sunnuntai 12. toukokuuta 2019

Siemennestesteen tarkoitus on haista kloorille ja muita vastauksia ja niksinoloisia juttuja


  • pyhäpäivä eli sunnuntai sekä intl Mother's Day


En ole äiti... mutta äitini ei sentään opettanut muuta kuin viisaita ja järkeviä tiuskahdellen.


  • grooming. self-care Sunday. Bring a pineapple everywhere, if you're a meat eater.


Paper

Mietin mitä tekisi noille. Pehmeäkantisille kirjoille joita on kertynyt koulusta vai tekisikö jotain uusia kirjoja uusilla sisällöillä ja muistiinpanoilla tai, mistä olisi hyötyä jos käyttäisi aivojaan niin että listaisi asioita -joilla näyttäisi huolitellummalta. Toisaalta ei mulla muistihäiriötä ole ettenkö muistaisi huolehtia siistiydestäni mutta...

Hair

Koska löysin harmaita hiuksia... niin miten muut kehonkarvat sitten. Nenäkarvat, kulmakarvat, korvakarvat, kainalot jne tarvii trimmausta mutta niitä ei kaikki edes näe ellei pukeudu hihattomiin mekkoihin kuin minä ja kaivelen korviakin välillä. En käytä koruja yleensä, kelloa nyt kuitenkin. Sheivaan kulmakarvat tai nypin pinseteillä, mulla on ollut sama kestotilaus höylä teini-ikäisestä, jolla sit isoimmat ihoalueet kuten reidet, kainalot ja jalkojenväli mutta se ei ole aina paras alue olla karvaton mun hs-taudin vuoksi.

Teeth
Hampaiden harjaus/purkan syöminen/suuvesi. Hammaslankaa en käytä. Joka vuosi tuntuu että noi molarsit eli viisaudenhampaat vihelmöi jotain olemassaoloaan ja, eilisestä tämäkin, ollut taas ajankohtainen vaiva.

Happiness is all the small stuff

Sit toisaalta oksentelu ylensyömisen vuoksi välillä. Jalkahiet. Hilseet. Kiitos jumaluuksille siitä että keksi

ettei ihmiset eritä mitään myrkyllistä

lähde: asapscience eilen
koska tämä kirjoitus on varsin hikipaskavittuperskarvaverenmaku sisällötön. Sekava. Kokoan ajatuksen poikineen. Vastauksia on minulla enemmän kuin kysymyksiä tai väliotsikoita.

Itsensä kanssa käydä keskusteluja kirjan marginaaliin jo valmiiksi. Korjata kun ei ole rikki mitään.

Halusin jo maaliskuussa 2009 tanssijaksi ja seuraava vaihtoehto oli media-assistentti. Sitten jouduin hoitoon ja taannuin ja sain takapakkia kymmenellä vuodella, vaikka olen edelleen oma itseni. Ehkä vain olen lukenut liikaa tiedelehtiä ja tiedän paremmin kuin, Stephen Hawking, tulevaisuudesta (omastani).

Jep jep. Edelleen tekemättä asioita rasioita menneisyydestä. Ihmiset onneksi on korvattavissa, mutta tunnearvoa sisältävät jutut on kesken ja niitä ei voi vaihtaa tai antaa pois kuin ehkä jokin sika voisi kuvitella ja lyödä sua turpaan koska et halua että ne käyttää sun lontoonmukia vaan antaa sulle turpaan koska ne kokee olevansa oikeassa kuten sun äidin sisko jota sun äiti on aina rakastanut enemmän sitä kuin lastaan.

Meni liian henk.kohtaisuuksiin? Halusin paljon lapsia eri vuosina, kun olin vielä, neitsyt ja sitten miessossut sanoi että multa otettaisiin lapsi pois jos saisin sellaisen, niin koittakaa nyt päättää haluatteko Suomeen lisää lapsia vai ette. Taannun jo lapseksi muutenkin toivottavasti täytyessäni mahdottomia vastuita ottaa tekemisistä joille, ei voinut mitään.

Enivei mun piti vaan olla niksipirkka eikä heittosäkki. Ok.

Haen netistä ideoita kun ja jos intuitioni ei riitä eli en vain osaa. Äidinkielen kirjankin alussa luki että jokainen kuulee vain mitä ne haluaa. tai jotain. Ai niin ette usko mitään mitä kirjoitan... olen paradoksaalinen musta piste origon vieressä tms... olipa onni ettei pikkuveljet menneet sinne taidelukioon mihin minä. Toisaalta niiden lukiossa oli se kouluammuskelu.

AAAAAAHhh. Loppuisi jo tarutuntini. Kautta lorupussin. Aika parantaa ja pelot on turhia. Odottanut muutaman tunnin jo vierasta saapuvaksi mutta en ole kuullut henkilöstä mitään... stressaa.

God of holes. God and the problem of Evil. Philosophy. Ethics. I miss the wind on my face from the sea and I miss my first job running on top of sawmill material planks. Pressing buttons. Looking good on monitors. Having a Nokia phone.
When Eurovision wasn't ruined by only a small group of people deciding the winner and people's votes still mattered.

Technophobe Tolkien turning in his grave.

Wish I was a hundred years old. The books I'd read. The journeys I'd taken. The adventures. Stopped. Failing and failing again becoming wiser. Expecting the road to change...

Mikä punainen lanka? Mikä blogin juoni? Jäljelle jäävä osuus oisi puutetta eli pahuutta ja varmaan ikuisesti kannan kaunaa mitä minulta on otettu pois. Äityliini äippä ääliö mutsi. Sitä ei kaikki naiset pääse olemaankaan. Se ketä vasten itkeä kun lääkkeet mielisairaalassa maistuu kaikista pahimmilta ja saa kakoo yskii itkee.

Niin voi olla ettet lukenut mitään tai et lukenut loppuun tai voi olla että sulla on omat kaksijakoiset ongelmasi tai että pahennan jotain sun omia traumoja elämässäsi mutta kuten äidilläni oli tapana sanoa, "jollain muulla menee aina huonommin kuin sulla."

Repikää iloa. Repikää sitä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos että ajattelit kirjoitustani ja ajattelit jättää kommenttia, mutta pidäthän tyylisi positiivisena ja asiallisena ja kiinnität huomiota oikeinkirjoitukseen, kiitos!

vanhat