Vihaan olla suomalainen. Tämä on pieni maa, ja kieli on vaarassa kadota finglishin ja väestön vanhenemisen ja vaikka senkin takia että sitä puhuu muutama miljoona. Jos kerron ironisesti ettei ole ok kun joku ei puhu tätä kieltä 9 vuoden jälkeen maassa ja sillä on lapsiakin täällä, niin tullaan mun sanoja vääntelee ja epäilemään ja kiukuttelemaan. Pyysi että olisiko ok, ja minä leikillä heitin ettei ole. Eipä sitä kukaan tajunnut. Se oli yksi sosiaalinen koe. Koska yleensä kukaan ei mulle kommentoi mitään muutenkaan. Ei suomeksi, ei englanniksi, vain skämmereitä vilisee hyväntahtoisena. En ole niin yksinäinen.
Mutta jos ei käynyt selväksi, niin aikuisten hiekkalaatikolla saa kuraa niskaansa vaikka miten esittäisi asiansa. Ei ole äänensävyjä tai kehonkieltä. Suomessa on vitusti ulkomaalaisia ja niistä lapsiperheissä suurimmassa osassa ei edes puhuta maan kieltä -ei kumpaakaan. Miksei ne ole tehneet terroristi-iskuja täällä, onko ne liian masentuneita vai onko liian hyvät oltavat? En ole persu, mutta kielihomma on epäilyttävä. Mä olen opetellut englannin! Kukaan joka puhuu sitä äidinkielenään, ei tarvitse opetella mitään. Yhtäkkiä ovat maailmankansalaisia ja polyglotteja jos osaavat pari muuta kieltä. Sujuvuus on ihan asia sikseen. Kommunikointitaidot merkitsee paljon. Tietääkseni ok tai okei on tullut Yhdysvaltojen armeijan tavasta kirjoittaa zero killed (ok) rauniohin jos ei ole tapettu ketään. Kukaan ei kuollut.
Ei sillä että historiasta voisi oppia mitään jos ei aio tulevaisuudessakaan enää olla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
"Kiitos paljon, että otit aikaa lukeaksesi ja kommentoidaksesi kirjoitustani! Arvostaisin, jos voisit pitää kommenttisi ystävällisenä ja positiivisena. Kiitos myös, että tarkistat oikeinkirjoituksen ennen julkaisemista!"