Otsikko on vihaisen tekstilajin okapensaskruunu

 Ehkä vähän noloa kulkea verivana shortseissa kaupungilla taas mutta ei ollut kuukautisverta se. https://www.is.fi/hyvaolo/art-2000011915160.html Eikä edes kakkaperse tai muuten huonosti pyyhitty. En ole ihan varma mikä patti siellä vuotaa koska mulla oli ainakin yksi reidessä laastari...

Kävin apteekissa, kuntoutuspajalla ja sieltä ilmainen taidenäyttely kävelymatkan päässä. Kotona yritin säveltää jotain tiktok sisältöä ja odotin ruokatoimitusta. Sitten katsonut Dracula leffaa taas jokin yksi versio. Pesen toisen koneellisen pyykkiä.

Ilmeisesti kotonaan ei voi oikein alastikaan olla kun on noita kattoremontteja. Ostin aamulla vähän liikaa evästä kun asumistuki kilahti tilille... onigirin (ei saa tuoda pajalle kalanhajua) ja aloe vera mehun ja jotain leikattuja hedelmänpaloja joista en sitten tykännytkään ja tarjosin muille, jo ennestään proteiinijuoma ja flapjack mukana joten ostin sitten omenan... sekä suklaalevyn. Nyt syönyt ihan liikaa kaikkea ei pysty edes olemaan nolona.

Piirtelin vähän ja suunnittelin omaa bisnestä jota pyörittäisin täysin tekoäly "agenteilla". Inventaario niille jutuille on silti 0. Tekisin mielelläni itsetehtyjä savesta tms massasta noidankattiloita ja venus jumalatar patsaita... kenties uusiokäyttäisin jotain lakanoita ja virkkaisin mattoja mutta vaikka toi olisi mun unelmaduuni niin tuskin mä siitä mitään kassavirtaa saisin<3 Varmaan pitäisi käydä Tarotpuodissa kattelee joku päivä taas uuspakanuus esineitä?

Muistaakseni ostin joskus jonkun tekemän hedelmällisyyskorun, olisiko ollut jotain kolmekymppiä ja on se tallessa, en vain käytä koruja. Ja sitten jossain Sokoksella oli pyylevä makoileva valkoinen koristepatsas juttu kans ja se pyllistelee hyllyssä.

Hankin ensi viikon viikonlopulle valmiiksi jo lahjan eräille synttäreille. Vähän naposteltavaa sekä kodintekstiilejä pieni kassillinen ja kortti. Tyyppi on jo ehtinyt tehdä elämänsä suurimmat virheet kolmissakymmenissä mun mielestä.

Aitous kätkeytyy

 Kivi kengässä

Eilen käytin pitkän ajan kuvatakseni videota kengistäni. Tarkoitus oli esitellä kokoelma, kertoa tarinoita parien takana ja ehkä saada aikaan jotain, mikä näyttäisi myöhemmin kiinnostavalta muistona. Kuvaus venyi pitkäksi. Asettelin kenkiä, mietin kuvakulmia ja puhuin kameralle enemmän kuin ehkä olisi ollut tarpeen.

Sitten kävi ilmi, ettei video ollut tallentunut.

Siinä vaiheessa tuntui siltä, että koko projekti oli valunut viemäriin. Tuntikausia käytettyä aikaa ei ollut missään. Jäljelle jäi vain muisto siitä, että olin yrittänyt.

Tänään tapahtui jotain paljon pienempää.

Kävelin kadulla vanhoissa feikki-Converseissani, kun tunsin pienen kiven kengässä. Se ei ollut erityisen suuri eikä erityisen kivulias, mutta juuri sen verran ärsyttävä, ettei sitä voinut sivuuttaa. Pysähdyin keskellä katua, riisuin kengän ja ravistin kiven pois. Jalassa olivat kirkkaanvalkoiset sukat, mikä teki tilanteesta vielä hieman näkyvämmän.

Koko operaatio kesti ehkä puoli minuuttia.

Ja silti juuri siitä hetkestä jäi mieleen kuva.

En muista enää kovinkaan tarkasti, mitä sanoin kengistä videolla, jota ei koskaan tallentunut. Muistan kuitenkin hyvin sen, miltä asfaltti näytti jalkojen alla, kuinka kenkä tuntui kevyemmältä kiven poistamisen jälkeen ja miten absurdi näky olin varmasti ohikulkijoille: aikuinen ihminen seisomassa yhdellä jalalla kadun reunassa pelastamassa sukkaansa pikkukiveltä.

Usein ajattelemme, että muistettavat hetket ovat niitä, joita yritämme tehdä muistettaviksi. Kuvaamme, dokumentoimme, järjestämme ja suunnittelemme. Todellisuudessa monet parhaista muistoista syntyvät vahingossa. Ne eivät ole näyttäviä eivätkä erityisen tärkeitä. Ne ovat vain pieniä kohtauksia, joissa sattuu olemaan jotain aitoa.

Kadulla kengästä poistettu kivi ei ollut sisältöä. Se ei ollut projekti. Se ei ollut julkaisu.

Silti juuri se jäi mieleen.

Ehkä siksi, että elämä ei useimmiten tunnu elokuvalta silloin, kun kamera käy. Se tuntuu elokuvalta silloin, kun jotain pientä ja naurettavaa tapahtuu täysin suunnittelematta. Silloin kun huomaa seisovansa keskellä katua valkoisissa sukissa, kenkä kädessä, ja ajattelee:

Tästä olisi tullut paljon parempi video.

kiinnostuksen suuri maiskautus; miten niin olen hämmentynyt?

 Miten tämä eroaa niistä yli kuudestatuhannesta julkaisusta joista olen jättänyt pari tuhatta näkyville... ei mitenkään. Siksi piilotan aina kun olen kirjoittanut. Sellainen kirjoitusjumi. Tai no, jaettuna pitämisen jumitukset... luonnoksia melkein 5t. Siinäpä se lasketaanpa montako näkyy ja montako on täysin samaa vanhaa.. .not

Pelailen pogoa. Käytän tunnetuinta taktiikkaa siihen että saa hakattua 200 erikoistehokasta iskua. Puuttuu enää parikyt. Ehkä muutama harjoitusottelu. Sitten taso 72!!!! Kiitos power-up punch ja mystic tiimin vetäjän heikkous.

mun kaksi muuta tiliä on vaan jotain tasolla 30... vuonna 2018 kävelin joka päivä sen keskimäärin 5km. Möin muutaman tilin. Sain ehkä jokusen kymmentä dollaria middleman sivuston kautta... ihan turhaa(ko)

Nyt viikko tein sen 1km lenkin/routen. Tähän on taas hyvä lopettaa. Enää en mee ikinä ulos hah.

Tänään sosiaalisessa kuntoutuksessa autoin paperileikkurilla tekee silppua ja lukaisin 27 sivua kirjaa englanniksi ja lopuksi vähän autoin lattioiden pesussa lastalla eteistä. Oon siinä jo ihan vitun ekspertti vaikka se olikin vasta toka lattianpesu tuolla. Ehkä siivoaminen tulee äidin puolelta. Tai no, ainakin se laittoi mulle muutaman kympin että sain ruokaa...

Joo. Normalista pari mars patukkaa, tynkä pringlesi purnukka, ja pakkaseen niitä colan makuisia mehujäitä tehdä. Sitten oon juonut kaksi energiajuomaa ja siks varmaan haukottelenkin niin kovasti. Tein salaatin, kenties leipää. Napostelua. Eväänä oli omena ja proteiinijuoma. ylihuomiseksi taas protskujuoma ja flapjack. 

Se omenan syöminen oli vähän kuin olisi ollut joku banaani kädessä ja yrittää vältellä katsekontaktia mut kaikki menee just silloin ohitse ja olet jotenkin poikkeavasti.

Mitäs sit. homojen lemppari kuukausi tietää siitä että kaikki kapitalismikoneistot vaihtaa logoihinsa taas sateenkaaren. Yeah its so gay buy that shit

Ei vaan. Ei sellatteit ääriliikkehiä ja poliittisia mellakoita saa niin vaan blogeissa mainita että juu kuule nyt on taas kesä-fucking-kuu tilulilu lii

Muoks. Katselin mun kuvia äsken varmaan 1,5 tuntia ja tilasin alle 50 kuvaa valokuvina

keräilijäoivallus

 Suomessa kerätään helposti esimerkiksi:

• Arabia -astioita
• vanhaa lasia kuten Iittala tai Nuutajärvi
• hopeaa, ryijyjä, kolikoita
• Marimekon vanhoja kuoseja
• sotahistoriaa, postimerkkejä, mukeja, puukkoja

Taustalla on:

• pieni maa, jossa tavaraa säästettiin eikä heitetty pois
• vahva design-perinne
• ajatus että “tässä on oikeaa materiaalia ja jälleenmyyntiarvoa”
• mummolaperintö. Jokaisella suomalaisella on joku kaappi, jossa lepää 14 kahvikuppia “parempaa väkeä varten”, vaikka kukaan ei ole käynyt kylässä sitten Nokian kultakauden.

Amerikassa taas:

• Funko
• Hot Wheels
• urheilukortit
• supersankarifiguurit
• limited edition -krääsä
• videopeli- ja elokuvarekvisiitta

Siellä keräily liittyy enemmän:

• popkulttuuri-identiteettiin
• fandomiin
• lapsuusnostalgiaan
• spekulointiin (“ehkä tämän arvo nousee”)
• valtavaan kuluttajamarkkinaan, jossa kaikkea tehdään keräilyversioina heti syntymästä lähtien

Suomalainen keräilijä usein ajattelee:

“Tämä on laadukas ja säilyttää arvonsa.”

Amerikkalainen keräilijä:

“Tämä liittyy asiaan jota rakastan.”

Ja sitten internet sekoitti kaiken. Nyt suomalainenkin kerää Pokémon-kortteja ja amerikkalainen maksaa 400 dollaria skandinaavisesta vintage-maljakosta, koska algoritmi kertoi sen olevan “quiet luxury”. Sivilisaatio toimii erinomaisesti.

Lämmintä lohturuokaa

 Olipa kerran kolme puuroa.

puurot 1: ilman zoomia
2: zoomilla
3: zoomilla mutta kauempaa

Ensimmäinen puuro oli nimeltään Ykkönen. Se oli möykkyinen ja ylpeä siitä.

“Toiset kutsuvat minua epätasaiseksi”, se sanoi, “mutta minä kutsun itseäni tekstuuriksi.”

Kukaan ei tiennyt mitä se tarkoitti. Ei edes puuro itse. Ihmiset vain sanovat sanoja itsevarmasti ja muut nyökkäävät. Sivilisaatio perustuu pitkälti siihen.

Toinen puuro, Kakkonen, oli tasaisempi. Se oli lämmin, pehmeä ja vähän ujosti kiiltävä.

“Mielestäni olen juuri sopiva”, se kuiskasi.

Kolmas puuro, Kolmonen, oli lähes täydellinen. Silkkinen pinta, hyvä rakenne, rauhallinen olemus. Se tiesi olevansa kaunis mutta ei tehnyt siitä numeroa, mikä tietenkin teki siitä vielä ärsyttävämmän.

Samaan aikaan metsässä kulki Kultakutri kuulokkeet päässä, ruutupaita hulmuten, etukamera ojossa kuin keskiaikainen ritari joka oli vaihtanut miekan selfie-tikkuun.

Hän näki kolme kuvaa itsestään.

“Ensimmäinen kuva on liian varjoinen”, hän sanoi.

“Toinen kuva on juuri sopiva.”

“Kolmas näyttää siltä kuin olisin dronevalvonnassa.”

Sitten hän näki kolme puuroa.

“Ensimmäinen puuro näyttää siltä että kuu suli siihen.”

“Toinen on hyvä.”

“Kolmas… tämä on juuri sopiva.”

Ja niin Kultakutri valitsi kuvan numero 2 ja puuron numero 3, koska elämä on jatkuvaa optimointia pienissä asioissa samalla kun maailmantalous huojuu kuin ostoskärry jossa yksi pyörä vinkuu.

Sen pituinen se.

Juuri niin sun on paras bounssaa täält

•  Tunnin ja 50 minuutin pituinen Rolex mainos käytiin sitten katsomassa. Vedenmakuinen, ja raskas- kuin vanhemmilta saatu tavara runsauden perintö, varastossa. Elokuvan nimikin oli huono. Isä äiti veli sisko tai jotain. Jätin arvostelun, että miten tämä voi olla elokuva? En ymmärtänyt enkä tajunnut. Jos tuo saa kaikki oskari-pystit niin meikä syö pikkuhousunsa. Ehkä se oli juuri tähdätty Tom Waits- fanille joka on menettänyt molemmat vanhempansa. Ja jopa sellaisen mielestä tuo olisi pitkäveteinen. En ole ikinä nukahtanut mihinkään elokuvaan mutta haukottelin...
• Söinköhän aamupalaa? En muista.  Pajalla eväät proteiinipirtelö ja flapjack. Sitten nälissään edelleen karkasin kolmiovoileiville liideliin. Sokeriton päivän toinen energiajuoma, eurolla karkkia. Mussutin kaksi ylisuolaista "miten voikin onnistua tehdä näin huonot" ranskalaista  kaverilta ja jaoin jotain omia tictaceja ja fruit chewseja. Hesestä juustot poskelle lopuksi. Meni kaikki rahat muunmuassa lääkkeisiin ja makeaan. 
• Voitin mini karkkipussin leffapelistä. Lohdutuspalkkio kun edellinen peli meni epähuomiossa painelut, aluksi  -rekisteröimättä ja pikkupojat pääsi voittaa... olin ainoa salissa joka pelasi tällä kertaa. Kerran jäi karkit lunastamattakin kun jotain eripuraa siinä. Näytin valkokankaalle keskisormea koska se vitun peli ei reagoinut enää mun vetämisiin loppua kohden... oliko se voitto edes?
• Joo-o toi hiiri näyttää osoitin ihan joltain muurahaiselta. Mun luomi kaulassa on punainen ja näyttää syövältä olen sitä ehkä hangannut liikaa jotenkin. Meikän 4,5cm halkaisijaltaan ruskea hämähäkki on ehkä purrut yöllä? Alkaa pikkuhiljaa kammottaa hän. Edes nimennyt kyseistä otusta. Tämä ei ole mikään Australia...

How about you sign up for my email list like everybody else

•  Yawn, I'm awake... let me wipe off this nightsand off my eyes. Watched whatnot live of a seller who puts his autographs on everything for two hours he was on. 6m couldn't sleep any more. Now just wake up happy playlist...
• Went to the cinema last night ex tempore last minute. This morning I'm 119 kgs. Guess I didn't eat much yesterday or maybe it was the tictacs and energy drink? I don't usually get under 120 kilograms... must get used to losing weight I suppose. Bloody ozempics, the olympics of fatloss? Less and less time I got to lift up my skin and put it in there between the tissues... every week!
• I need to go to the pharmacy. They put drugs in me on Wednesday. Haven't got any injections to hand out to the nurses. Only costs me 4,5 eur for 3months, 3x1000euros worth of... pharmantasia. I've never been sick thank you very much. Only time I said I was schizophrenic was when I shoplifted and was crying over it. What a real renegade I was in my early 20s. It's useless... defying the system. Resistance is futile.
• Blood pressure is a bit elevated but haven't been measuring it anymore... 120 over eighty pretty much.
• Bought a vape last night. Don't wanna get into what movie I went to see. In 2016- I drew a chibi yoda. Gotta say trying to sell it as a design was a bust. Then this Lucas gets in his loins an idea aboout baby yoda/grogu. Then it's dis nee property and all sorts of monetizing. I see ideas are free to steal, and I don't appreciate it. Movie had good music, I suppose. Paid to see it, a fee for pensioners. 15+ eur, a small discount.
• I want to have a nap or go back to sleep. I'm such an epic sleeper. I just sleep by life. That's how savage I am... oughta stop dreaming and start living, eh.

🤡🫡

Absolutely gutted. I was asked, what are you creator of? I told him I had a degree in printing tech. He answered he thought it was porn.

Men are so fucking kind to me today, heck yeah. I am crying. I came across a guy who I saved on my phone as dangerous rapist who called me a fuckpig. He called me after 1am when I was asleep. I just told him I won’t forgive. What’s he gonna, save my reputation with marriage or some period drama shit? No you are a red flag. 

Blogging is dead. So why do I insist on making trouble? Why beat up a dead horse?

I don’t mentions names and places on this blog, that’s my only disclaimer. I break it sometimes. Maybe I have watched 999 hours of an actor from LA doing livestreams and I want to mention that.

Boys are just rude. Not sure I can return back to society ever. 

Pitäisi kyntää tämäkin perunapelto

•  Uusi blogipostaus! Pää täynnä Enshitti-fat-ionia, eiku siis enshittification...Minulla on vaikeuksia englannista ajatella tietokirjan termejä, esimerkkejä, lakien ym Amerikkalaisten sääntelyiden, kuvauksia, ja näitä nykyteknologiaa Piilaaksossa hyväksikäyttäneitä jättifirmojen suosioon perustumisen selittämisiä... siitä miten kaikki tuntuu nykyään paskemmalta tietoyhteiskunnassa? Kun etsin googlella tietoa, niin sen tekoäly vastaa kuin olisin puhunut tekoälylle, sanonut hyvät huomenet kuin naapurille - paitsi että jossain jokin naapuri vastaa huutoon, että fuck you
• Keskustelin ilmaisen version (tili vol.02)  verran chatgpt kanssa feodalismista nykyaikaan, hieman poiketen uuspakanuuden poluille pellolta, käyttöliittymä sopimusten analogioiden kanssa. Hain sanaa torppari, kun kirjassa selitettiin chickenization... Tai miten Tiktokissa viraaliksi nousu on kuin huvipuistopalkintofantasia.
• Kirjoitin päiväkirjaan mitä olin ehkä unohtanut mainita torstain ja lauantain välistä. Miten mun sormuskoko on 21,5mm. Pitäneeni viime yön parvekkeenovea auki. Ei tuolla mun mielestä kesä ole, mutta en olekaan juuri käynyt ulkona. Jätskien syöminen tuntuu kummalliselta vielä.
• Aikuisille suunnattua luettavaa ottanut siis itselleni... vaikealukuista vielä eri kielellä. Vähän kuin silloin kun hankin Obaman elämäkerran ruotsiksi. Koska voin. Sama syy miksi kaikki on nykyään paskempaa. Jos joku jossain keksii syyn miksi jotain tarvitsee, niin sen jokin myös on keksinyt miten sen saa luotua. Älykäs sääntö. Tein itse eilen wordpressiin taskuhirviö sisältöä jossa on alastomuutta tekoälyn avulla sattumalta... melko varma että se on kiellettyä. Mutta en mä laitonta tee varsinaisesti mitään. Jos miettii mainehaittaa, tulojen menetystä, itse tekijänoikeuksia tai muuta niin onhan niitä taskuhirviöitä nyt ihan liikaa jo tehty 30 vuodessa... eihän ne mene julkiseen yleiseen käyttöön koskaan muutenkaan
• Mutta joo vähän paha olo. Olen kyllä syönyt. Banaanin, juustosämpylää, mehujäätelön, kaakaon, sipsejä eilisestä. Ilmeisesti tarvisin, jonkun päivällisen. Kroppa pitää kirjaa mitä se tarttee.

Voisiko niinku asiat esittää rehellisemmin ja töykeämmin kiitos terveisin idiootti ympärilläsi

 Olen taas normaali. Pari vuotta kestänyt toimintakykyjen katoaminen loppui hitaasti seinään kun lopetin atorvastatiinin. Lääkärit halusi pitää mut sairaana kun kielsi lopettamasta. Mulla ei ole infarkti ym riskejä, suvussa on vitun syöpää! Eikä mun kolesteroli arvo paha ollut, vain keltaisella. Lääkärit on murhaa, ne päätohtorit sekä muutenkin kaikki määräilijä lekurit...

Ja mistä tiedän? Seisoin puoli tuntia tiskaamassa. Se ei ole mitään ydinfysiikan koetta. Se on mun jalat, selkä, ym eikä mitään Pharmantasiaa.

Normaalin verran alkoi alaselässä tuntua vain. Se oli tervetullutta kipua eikä mitään hidasta puutumista. En osaa kuvata statiinioireita muuten.

Tiesin jo etukäteen että se mun kaveruus peruuttaisi tämänpäiväisen leffaanmenon... Ehkä kirosin koko ajatuksen kerta sen mainitsin tänne. Mutta joo... tein muutoksia kalenteriin. Uusin lainoja kirjoille ("kirjalle"). ja vaihdoin ruokatoimituksen tälle päivälle. En tiedä miten pärjään takuueläkkeellä kesäkuun neljänteen päivään. Tililtä ei ole vieläkään mennyt kymppiä tähän kuuggelin bloggerssoniin

Mutta joo. Mitäs sitten! Vihataan yhdessä chatgbt:tä koska ilmeisesti se on jossain moodissa jonka tehtävä on ärsyttää mua ja mun täytyy kertoa sille miten asiat oikeasti on... koukuttavaa, mutta päihittää koko tarkoituksensa... oon älykäs, mutta en vittu halua kielimallia koko ajan, olla selittämässä sille, sen hallusinaatioita. 

Tie sydäninfarktiin käy suolistohormonien kautta ja muuta periytyvää

Söin kasvishernekeiton. Lusikoin tuuletusikkunan välistä puolikuolleen kärpäsen tahmealla lusikalla. Ei pyristellyt vastaan. Ei lentänyt pois. Tungin sen pyristelee mun koti- hämähäkin verkkoihin ikkunanpielessä. Nyt ne halaa toisiaan tuolla. Tai sitten se hämähäkki syö sitä kärpästä. Ehkä se on vaan iso pehmolelu- sille hämikselle… ei hänellä nimeä ole. En nimeä hyödyllisiäkään hyönteisiä. 

Toka pv tänään pajaa. Vähän luuttusin eteistä lopuksi lastalla ja märällä ohuella rätillä. En ehkä tarpeeksi kenkien alta…;) toin peitevärit ja värityskirjan mukaan. Väri siinä vedessä johon pyyhkii värien välissä sutiaan, muuttui pari kertaa kirkkaan pinkiksi joten päätin lopettaa suosiolla. Yleensä väri on jotain mustikka-mansikka smuutin väristä. Eilen se oli keltaista. Tänäänkin aluksi keltaista. Sitten jotain viher-harmaata sameaa välissä. Riippui ehkä mitä maalaa?

Päätä särkee. Lupauduin kattoo draamaa huomenna. Maut meissä on niin täysin erilaiset kuin olla voi. Mä tykkään kaikesta missä on käytetty mielikuvitusta, scifiä ja fantasiaa ja kauhua ym mitä vaan - kun hän haukkuu ne elokuvat, mitä valtaosa katsoo. Ilmeisesti sille on jokin sanakin kun joku ei mielessään näe kuvina sanoista niitä visualisoida jotenkin vaan teksti on vaan sanoja ja kirjaimia… totuudenmukainen palveleva lojaali vihaan altis koira kiinalaiselta. Perhe tärkeä sille. Se ehkä yhdistää. 50-50. Mutta mä oon merkiltäni onnellinen. Eikä sitä oikein halua kuin leijailla pilvissä koko ajan. 👏 tuuri ja hauskuus on, niille jotain kirosanoja, koska jokainen kivi pitää mainita vaikka miten lukisi Aku Ankkaa… 

Ehkä mulla on vaan nälkä? Söin weetabixia aamulla kulhollisen, vähän omenaa ja proteiinipirtelön lounaaksi, energiajuoman, kotona sen tölkkikeiton mausteilla.

Niin muuten ja elokuvan katsoin loppuun. Yksisarvisen kuolema. Aika paha. Ei ihan 2006 vuoden Black Sheep mutta… 

Viattomuus on kuollut. Yksisarvinen symboloi kai sitä. Oli se muutakin. Ahneudesta tarina, vitsejä ympärysmitasta