Ei huominen mitään tuo

Siivonnut. Aloitin viime yönä tyhjentää kirjahyllyä. Siellä on vielä 2/3 kirjoja, joille voisi yrittää löytää paikan tämän viikon aikana. Eksä lupasi tulla hoitaa sen alkuviikosta ja kysellä pakettiautoa lainaksi ja työkaluineen hajottaa sen... se on kuitenkin sen hyllykkö kun se kerran haki sen ja löysi torista.
Samalla tyhjensin keittiönpöytää, ja käänsin eri päin ja luuttusin lattioita ja imuroin. Ehkä mun tavoite oli siivota koko kesäkuu, että voin irtisanoutua ja muuttaa elokuun ensimmäinen päivä. Mutta en ole ihan varma, onko tämä siltikään niin lyhyt projekti.
Minulla on vielä yksi työpöytä, toi vuodesohva, ja laatikoita täynnä kaikenlaista sälää sekä keittiövälineitä esim. viedä roskiin hapsumatto parvekkeelta. Ihan kuin asuisi jossain sotatantereella. Ei tämä oikein koti ole. Tietty siellä on kaikki tarvittava, mutta ehkä vähempi riittäisi.
Otin nokoset kun tulin kaupungilta. Ei se ainakaan kohtutulehdus ollut, mutta ne kuulemma viljelee mun virtsaa.
Sitten meni ohi pyykkivuoro, mutta otin huomisaamulle. Käyttöönotin myös mun herätysvalolampun. Vähän ehkä kolea päivä. Naamassa on kolmea ryppyvoidetta ja seerumi, kun en tiennyt pitäisikö noi kaudeudenhoitojutut laittaa vessaan vai minne. Periaatteeni on se, että kaikki näkyvillä ja mahdollisimman helposti tartuttavissa. Ehkä niihin tavaroihin turtuu sillä tapaa?
Sisäpelikengät viiden vuoden takaa, kerran käytetyt, koko 41. Koskakohan sitä oppisi heittää pois, mutta kun jos tarvisi. Tässä mun viereisessä kolossa seinän välissä on talvitakki ja rikkinäinen luut törröttävä hellehattu... pyykkiä on taas monta kestokassillista.
Heittäisi pois jos heittäisi, hellurei.