Olin jo varmiiksi apaattinen mutta voihan toisen tason pakkolunastamalla laskea

Ongelma ei ole aivoissa. Lääkkeet ja lannistaminen, terveydenhuollon monien vuosin rääkkäys ja byrokratia ja aivojen normaalin toiminnan muuttaminen lääkkein. Mä en saanut luottaa mun omaan aivotoimintaan... se oli kuin kävelisi sumussa ja sanoin sen sille alkuperäiselle lääkärille miten epämukavaa sen sadut oli mulle mutta en vaan voi edelleenkään päästää irti vaikka 2009 vuodesta on jo kauan... mua vaan sanotaan katkeraksi, vaikka lääkkeiden vaikutukset tuhoaa mun kehoa edelleen.
1. Tunteiden lattanaantuminen ("ei mulla ole mitään tunteita")
Masennuslääkkeiden, erityisesti **SSRI- ja SNRI-lääkkeiden**, yksi yleisimmistä ja tunnetuimmista pitkäaikaisista sivuvaikutuksista on tunteiden lattanaantuminen eli tunne-elämän vaimentuminen (*emotional blunting*).
Mitä se tarkoittaa? Lääkitys ei ainoastaan lievitä syviä, negatiivisia tunteita (kuten ahdistusta tai masennusta), vaan se vaimentaa samalla myös positiivisia ja normaaleja tunne-elämän vivahteita.
Oireet:
Kyvyttömyys tulla todella iloiseksi, innoissaan olevaksi tai tuntemaan syvää rakkautta/empatiaa. Vaikeus itkeä tai ilmaista surua, vaikka haluaisi.
Yleinen välinpitämättömyys, uneliaisuus tai tuntemus siitä, että elää "sumussa" tai "kuplassa" eristettynä ympäröivästä maailmasta.
Mekanismi: Prof. Joanna Moncrieffin ja useiden muiden tutkijoiden mukaan masennuslääkkeet eivät korjaa "rikkinäistä aivokemiaa", vaan ne **muuttavat aivojen normaalia toimintaa**. Tämä synnyttää keinotekoisen lääkeainetilan, joka turruttaa aivojen tunnesäätelyä yleisesti
2. Serotoniiniteoria ja sen mureneminen
Vuosikymmenten ajan julkisuudessa ja lääkemainonnassa esitettiin ajatus siitä, että masennus johtuisi aivojen **"kemiallisesta epätasapainosta"** – tarkemmin sanottuna serotoniinin puutteesta.
Vuoden 2022 tutkimusläpimurto: Lontoon UCL-yliopiston (University College London) professorin Joanna Moncrieffin johtama kattava *umbrella review* -tutkimus (koottu katsaus aiemmista järjestelmällisistä katsauksista) osoitti, ettei ole olemassa vakuuttavaa tieteellistä näyttöä siitä, että serotoniinitasot tai -toiminta olisivat masentuneilla ihmisillä alempia kuin muilla.
Mitkä olivat tutkimuksen keskeiset havainnot?

• Veren tai aivoselkäydinnesteen serotoniinitasoissa ei havaittu eroa masentuneiden ja terveiden ihmisten välillä.

• Serotoniinireseptorien tai -kuljettajaproteiinien toiminnassa ei ollut selkeitä poikkeavuuksia, jotka selittäisivät masennuksen.

• Kokeet, joissa serotoniinitasoja laskettiin keinotekoisesti terveillä koehenkilöillä, eivät aiheuttaneet heille masennusta.

Johtopäätös:Masennus ei ole yksinkertainen serotoniinin puutostila (kuten tyypin 1 diabetes on insuliinin puutostila). Masennus on monimutkainen biologinen, psykologinen ja sosiaalinen reaktio elämäntilanteisiin, stressiin, traumoihin ja ympäristöön.
Mitä tämä merkitsee käytännössä?
Ei pikaista lopettamista: On erittäin tärkeää muistaa, että masennuslääkitystä ei tule koskaan lopettaa seinään. Lääkkeet aiheuttavat fysiologista sopeutumista ja riippuvuutta, ja liian nopea lopettaminen voi johtaa vakaviin vieroitusoireisiin (kuten ahdistukseen, unettomuuteen, sähköiskuuntuntuisiin aistimuksiin aivoissa eli *brain zaps*), jotka usein sekoitetaan virheellisesti masennuksen uusiutumiseen.
Hidas purkaminen (*Tapering*):Jos lääkityksen haluaa lopettaa, se tulisi tehdä erittäin hitaasti ja asteittain kuukausien tai jopa vuosien kuluessa yhdessä lääkärin kanssa laaditun suunnitelman mukaisesti.

Mulla on edelleen niitä ikäviä röyhtäisyjä. Oon juonut kahvin, mutustin paahtoleivän ja voileipäkeksiä, jäämehun ja glukoosikarkin. Äidin pitäisi tulla ajelee mua ruokakaupoille. Tein listan mitä tarvisi jotain sukkia ja käsienpesuainetta ym nenäliinoja ja puuvillalappuja. Mutta olisi ruokakin ihan kivaa.

Negatiiviset oireet ja kognitiiviset vaikutukset saattaisi loppua jos saisi lääkkeet pois?

Mutta oon nyt 18v ollut jo tässä psykiatrien potilas uhrina joten miten mä enää saisin töitä, että kuka mä edes olen...

Otin tatuointeja niihin paikkoihin mihin hoitsut laittoi noita pakkolääkityksiä ja nyt ne vaihtoi paikkaa johonkin perseen sivuun lantion kohdalle niin tarvitsisi niihin uudet lohikäärme ja käärme tatuoinnit... ihan turhaa, ties mihin reiteen ne seuraavaksi laittaisi jos saisin tatuoinnit joskus valmiiksi... tekee tarpeeksi kipeää kun yrittää nukkua sillä kyljellä.

Mulla on aina ollut masennusviba, en ymmärrä miksi sitä pitäisi lääkitä xD Sehän vain tekee minusta eri ihmisen.

Jos sun valokuvamuisti on mustavalkoinen, niin vain värittele niitä!!!

 Tuoksahdin hieman ruoalta liikenteessä. Jouduin laittaa pesukoneeseen mun olkalaukun. Ostin hävikkiruokaa. Se astia hajosi laukkuun sivuista ja nurkasta.
Kävin nappaa parista akvaariokalasta sekä ötökästä kuvat Zoopet.fi liikkeessä Lielahdessa ja pupusta. Laadulla ei niin väliä, ne tuli vain siihen yhteen peliin. Sain samalla variksen ja harakan bussipysäkillä kuvaan.
Aika monet niisti nenää tai katsoi mua ovelasti kuin olisin jossain huumeissa... itelle tuli sellainen anorektinen ruoan piilottamis- sairauteentyypillinen ajatus- jotenki kun välttelin kotiinpaluuta ettei tarvisi ehkä syödä. Siinä oli jotain pehmeäksi kypsennettyjä kasviksia, papuja, kastikkeessa kanaa ja riisiä...
Oli pakko mennä varatulle ajalle vaikka väistin pajalle menon. Ripulia, oksentelua, rikki röyhtäisyjä (mätä kananmuna) nyt ei enää ole ollut paitsi maha kyllä möyrii ja varmaan täytyy mennä vessaan asioille taas.
Ihan sama toi lääke oikeesti, tappaa mut vaan ja aiheuttaa kaikkea koska se on ympäristömyrkky. Jos lääkäreiden sadut olisi pätkääkään tosia, niin ehkä ottaisinkin kiltisti mutta pakottavat...
Jos koet ettei sulla ole väliä, niin älä vain koe niin!!!!!111 Pah. Tietenkin mä olen masentunut eikä minulla ole mitään väliä, miksi muuten mä tekisin niin kuin teen?
Aamupaino oli 110kilon main, joten on todistettu että sitä kykenee laihtuu. Varsinkin kun tavaraa tulee molemmista päistä ja huutaa kuin ambulanssi eh heh

https://kajsab.livejournal.com/213783.html

Harvinainen satueläin minä

 Olen vähän tutkiskellut mun varoja ja tullut siihen lopputulokseen, että voisin lähteä Rovaniemelle ja ottaa bussin Ranuan eläinpuistoon.

Lähinnä koska talvella ei ole oikein mitään eläimiä mitä saattaisi nähdä. Latasin tollasen pelin missä kerätään omaan huvipuistoon eläimiä valokuvaamalla ne. Tähän mennessä sain kuusi tarraa. Eikä voi huijata oikein näytöltä tai kirjastakaan ottamalla kuvia :/ Sain siis ihmisen, pehmolelun, lohikäärmeen, ampiaiset, ja ekan sai säälistä koiran.

Vähän röyhtäyttää edelleen mätiä munia eli jotain rikkipitoista... hikkaan join veden äsken, mutta eilinen kebab tuli ylös jossain vaiheessa ja sen jälkeen on helpottanut. Kyllä mua palelikin, mutta laitoin patterit päälle.

En voinut tilata kotiin ruokaa normaalisti, koska mun pankkikortti on vielä tulossa postissa uusi. Wolttasin sitten jotain helposti sulavaa, pari banaania ja leipää sen sellattia.

Ihan turhaan aamulla lähdin pajalle, kun en ruokamyrkytykseltäni mitään pystynyt tehdä. Yölläkin nukahdin, ja tää on varmaan eka kerta 10 vuoteen, kun se mun lempparinäyttelijän pitämän liven aikana nukahtaa.

Kai sitä ehkä voisi lähteä ettii jostain varista ulkona tohon peliin... Näin muutenkin pari aiemmin pysäkillä. Vilisee vain mielessä kaikki eläimet, mitä olen nähnyt. Miten ne on ottanut itsestäänselvyytenä, vaikkei niitä edes näe yleensä kaupunkilaisena.

On mulla ollut akvaario, hamsteri, lapsena koirien kanssa samoilla lattioilla taapertanut. Hoidettiin jotain seeprapeippoja kerran. Kissoja on tutuilla, mutta en niistä niin välitä. Ehkä voisin kysäistä naapurilta voinko tulla kuvaa sen kissaa, ei yhtään epäilyttävää...

Jos ruumiini ois temppeli, niin se kebab käveli kyl kengillä sisään

Ruokamyrkytys? Tuli eilen syöty kebab aamusta saakkka kananmuna röyhtäisyinä ja lopulta pönttöön ylen. Ostin ummetuslääkkeen ja riisipuuron kun kävin pajalla. Vähän on ehkä vilu myös.

Harmi. Toivottavasti ei siis ole gastroparanteesi tai mikään lopullinen imeytymishäiriö kyseessä… ozempic voi tehdä sellaisen. 

Pitäis saada nesteitä sisään ainakin? Krapula elämästä. Ehkä jos aamulla ois nähnyt aamupainonsa eikä kiirehtinyt vaan kuntoutuksiinsa, niin olisi voinut miettiä enemmän että nyt on jotain vialla…

Masennusfiiliksien jatkumoa

Katsoin yöllä ebay myyntiliveä. Julkkis alkoi soittaa taustalla My Heart Will Go On ja se oli niin nolo että "onko tuo ovi emoji??!!!1" se jatkoi liveä vielä yhden leluauton myynnin verran.

Kebabin lopun oon syönyt ja join teetä ja join kuplavettä. Yhden hedelmätoffeen löysin pöydältä.

Otin 20 min lämpimän vaahtokylvyn pestyäni hiukset. Vaihdoin lakanat, kuivasin hiukset föönillä. Laitoin yöpaidan.

Pelasin vähän selainpeliä ja poistin jotain yhdeksän gigaa CCleanerilla ja Macista tuli taas inasen nopeampi, kun se ei lataa heti kaikkea välimuistista ym.

Tänäänkin, ihan kuin ei joka päivä, tuli taas "tarjous" miehisestä seurasta. Tällä kertaa sähköpostiin alastonkuva jonkun vaarilta. Ei ihan perinteinen pukki, mutta valkoparta. Että haluan vanhempaa. Joo, vie se toinenkin jalka sinne hautaan. Lolleroo, en mä ole tosissani – ärsyttää vaan kun ei saa rauhaa ikinä. Ihan kuin minä etsisin jotain seuraa. Ihan kuin kaikki olisi mun syytä, että minä herättäisin jotain heidän mielitekojaan, tai mitälie mielikuvitustaan. Syytön mä siihen oon. Jos ei mun äidin ikäinen kelpaa, niin turha tulla mullekaan ehdottelee. jne olisipa mies niin voisi olla incel eikä kukaan nainen alkaisi lähentelee tietenkään (mieluummin kuolisin kuin olisin mies)

Sellaista. Päivän rentoutumiset sun muut. Nukuin melko pitkään taas. Kunnes oikeastaan ilta-aurinko osui silmiin sänkyyn. Nappasin kuvankin.

missä taikuus tapahtuu

syyllinen iltasapuskoihin

Kunhan tulee lokakuun loppu niin laitan violetin hiussuihkeen

Sä tuut ihmisiin pettymään, niin tulet sä vaan

 Höh. Naapuri kutsui auttaa sitä tehdä lasagnea, mutta tässä on ehtinyt jo jauhelihat sulaa ja varmaan vuoka käydäkin uunissa. Ehkä syötykin.
Pelannut Elvenaria. Sain paljon aikaiseksi tavallaan. Joitain juttuja vaan oli kertynyt. tarvi vaan tapella ne palat auki, ja laitoin päällekkäin pari tehostinta, niin helpolla meni. Oikein tyydyttävä klikkailu sieltä.
Söin aamupuuron, matchaa, lämpimän voileivän ja loput konvehdit... jos kuitenkin saisi takuueläkkeen niin voisi tilata ruokatarvikkeensa. Sekä maksella osarien jäänteet.
Noni, tekstari tuli että sai uuniin sen. Voi höh. Olisin auttanut. Tehtiin silloin kerran pitsaa yhdessä ja annoin sille puolet. Ei kai sitä voi nyt odottaakaan, että toinen tekisi vastapalvelusta. Huoh...

Kaipa sitä pitäisi lukea kirjaa. Jos et joka päivä lue kirjaa, niin mitä edes teet elämälläsi? Mietin just. Yksi kirja oli ollut kesken 2021 alusta joten sen kahlasin äänikirjan loppuun skipaten sekä yhden helppolukuisen myös nopsaan 1,75x tai jotain? Merkkasin goodreadsiin luetuiksi kaiketi 2026.

Eilen kävin stickerswap.club sivulla ja lähetin Teksasiin tarroja noin 40kpl mutta taisin unohtaa postimaksusta yhden ulkomaan postimerkin ja nyt toivon vaan ettei se tule takaisin... joutuisi ehkä tekee uuden 3e postimaksun siihen päälle jnejne Se kyllä oli silleen hämmentävä maksu.

Sitä voisi myös pelata ton pokemon liigan läpi moonissa 3ds:llään... Pakko keksiä jotain, kun en keksi mitään. Tekemistä, sano. Kirjoittaa uudelleen yksi kirje kun siitä tuli niin lyhyt että yksi sivu molemminpuolin. Valituksen sinfoniaa taas elämästä, eikö? No ei se mun savuinen chardonnay olisi minkään naudanliha lasagnen kanssa sopinutkaan

Kuvituskuvaa

 Vitun instagramin tekoälymainokset. Sulkupalvelu esti neljäntoista euron veloituksen. äksdee. Eli tupakkiaskin verran olisi mennyt turhaan sontaan massia jos eivät olisi kieltäneet. Kajsa ei tarvitse tällaisia! Kaikesta huolimatta toivottivat hyvät jatkot.

Kävin tänään viemässä pullot kauppaan. Palautusrahoilla ostin konvehtirasian. Elämä on kuin suklaarasia, vai mitä? Koskaan ei tiedä milloin raha ei kelpaa...

Vein roskia myös ja toin jotain varastosta ja vein sinne yhden laatikon.

Piirtelin kirjanmerkkejä ja luin suomalaista dystopiaa 2010-luvun alusta. Leikin tekoälyllä aamusta. Karhu aiheisen videon tein ylläri pylläri. En saanut yöllä nukuttua eikä ollut univelkaakaan. Aivot oli vaan zen.

Nyt on sunnuntai, eikä sunnuntaisin tule postauksia mutta ehkä teen poikkeuksen.

 

Katsoin kulttielokuvan on eri asia kuin että katsoin elokuvan kultista

Epämiellyttäviä oivalluksia elämästä, ihmisyydestä ja todellisuudesta

Sellaisia ajatuksia, jotka saavat tuijottamaan kattoa kaksikymmentä minuuttia, koska jokin täysin tavallinen asia alkaakin yhtäkkiä näyttää epäilyttävältä.

1. Persoonallisuutesi saattaa olla ryhmätyö

• Ehkä sinulla ei ole persoonallisuutta. Ehkä sinulla on kokoelma selviytymiskeinoja, jotka ovat oppineet tulemaan toimeen keskenään.
• Huumorintajusi saattaa koostua asioista, joiden naurunalaiseksi tekeminen opetettiin sinulle turvalliseksi.
• Kutsut sitä henkiseksi kasvuksi, kun ympäristösi alkaa palkita sinussa erilaista versiota.
• Ehkä aito minäsi on vain se versio sinusta, jota kukaan ei ole vielä onnistunut motivoimaan muuttumaan.
• Et tiedä, oletko hyvä ihminen vai etkö vain ole vielä joutunut riittävän epämukavaan tilanteeseen.
• Muistosi eivät ole tallenteita. Muistat viimeisimmän kerran, kun muistit ne.

2. Aivosi eivät välttämättä ole puolellasi

• Aivosi voivat keksiä uhan, saada kehosi reagoimaan siihen ja käyttää sitten reaktiotasi todisteena siitä, että uhka on todellinen.
• Voit olla täysin vilpitön ja silti täysin väärässä.
• Et koe todellisuutta sellaisenaan. Koet aivojesi parhaan arvauksen siitä, mitä tapahtuu. Aivosi vain esittävät sen suorana lähetyksenä.
• Aivosi saattavat mieluummin tarjota tutun selityksen kuin myöntää, etteivät ne tiedä, mitä tapahtuu.
• Voit muuttaa mielesi huomaamatta ja muokata muistosi myöhemmin tukemaan ajatusta, että olet aina ajatellut niin.
• Voit olla täysin varma asiasta tietämättä lainkaan, mistä varmuutesi tulee.

3. Ihmissuhteet muuttuvat oudoiksi, kun niitä ajattelee liian pitkään

• Jokaisella sinua rakastavalla ihmisellä on päässään versio sinusta, jota et ole koskaan tavannut.
• Et voi koskaan tietää, millainen sinä olet jonkun toisen muistoissa.
• Ehkä ikävöit ihmisessä osittain myös sitä versiota itsestäsi, joka pääsi esiin hänen seurassaan.
• Voit käyttää vuosia yrittäessäsi tulla ymmärretyksi ihmiselle, joka ymmärtää sinua oikein hyvin mutta on kanssasi eri mieltä.
• Useimmat ihmiset eivät reagoi sinuun sellaisenaan. He reagoivat omaan tulkintaansa sinusta, suodatettuna koko elämänkokemuksensa läpi.
• Joku voi muuttaa elämäsi muistamatta edes nimeäsi.

4. Yhteiskunta on vakuuttava yhteinen harha

• Raha on yhteinen sopimus, joka määrittää, saatko nukkua sisätiloissa.
• Valtakunnanraja on kuvitteellinen viiva, jolla on hyvin todellisia seurauksia.
• Ammattinimikkeesi on yhteiskunnallisesti tunnustettu nimitys tekemiselle, joka kuulostaisi eristyksissä kasvaneesta ihmisestä luultavasti oudolta.
• Suuri osa siitä, mitä kutsut maalaisjärjeksi, on vain mielipiteitä, joihin törmäsit ennen kuin osasit kyseenalaistaa ne.
• Ihmiset puolustavat järjestelmää, joka tekee heidät onnettomiksi, jos heille on opetettu vaihtoehtojen olevan vielä huonompia.
• Voit noudattaa sääntöä koko elämäsi tapaamatta koskaan ihmistä, joka päätti sen olevan olemassa.

5. Aika tekee jotain epäilyttävää

• Käytät elämäsi odottamalla, että sinusta tulee ihminen, jolla on viimein lupa nauttia siitä.
• Lapsuus tuntuu pitkältä, koska kaikki on uutta. Aikuisuus voi tuntua lyhyeltä, koska aivot suorittavat tuttuja rutiineja automaattiohjauksella.
• Joka kerta, kun muistelet lapsuuttasi, joku nykyinen versio sinusta rakentaa uudelleen ihmistä, joka joskus olit.
• Tulevaisuuden sinä on vieras, jonka puolesta teet jatkuvasti lupauksia.
• Teet jonkin asian elämässäsi viimeisen kerran tietämättä, että se oli viimeinen kerta.
• Nostalgia on aivojesi tapa tuottaa tunteita ajasta ja paikasta, joihin et voi enää palata.

6. Moraali muuttuu epämukavaksi

• Jos olisit syntynyt toiseen yhteiskuntaan, saattaisit vilpittömästi uskoa asioihin, joita pidät nyt vastenmielisinä.
• Voit tehdä jotain hirveää ja silti toimia omasta näkökulmastasi täysin järkevästä syystä.
• Joskus rohkeuden ja harkitsemattomuuden ero selviää vasta jälkikäteen sen perusteella, miten kävi.
• Historian oikealla puolella olemista on helpompi väittää jälkikäteen, kun historia on jo ehtinyt tuomita muut.
• Sinulla on todennäköisesti moraalisia periaatteita, joita et ole koskaan joutunut testaamaan, koska niiden noudattaminen ei ole maksanut sinulle mitään.
• Ihmiset arvioivat muita heidän tekojensa perusteella mutta itseään aikomustensa perusteella.

7. Tavallinen arki, nyt hieman kirottuna

• Käytät rahaa säästääksesi aikaa ja käytät säästämäsi ajan rahan murehtimiseen.
• Kotisi on varasto esineille, joita saatat tarvita kuvitteellisissa tulevaisuuksissa.
• Voit uupua tekemättä mitään, koska asioiden välttelykin vaatii aivoiltasi työtä.
• Merkittävä osa elämästäsi kuluu sellaisen kehon ylläpitämiseen, jonka koet omaksesi mutta jota et pysty täysin hallitsemaan.
• Ostat asioita helpottaaksesi elämääsi ja alat sitten käyttää aikaa niiden huoltamiseen.
• Voit muuttaa melkein minkä tahansa harrastuksen velvollisuudeksi seuraamalla edistymistäsi.
• Puhelimessasi on enemmän tietoa kuin ehtisit lukea usean elämän aikana, mutta käytät sitä pääasiassa tarkistaaksesi, onko joku lähettänyt sinulle viestin.

8. Todellisuudentajua järisyttäviä ajatuksia

Nämä eivät ole enää pelkkiä letkautuksia. Ne voivat muuttaa tapaasi katsoa tavallisia asioita.

• Et ole koskaan kokenut omia kasvojasi samalla tavalla kuin muut ihmiset. Olet nähnyt peilikuvia, valokuvia ja muiden kuvauksia niistä. Muut ovat nähneet sinusta version, jota et voi itse suoraan nähdä.
• Et voi todistaa, että sisäinen kokemuksesi vastaa muiden ihmisten kokemuksia. Kutsutte molemmat jotakin punaiseksi, mutta et voi astua toisen ihmisen tietoisuuteen vertaillaksesi, miltä punainen tuntuu hänestä.
• Aikakokemuksesi ei ole kello. Aivosi rakentavat kokemuksen ajan kulumisesta, ja siihen vaikuttavat muun muassa tarkkaavaisuus, tunteet, muisti ja ympäristö.
• Sinua voidaan manipuloida myös täysin todenmukaisella tiedolla. Yksittäinen fakta voi olla oikea, vaikka sen valikointi, ajoitus, esitystapa ja pois jätetyt tiedot muodostaisivat harhaanjohtavan kokonaisuuden.
• Voit tottua melkein mihin tahansa. Se voi auttaa selviytymään vaikeista olosuhteista, mutta samalla se voi saada sinut pitämään niitä hyväksyttävinä.
• Identiteettisi riippuu osittain siitä, miten muut muistavat sinut. Muut ihmiset kantavat menneisyytesi palasia tulevaisuuteen, ja jotkin versiot sinusta säilyvät heidän muistoissaan vielä pitkään sen jälkeen, kun olet itse muuttunut.
• Et voi tarkkailla oman tietoisuutesi täydellistä poissaoloa omasta näkökulmastasi. Voit kuvitella tiedottomuuden, mutta kuvittelu itsessään on tietoista kokemusta. Et voi suoraan havaita omaa kokemattomuuttasi.
• Käsitys omasta itsestäsi saattaa olla osittain tarina, jolla selität käyttäytymistäsi jälkikäteen. Saatat toimia ensin, järkeillä sitten ja kokea jälkikäteen keksityn selityksen alkuperäiseksi syyksi.
• Voit käyttää koko elämäsi tavoitellaksesi jotakin kysymättä koskaan, kuka opetti sinut haluamaan sitä.
• Elät ajanjaksoa, jota tullaan joskus kutsumaan menneisyydeksi, mutta itse koet sen nykyhetkenä. Tulevaisuuden ihmiset tietävät, miten asiat päättyivät. Sinun täytyy elää tietämättä sitä.

9. Ehkä vapaa tahto ei olekaan niin yksinkertainen asia

• Et ole tietoisesti ohjaksissa kaikessa, mitä kehossasi ja mielessäsi tapahtuu. Se ei tarkoita, etteivät ne olisi osa sinua.
• Tiedostamaton prosessi voi olla sinun prosessisi, vaikka et pystyisi ohjaamaan sitä suoraan.
• Valintojesi taustalla voi olla syitä, joita et itse tiedosta. Se ei vielä tarkoita, etteivätkö valintasi voisi vaikuttaa siihen, mitä tapahtuu seuraavaksi.
• Ehkä vapaan tahdon ongelma ei ole se, ettei meillä olisi lainkaan hallintaa, vaan se, että kuvittelemme hallinnan tarkoittavan täydellistä riippumattomuutta kaikesta.
• Jos päätöksesi syntyy osittain aiemmista kokemuksistasi, geeneistäsi ja ympäristöstäsi, se ei tee harkinnastasi merkityksetöntä. Harkintakin vaikuttaa siihen, mitä teet.
• Et valinnut kaikkia niitä tekijöitä, jotka tekivät sinusta nykyisen itsesi. Voit silti käyttää nykyisiä kykyjäsi muuttaaksesi sitä, millaiseksi tulet.

Lopuksi

Ehkä valaistuminen onkin sen huomaamista, kuinka moni asia, jota pidit omana valintanasi, olikin oletusasetus.

Tai ehkä vielä epämiellyttävämpää on huomata, että vaikka ymmärtäisit, kuinka paljon todellisuudestasi on rakentunut kokemusten, odotusten ja opittujen mallien varaan, sinun täytyy silti herätä huomenna, maksaa laskut ja päättää, mitä söisit.

Koneisto jatkaa toimintaansa, vaikka huomaisit sen olemassaolon.

Tekoälystä syyttämisen kulttuuri on liian pitkällä

 Vielä 2x15 kyykkyä ja 5min kävely kaksi kertaa ja 5 min lepo sen jälkeen...Yhdet tehty. Varvaspunnerrukset tein eka. Sitten alkoi ottaa sydämestä ja piti ottaa päikkärit, jos vähän väritän tarinaa. Syke nousi ehkä. Nukuin sohvalla yön ja siirryin sängylle jossain vaiheessa ja kahden jälkeen tuli nälkä. Söin voisilmäpullan. Vähän sipsiä, ja juonut kivennäisvettä. Vein roskat ja kävelin tupakkapaikalle.

Tulee erittäin laiska olo tästä. Pokemon Go veisi huomiota koko ajan, mutta olen lähettänyt jo tyyliin 500 lahjaa ja avannut kaikki päivän lahjat. Tappelin liigassakin jotain jo, en mä nyt määräänsä enempää voi pelata. Elvenarissa tein rutiinihommelit ja tehtäviä. Aniimon pariin en ole tänään palannut. Vieläkin 39 tasolla. Liian monimutkaista hommelia siinäkin.

Korvakoruja olen putsannut. Pyykkiä ja tiskiä olisi. Mulla on jo sotkuista. Kuka senkin määrittelee? En mä edes voi kunnolla askarrella ja taiteilla täällä, keittiönpöydän ääressäkö? Missä virkkaisin. Tässä läppärin edessä pelituolilla jossa meikkaan ja mihin lasken ostokset ja pidän lääkkeet sun muita. Saa siinä nyt sitten ajatukset muualle. Haluaisin lukea kirjojakin, ei siinä. Ei tunnu olevan sopivaa paikkaa siihenkään ja äänikirjat saa nukahtaa. En mä tarvi mitään kolmiota enkä neliötä, mutta sellainen askarteluhuone olisi kiva. Jos oikein rikas olisi, niin sellainen lahjojenpaketointi huone olisi kätevä.

Ei vaan. Pitäisi käydä treenaa pohkeita korttelisalilla edes. Sujuvasti unohdan tehdä mitään asioita.

Ei mulle kuulu mitään. Yksi kaveri koki tarpeelliseksi kertoa ettei saanutkaan skitsofrenia diagnoosiaan peruutettua. Ei muuta. Pari tyyppiä jotka kävi edellisessä kämpässä vain yhden asian perässä ovat laittaneet viestiä mutta en ole kertonut missä asun. Ei ole ikävä. Ette ole auttaneet muutossa, niin ette kuulu mun elämään. Turhaa muistutatte miten tyhmä olen ollut kun olen päästänyt luokseni.

Kuka mun elämään nyt kuuluisikaan. Kaikki haluaa jotain. Naapuri haluaa tupakkaa. Bestis haluaa kertoa mikä sitä sapettaa. Eikä sillä enää ole kyseistä elintä, niin ehkä sitä ei sapeta. Mulla on omat tuki- ja liikuntaelin heikkouteni. Niitäkään ei tunne jos ei rasita itseään. Ja ozempic auttaa ruokahälinään ym ettei tee mieli. Yksi pilleri siihen, ettei tee mieli tupakkaa. Mulla on 1,5 vuotta sitten normaalit b12 vitamiini tasot ollut. Mutta sekin voisi kuulemma aiheuttaa jotain äärimmäisraajojen pistelyä jos on matala b12. Vegemiteä pitäisi kuulemma syödä, heko heko.

Päivitin mun iphone kolmentoista iOS 27:aan. Siitä ei voi vaihtaa akkua. En oikeastaan käytä sitä, mutta pidän sen latauksessa. Lataan sitä varalaturilla langattomasti. 

Ehkä viikonloppuna voisi laittaa naamalle jonkun kosteuttavan maskin. Ei mulla sen enempää ole suunnitelmia. Säästän rahaa käteispuskuriin, metan pervoilu laseihin, sekä reissuun ja ehkä switch 2:seen. En niitä silti varmaan silti saa hankittua tällä päänmenolla. Edes kylpylälomaa, koska yksin ei viitsi mennä mutta unelmoinut siitäkin. Exä oli siitä hyvä että se suostui lähtee, varsinkin jos maksoin. Hän ei enää palvellut tarkoitustaan, kun ukkelin asumiseen meni liikaa rahaa eikä se edes tullut ainoanakaan jouluna mun kanssa syömään mun perheen kanssa. Kauhea punainen lippu tuo. Olin mä sen veljen häissä mutta sitten kai sen äitikin poisti facebook kavereista ja koko juttu loppui vuoden sisään kun hankkiuduin eroon siitä. Onneksi. Ihan oma vika kun annoin sen mennä niin pitkälle. Sen krokotiilinkyyneliä ja samoja juttuja ja vitsejä vaan joka päivä kuuntelin jo ulkoa.

Ainoa pitkä suhde mulla jos ei lasketa noita ihme roikuskelijoita jotka ehkä kysyy mitä mulle kuuluu, mutta en pääse niistä eroon ilman että palvelen niiden haluja. Nyt ei ketään enää. Hissunkissun vaan jätän taakse ne hommat. Kaikki. Kaverit kans. Ruutuaika nollille ja analogiset kirjat vaan nenän eteen, ettei tarvitse todistella ettei käytä tekoälyä. Mistä senkin tietää, missä sitä ei niinku oisi.

Kysyn vaan. Ostat kirjoja, siinä algoritmi ohjaa oston loppuun ostoskorissa. Ehkä kirjastolainoissa ei tarvi tekoälyä? Sielläkin olisi poistokirjoja pääkirjastossa maanantaista maanantaihin. Varmaan liian myöhään kertoi tekoäly mulle sen.

Itsetoteutuva ennustus. Niitä osaan ennustaa. En menojani parin viikon päähän. Toisaalta jos minusta ei kuulu loppuviikkona mitään niin olen vain unohtanut blogin, jota olen päivittänyt useita vuosia päivittäin. Voisi tasoittaa helmoja se. Tai siis, puntteja. Niin etten päivittäisi muka 8 kertaa viikossa. Onhan se liikaa. Tikusta asiaa, mutta joskus niitäkin pitää poistaa jalkapohjista. Siellä minne aurinko ei paista risukasaan, niin terveiset. Tervetuloterveisten sijaan heipat.

Jos muutama varpaillenousu, kyykky, ja vartin kävelyt 4vk kuurina, auttaisi katkokävelyyn joka on pahentunut vuoden

Weight tracker ja nyt fyssarin ohjeet jääkaapin ovessa. Epäili ehkä neuropatiaa diabeteksestä. Diabetes tukiryhmässä ei uskottu kyllä. Ja olen alle 50-vuotias nainen, niin tuskin jotain plaa plaa. Ei mun lihakset heikot voi olla. Toki kroonisesti nukun yli paljon. En tiedä miksi jalat menee pölkyiksi kun kävelee, seisoo 10 min. Täytyy minuutti levätä. Joku ehdotti rullaattoria tai mikälie. Kerran talutettiin istumaan kaupassa, sen jälkeen, olen nojannut ostoskärryyn.

Ehkäpä. 

Paras kaveri on sitä mieltä ette mun jalat vaan kestä koska lihavuus. Tänäänkin näin mua lihavamman pyöräilemässä. Ehkä ne on nuoria tai en vaan oo kattonut tarpeeksi My 600lbs Life. Oon laihtunut toukokuusta palosammuttimen verran. Mua ei voi enää lannistaa. Sosiaalisessa kuntoutuksessa oli pajalehteä ja juteltiin ohjaajan kanssa jatkohakemisesta. Aamulla oli nälkä mutta en tuntenut sitä ehkä ozempicin takia joten mua vaan sattui mahaan. Patonki pelasti aamuni, yhden ohjaajista se pilasi kun oli menneet kaikki paistopisteeltä. Noh, fyssari tehty. Scrabblea onnistuin olla pelaamatta tai askartelematta lisää heijastimia. Kantaan tulee joku teksti oma-ohjaajan naputtelemana. Voisihan sen lukea. Ehkä sekin on tulostettava jääkaapinoveen. Te lukijat, mitä sinne jääkaapinoveen ei menisi? Aikuisten sisarusten koulukuvia, käkikello, sateenkaari kakka? En kysy omasta puolesta selkeesti.

Instagramiin piti tämän tekstin mennä mutta ei tykkää minusta, merkkaa kaiken pelkästään tekoälyllä tehdyksi. Haista paska instagram. Varsinkin jos tekee Canvalla mitään. Jos... edes hengittää... on se tekoälyllä tehtyä ja se on väärin. En ole mikään digital girl.

Rahankaikkeus ja kohtalon määritys

 Laitoin instagramiin mun mielipiteen macdonaldin Seztshuan (sachuan?) kastikkeesta tosin käytin sanaa kiinakastike. Se maistui omenaiselle simalle. En käyttänyt kokonaan dippiä. En tykännyt juustopurilais-ranuistakaan (saksalaisittain?) Hampurilainen meni alas helposti, liian helposti kun siinä oli makeaa tms siirappia kanadalaisten tapaan... Oli ne pakko käydä kokeilemassa. Ilmeisesti se tekee minusta sian kun käyn kaksi kertaa vuodessa mäkkärissä. Ja se edellinenkin kerta otin soodaveden vain. Enkä edes ikinä ole tyytyväinen mihinkään. Ihan kuin ne pakottaisi mua käydä siellä tai jotain?? Enivei se laihtuminen oli jo melko käsinkosketeltavaa kun mahtui neljä henkilöä hissiin, olen tiputtanut vaahtosammuttimen verran. Kukaan ei vastannut mitään. Ei tullut rohkaisua, ei tullut mitään. Joo?
Kuuntelen hard rock grungea ja mietin tekosyitä, tai kuuntelen itseäni ja koitan keksiä syitä miksi en tekisi jotain mitä pyydetään jatkuvasti. Eilinen oli niin paha ja tuoreena mielessä. Yksi tyyppi jatkuvasti pommittaa sähköposteilla ja verukkeisiin vetoan tai kieltäydyn suoraan hänen rahoista. Vaikeaa. Oon aina ollut hyvä siinä. En mä voi opettaakaan. Ehkä niistä opetusrahoista saisi paremmin massia jos tekisi verkkokurssia? Kiinnostuneet heteroflexiblet tohon alle: _______________ tai kommentoi (tää oli leikisti leiska, johon voi syöttää sähköpostin) Sellanen ei maksa mitään. Ilmainen markkinointi onko tuotteelle kysyntää jne
Vessanovi oltiin käyty säätää ja huomenna pajan jälkeen säädetään fyssarissa minua toivottavasti. Säädetään?
Täytys miettii mitä tekisin jos mulla roikkuisi ylimääräistä rahaa perseestä väliaikaisesti... kenet pitäisi hankkia pyyhkii jne mitä materialistista sitä voisi ottaa käyttöönsä jos ei kerää mitään?
Pajalla luin 50 sivua suomalaista dystopiaa. Pystyn lukee sitä vain 50 sivua kerralla. Sitten alkaa mennä hieman hajataittoon silmät.
Oli vesikatko aamusta mutta en ollut kotona. Nähtiin naaburin kanssa lappu alaovessa kun käytiin sen kanssa eilen tupakkapaikallla. Hänelle siitä oli hyötyä mun tuurista.
Ei kannata vaan lähteä selailee satunnaisia verkkokauppojakaan ja kattoo mitä löytyisi. En mä niin hullu ole. Dopamiinit muka. Pitää riittää rahat proteiinipatukoihin- ja -juomiin. Syön melko vähän eläimiä, mutta se ei riitä kenellekään että dieettini on jo muutenkin vähäravinteikas. Pitäisi vielä tykätä kauramaidosta. Mikähän on punaisen maidon korvike kauramaidossa? Pitäs kysyä joltain kokilta ja varmaan tulisi että älä nyt naurata, ei sellaista ole? Juon kyllä rasvatonta hylamaitoa. Ja kinkku on hyvää. Kunnioitan sikoja koska ne söisi ihmistä. En oo vege koska kinkku-juusto sämpylät on liian hjuvia. Kerran yritin viikon olla lapsena vege. Sitten olinkin jo lämmittämässä voileipää mikrossa. On mulla kyllä arvoja, ei siinä. Niillä ei vaan ole muille väliä.
Täällä on onneksi kauheat remontit jossain menossa, niin ei voi ottaa päikkäreitäkään tässä melussa.
Kävin ostaa usb-a usb-c laturinjohdon normalista ja niillä kantispisteillä otin jotain maitosuklaa patukkaa.
Ehkä en jutellut paljoa pajalla tai sit vaan kuvittelen. Ei voi valittaa. Ihmiset ei tiedä että oon hyvä ihminen vaan ne vihaa mua koska kuvittelee että mulla on jokin asenne tai että mulla olisi jotain ongelmia. Ei ole, koska mä en voi vaikuttaa toisten ennakkoasenteisiin mua kohtaan.

En ole gen z ja mulle ei tulisi mieleen nettislangeja käyttää keskusteluissa tai blogissakaan jotain englanniksi. Kelpo kirjoituskieli sopinee mulle. Vanhahtavaa tai ei äksdee emojiiii;^:

Maksan kaiken nykyään puhelimella. En näe muiden kyl tekevän sitä. Pitäisi olla sellainen älysormus. Ja aivoissa siru joka tallentaa unet. Kaikki digitaalinen jälki on niin... emt, liian helposti annettu ja liian arvokasta. Oon ehkä usein jakanut jotain mainos kohdistuksia itsestäni tänne mitä esim Snapchat tai Googeli oli keränneet. Kysyinhän mä Geminiltä mitä yhdet sähköpostitkin oikein meinaa. En ole ylpeä että mun taitoja kaipaa abouttirallaa kaksilahkeisista kaikki pitkälle vielä kun mullakin olisi tekohampaat ja se rullaattori... mutta mulla on niin huono vointi siittä. Sattuu keuhkoihin kun antaa liikaa itsestään. Mä olen niin mykkäkin että hiljaisuus on hyväksymistä ja öö. Oonpahan vaan luovuttanut jo yhtä antaumuksella.

TyLzÄä. Tein jonkun synapsi sanapelin alle minuutissa ja yhdellä virheellä, ja silti se väitti että olin keskimäärin huonompi pelaa kuin vähän yli puolet. Onpahan kova taso aina.

    Kyselin chatgpt:ltä eri psykologian haarojen kehitystehtäviä eri ikäjakaumille ja sieltä tuli niin paljon teorioita, ettei jaksanut kuin silmäillä. Psykologia ei ole tiede, se on tilastomatematiikkaa. Psykiatria taas ei hoida kenenkään mt-ongelmia, se vaan tarjoaa farmaseuttisia ratkaisuja sun traumoihin ja sen sellaiseen sikäli jos olet onnekas... ja ne lokeroi sut, turruttaa ja miljoona vaikutusta sun elimistöön jotka ei ole sivuvaikutuksia, vaan vaikutukset...

        Mitähän mä olisin sekoillut viimeksi? En myönnä yhtään mitään. Varmaan vaan käyttänyt sanoja väärin ja leikitellyt otsikoilla teeämäs harrastusta oma-aloitteista kokeilua tai halunnut kertoa jotain ilman että mua kuunneltii. Ongelmat on niiden päässä jotka olettaa että mussa olisi jotain vikaa. Sitähän tää on. Että yrittää saada täydet pisteet ja sitten joku äikän ope ei pisteytä, vaan merkkaa jotain "artikuloi latinan kieleen" ja muuta kryptistä mysteeriä