan pohjalle, ei tätä selitä muu miten olen hakeutunut muiden seuraan unohtaa omia ongelmia. Kukaan ei pelasta sua, joten miksi olla perfektionisti –pelastaa muita.