Helppoa kun voi olla vaan

 Lainaotus nukkui koko yön mun vieressä.  Siltä puuttuu toinen silmä eikä se ole haitannut meitä yhtään. Eipähän ole tarvinnut ajatella mitään.

Avasin telkkarin ja hän nukkuu sohvalla. Kävin suihkussa. Ollaan syöty ruoat, käyty lenkillä. Silitelty ja oltu lähellä, vähän leikitty pallolla. Hän lähtee joskus neljän maissa kotiinsa. Ollaan puhuttu ruotsia, suomea ja enkkua mutta käskyt ruottiksi enimmäkseen.

Alan ymmärtää ihmisiä jotka ei pidä blogia päivittäin. Mitä elämässä edes on kirjoittamisen arvoista, jos saa läheisyyttä ja ruokaa, on turvassa jne perustarpeet ok

En kyllä keksi oikeasti mitään.