torstai 5. helmikuuta 2026

Skandaali Kajsan viimeisillä voimilla puskettu julkaisu entiseen vanhan kunnon blogiin

 Olen ihan loppu. Kukaan ei tule auttamaan. Pitää hikoilla ja saada hengitys takaisin jostain palleasta ihan itse. Hyvää illanjatkoa vaan mulle. Meikä piffasi elikkäs tarjosi kaverille leffalipun ja se jakoi mun kanssa karkkinsa, cokiksensa ja maksoi vielä popparini. <3 Nähtiin alkuperäinen kauhuelokuva lapsilta kielletty. Mahtavat musiikit Danny Elfmanilta taas ja Raimi ohjannut tai jotain... Siinä ei oikein pomolla selviytymisvaistot olleet täydessä terässä vähillä ruokavaroin. Loppu tuli melko äkkiä kuten kauhu ja nauru ja siinä oli opetus. Joskus ihmisistä voi välittää liikaa ja heidän mielipiteistä– mutta olla silti liian kiltti, vaikka olisi älykäs ja taitava... Kuulostaa niin tutulta. En silti ole antanut kenenkään tapattaa itseään. En ole niin huolimaton.

“No help is coming, so you better save yourself.”

Valkoisella ratsulla prinssi uljas. Olisi niin kiva nähdä ja vaihtaa pari sanaa.

Äkkiä iltalääkkeet nassuun koska mussuttanut liikaa. Ensin laskiaispullan pistaasijutuilla ja sitten ne cinema mässyt. Kotona aamupalaksi maksalaatikon puolukkahillolla. Voi olla sekaisin mun histamiinit verensokrut paineet ja muut elintavat. En oo kuollut enkä autiolla saarella. Ei tarvi. Ei selviytyä. Niin totta.

En ottanut kirjamiitistä kirjoja enkä tuonut niitä. Meninkin sinne taksilla ja kirjapaljous sai melkein myöhästyy elokuvista mutta ei onneksi ollut monta minuuttia nysse myöhässä. Tässä iässä laiskistuu eikä enää kävele joka vitun paikkaan neljä tuntia ja vilustuisi ja ties mitä poimisi jonkun mielenterveyden oireen.

Mutta joo. Pitkästä aikaa. Kiva nähdä. Kuulumiset vaihtui. Kiva kun joku on äänekäs niin voi itsekin vähän herättää julkisella paikalla korvannipukoita oman äänensä suuntaan. Siellä paljoutta ollut kun tuiki tavallinen torstai eikä sellainen tarjouspäivä. Ei ollut Tampereen kerma kokoontunut.

Hyvät jalkatilat kunnes ei ollut. Kaupasta uusi tupakkiaski sekä parsakaalia pakkaseen. Otin meikinpoistoliinoja mukaan ja otin pois salissa tuotetta silmienympärysiholta. Olisi voinut laittaa hiuksiin lakkaa etten näytä räjähtäneeltä pään päältä mutta onneksi kaveri oli neulonut mulle hauskan päähineen tutusta langasta ja se peitti ehkä villit sähköiset hiuskarvat sojottamassa vähälti otsalta emt eipä ne liinatkaan kaikkea poistaneet

Täydellinen ilta. Ihan onnistunut. Harvinainen. Siirrettiin yhden toisen kamun kanssa ystävänpäiväsuunnitelmia. ...ehkä voisin nyt ilmoittautua sinne pikadeiteille mukaan. Mun suunnitelmat on joustavia.

Puseroni sointui penkkeihin. Ratikatkin on tuollaisia paloautonpunaisia. Ehkä mulla on punasokeutta kun ole maksanut pinkkiveroa.

Hiljaa leijuu. Ajatuksen punainen lanka. Hyvä juttu se leffa. Hienosti bongattu Kajsa. Kaikki on niin positiivista ja ruusuista ja mulla on jotain arvoa ja olen muutenkin ihan mukava olla seurassani enkä puhu ihan pehmoisia. Tai no... ei otettu selfietä nyt. Meikä on edelleen pikkasen valas vaikka miten meikkaisi silmistä huuliin ja päästä taivaisiin juttelisi niit ja näit.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

"Kiitos paljon, että otit aikaa lukeaksesi ja kommentoidaksesi kirjoitustani! Arvostaisin, jos voisit pitää kommenttisi ystävällisenä ja positiivisena. Kiitos myös, että tarkistat oikeinkirjoituksen ennen julkaisemista!"