keskiviikko 22. toukokuuta 2019

Ihmisen rippeet jäljellä minusta

Tein omaa inkivääri shottia. En ollut ostanut ennen inkivääriä. Sen vain kuori ja lisäsi sitruunamehua blenderissä. Valmistin jasmiiniriisiä ja siihen uncle bens kastiketta kanoihin. Lirauttelin soijakastiketta. Otin särkylääkkeen ja tuntuu että sammuin. Painan 125 kiloa eli olen lihavampi taas mitä koskaan. Enkä ole syönyt suklaata tai karkkia tai vetänyt jäätelöä tai limsoja. Voi olla että menkat turvottaa nekin. Röökistä tuli reikä paitaan. Voi elämä miksi olet niin tuskaa. En edes aloita mistään pateista mitä tulee tuonne taipeisiin. Yritin kolmelta aamuyöllä lopettaa tupakoinnin ja latailin sovelluksia lopettamiseen mutta olen jo poistanut ne, samoin mun paasto taisi keskeytyä.
Yritän pitää kiinni kynsin hampain kiinni toivosta että elämässä olisi järkeä, mutta samalla keho pitää kiinni samoin jokaikisestä kalorista. En jaksa. Ei kannata huolestua enkä ole itsetuhoinen, mutta joskus olisi vain helpompaa jos minua ei olisi. Olen pitkään hautonut jo tätä alakuloisuutta. Se ei taida olla viehättävää. Olen muka ujo enkä sano mitään. Silti laitoin tekstitv:seen aamulla jollekin 899 kanavalle viestiä että mulla on tylsää. Kaikki soittelee, mutta en halua puhua kenellekään. Elämä olisi ihmisen parasta aikaa kuormituksineen sikäli että, jaksaisi ponnistaa vielä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mieti!

vanhat