Tuskia ja syyllisyyttä tästä vilustumisesta. Ei ole paljon päässä liikkunut aivoituksia. Käsien pesu kylmällä vedellä, nenän suun silmien eli naaman koskettelua ja se ohut mekko päällä sukkiksissa. Ulkona -7°C ja mä otin villakangastakin mukaan. Kylmänhikeä enkä mennyt suihkuun heti. Söin jouluruoat mutta sitten alkoi tökkiä. Ruokahalu katosi. Päässä omituinen olotila, kurkku kipeä. Tarvitsee lepoa ja juoda paljon… kuumetta oli 37°C eli normaali. Otsa hieman kiiltänyt ilman syytä. Pyyhkinyt hikeä, kyyneleitä, räkää.
Ilta meni puhelimella vierassängyssä katsoen twitch soittimesta kun yksi lempistriimaaja tekee karvanpoistoa vahalapuilla. Se nauratti ja helpotti hetkellisesti omaa oloa. Kipuhan on pelkästään heikkouden lähtemistä ruumiista. Se homomaisteri oikein kerjäsi kipua. Saatiin klippejä. Sanoi mm. nielevänsä sun vauvat ja multa menee ohi yleensä kaikki seksuaaliset vihjaukset ite. Puhun niin selvästi ja kuuluvasti. En halua jättää arvailujen varaan mitä vihjaan. Siis liikaa auoin suuta jouluna minäkin. Ensi oire kurkun karheus. Haluan voida paremmin. Huomenna illalla se hemmetin kesäteatteri. En halua tartuttaa ketään.
Olen ottanut 3x para tabsia 1g.
Laitoin tiktokkiin joululahja haul videon ja sai jotain 30 tykkäystä. Olen pidetty. Osaan tehdä kaikkea siistiä. Olen luova. Noista yksi oli vale kolmesta kehusta ja loput suurpiirteittäin. Olen minäkin yksi ihmelapsi. Mulle jäi hieman epäselväksi mun vanhempien välirikko ja 90-luvun alun laman heidän maksusuunnitelmat. Nyt perheessä on asiaan erikoistunut asianajaja. Konkka on kyllä niin jokapäiväinen asia. En ole saanut selville onko se sukulainen kaapissa vai miksi sillä ei ole jo miestä ja lapsia vaan koira joka näykkii kavereiden varpaita sen luona? Tyyppi on yhtä kaunis kuin minä ja ihan normaali vielä. Luulisi ysikutosen uranaisen haluavan äipällistyvän ja tekevän lastenlapsia kun toi yksikin sinnittelee yhä. Vähän on huonosti tää suku jatkumassa. Mun harteilla ei ole mitään.
Kaikki toki tapahtuu aikanaan. Vuosien saatossa. Sitä ymmärtää mikä on tärkeää ja sitten luopuu siitä ja valaistuu.
Arkihuolet kaikki heitä. Kiva joulu noin muuten. Voisipa auttaa perunateatterin kanssa. En halua räkää toisten ruokaan. Miksi aina joku jouluna saa jonkun räkätaudin? Tää on varmaan kova paikka immuunijärjestelmälle. Onneksi maistan ja haistan eikä ole hengitysvaikeuksia enkä värise kylmästä tai kauheasti ole kuumeinen.
Ja ähky muka olisi pahempi. Paino nousi kolme kiloa aattona toki mutta aamusta se oli jo mulla normaali. Histamiinit ja bupropionit sekä metformiinit jotenkin nämä lääkkeet estää lihomaan. En ole psykiatri mutta avuton jos menisi ääneni. En voisi puolustaa itseäni psykiatrien subjektiivisia harhoja vastaan, mitä he väittää mulla olevan vaikka keksivät itse. Miksi olen noin negatiivinen, käski yksi telemarkkinointi pomokin minua. Puhu ite unissasi myyntilitaniaa paperilta. En mä edes muista onneksi miten se meni. Iloisella asialla lähdin soittelee. Soitellen sotaan. Varsin tahmeasti liikku mikään korvien välissä?
Miellyttävä pitää olla. Sanoa mitä sanotaan. Vähän on turhan paljon määräilty. Pelottaa ja se on ainoa syy, miksi teen niinkin itsenäisesti kaikkea. Laitan pesukoneeseen tiskit ainakin. Aina kun jostain eri mieltä, jotenkin katsotaan kuin hullua. En pysty myötäilee joka asiaa. Ei saa suoristetuksi minua ravistelemalla. En ole kudottu kankaasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
"Kiitos paljon, että otit aikaa lukeaksesi ja kommentoidaksesi kirjoitustani! Arvostaisin, jos voisit pitää kommenttisi ystävällisenä ja positiivisena. Kiitos myös, että tarkistat oikeinkirjoituksen ennen julkaisemista!"