Varmaan diabeetus yhtään tykännyt mun syömisistä. Kaksi isoa ateriaa. Ehkä välissä jokin voileipä. Tänään en ole syönyt vielä mitään. Vettä join vähän pestyäni hampaat ja otettuani lääkkeet.
| jo yli 600 tasolla |
Lunta leijailee. Olen jo katunut sängystä ylös nousemista. Piti etsiä lamppuja vaihtaa kattolamppuun mutta en sitten Prismasta ostanutkaan niitä kun ne näytti pienemmiltä. Jälkikäteen ajateltuna ne olisi varmaan kyllä sopinut, ne oli vaan uudempia ledejä. Mitään hajua koska nuo on hankittu kattoon. Eikä ole tikkaita. En voi turvallisesti vaihtaa lamppuja. Jos vaihdan yhden vaan niin meneekö siinä koko talvi minulta?
| sopii blogin estetiikkaan tää lamppu |
Tilasin myös kotiinkuljetuksella juttuja joiden pitäisi tulla muutaman tunnin päästä. Lisää porkkanoita. Lisää lisävalmisteita. Maisteluun makeita juttuja.
Tiskiä vyöryy yli tiskialtaista ja pyykkiä pitäisi pestä. Ruokajutuissa on ylitarjontaa, en tiedä mitä söisin ensin. Ehkä pitäisi aamupuuro tehdä jos ei olisi jo lounasaika menossa ohi. Ei haluaisi skippailla ruoka-aikoja nukkumalla. Laillisista syistä en voi ohjeistaa moiseen älyttömyyteen hehe
Postitin eilen kirjekaverille kirjeen. Piti soittaa ystävälle. Kertoa että asumistukeani jatkettiin ookoo. Kysellä kipeän koiran perään. Pitäisi askarrella, lukea, pelata. Kotihommia. Kaikkea laiskuuttani, ehkä viedä roskat vähintään ja juosta lenkillä. En varmaan pysty juoksemaan mutta tajuan kyllä liikunnan hyvät puolet. Jos mua ei vain olisi latistettu niin hirveästi lääkärien ja hoitajien puolesta ja epäilty miten paljon liikuntaa harrastin silloin normaalipainon ylärajoilla bmi25 ja vaatekoko xs.
Heitin kaapista niskaan jonkun kesämekon ja uudet bermudasortsit jalkaan. En palele eikä enää patterit lotise. Koputan puuta että kaikki olisi hyvin eikä tule mitään odottamatonta. Minä olin vähän odottamaton kun menin syntymään mutta that's not the point. Pitäisi olla jokin terävä pointti mutta ei tällaisessa päivittäisessä pseudoseksuaalisessa roskassa ole. Paino sanalla päivittäinen.
Muoks. Nyt on lamput. Äippä tuli tikkaiden kanssa ja sai lamput kattoon. Itse otin vain monta vuotta haalistuneet vappuserpentiinit irti kuvun ympäriltä. Oli se puhelu ja tuli ostokset. Katsoin vähän Ehtoolehtoa. Siinä oli samat nuorisosanat Amazing Racea ja kaksneljäseittemät mitä omasta suusta voisi tulla. Aloin epäillä kuulostanko liian vähän tamperelaiselta. Enhän mä ole osannut morottaakaan ikinä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
"Kiitos paljon, että otit aikaa lukeaksesi ja kommentoidaksesi kirjoitustani! Arvostaisin, jos voisit pitää kommenttisi ystävällisenä ja positiivisena. Kiitos myös, että tarkistat oikeinkirjoituksen ennen julkaisemista!"