Pitäisikö mun kirjoittaa vapaamuotoinen 2 sivun blogi-CV työkokemuksista ja saavutuksista no okei huono idea tämä nettikirjoitus josta vain pulaan päätyy

 Vinkkejä köyhyydestä, elä kuin rikkaat. Isompi erä tulee halvemmaksi hankkia. Kulut tuottaa pienenevät mitä isomman määrän voi tilata. Itse kuulun niihin jotka tuhlaa sesonkituotteisiin päädyssä kaupassa jotka on kalliimpia sen sijaan että vetäisin helpolla samaa ruokaa päivästä toiseen. Tosin siinäkin on tasapaino. 
^Tuli vain mieleen kun eilen kuuntelin 2 jaksoa Köyhien radiota jonne mut kutsuttiin tuottajaksi. Niin, minusta köyhä on jotenkin LATAUTUNUT sana.
Kun on rahaa, voi ostaa varastoon sen mitä tarvitsee että voi keskittyä työhön ja itsensä ilmaisuun ja verkostointiin tai mitä ihmiset sitten tekevätkään, kun perustarpeet on kunnossa. Työkulttuuri on mulle vieras asia. Tosin kyllä ne Ylöjärven työvoimatoimistossa silloin 2007 katsoi minua etten osaisi mitään, eikä mulle ole muuta paikkaa kuin keppihevospajat työttömille ja muille syrjäytyville - ei mua otettu subiin myymään tai hyllyttää kauppaan, kun ei mua oltu koulutettu edes. Oli mulla hygieniakortti. Lääkäri Pitkässäniemessä ei uskonut että olin ollut kaupungilla työkokeiluissa mutta ei siitä vanhainkodin työkokeilusta tainnut jäädä edes paperijälkiä. Siis kun olin jo lukion päättotodistuksen saanut ja asuin isovanhempien luona, ennen melkein kolmea vuotta, vanhanaikaisessa kuntoutuskodissa. Ylöjärvellä vaihtui sossut ja mulle ei olisi enää jäänyt mitään rahaa itselle joten muutin 2012 suhteilla tähän kämppään itsenäisesti. Ne luuli että se oli jokin korostetun tuen paikka missä et edes omaa takapuoltasi pyyhki. 
Mulla kävi hetken Sopimusvuoren kotihoitaja aina vain harvemmin kunnes kävin rasvaimussa ja Lontoossa... "Luin tuolta että olit käynyt poistattaa tikit..." Silloin kai sain sen tonnin vuodessa, ylimääräistä ottamalla lainaksi. Se oli stressaavaa. Muuttaisi kenen vain elämän tuollainen tonni. Olin nuori ja typerä ja salailin oikeasti. En mä miettinyt elämänlaatua tai tulevaisuutta yhtään, kyllä mä pitkään ajattelin jostain ne maksavani. Jos vaikka lopettaisi tupakan polttamisen joskus!

Työelämään tutustuin yläkoulussa kaupassa, kampaajalla, ja olin itsenäinen eli siivosin ison kahvitahran jonka kampaaja oli aina tottunut näkemään, ja sain palkaksi hiustenpesuainetta isot pullot (jotka mun äiti käytti enimmäkseen) ja "hyvä puurtaja" palautteen lähikaupassa. Luuttusin kaupan lattioita, käytin konetta johon laitettiin pahvilaatikot, täytin hyllyjä. 
Sitten kesätöissä Nuorille työtä -kampanjassa olin lasten leikkipaikoilla. Juoksin hippaa poikien kanssa ja pelasin lautapelejä ja väritin. Lorupussiin en saanut ehkä kurkistaa. Leirintäalueella lämmitin saunoja, mökkejä siivottiin, ikkunoita pestiin ja yleensä oli jokin tukos jossain tehty ilkivaltaa... siivosin toisten oksennuksia ja koirankakkoja huvikseen. Kukat ei edes tarvinnut kastelua, annoin kerran väärin rahasta ja lämmitin makkarat mikrossa omasta mielestä väärin pariin kertaan kun se kuori räjähti, mutta tykkäsin paistaa grillipihvejä ja purilaisia siellä takana. Kahveja en ehkä yleensä ollut se joka olisi keittänyt ja yksi luokkalainen jäi ilman tupakkaa, kun kerroin ettei sillä voi olla ikää. 
Noh, sitten olin sahalaitoksen hissillä 2007 kesän. Se oli rasittavaa. Yksi aamu sellainen puurykelmä oltiin käyty hajottamassa hissin eteen ja jouduttiin siitä siivota se pois jonkun miehen kanssa mutta se kävi nopeasti kun oltiin näppäriä. "Aamuliikuntaa". Sahanpurua, lankkujen päällä juoksentelua, nappien painelua, aika vaarallista, koliseviin teräviin rattaisiin olisi voinut jäädä varpaat. Mulla ei ollut edes suojakenkiä, omat tennarit. Mulla oli tunne että mua seurattiin, kun menin "vaihtaa sidettä" eli iski kauhea paskahätä että koko tehdas menisi siksi aikaa tauolle mun takia. Toisaalta ne välipuut ja se ajoitus kyllä meni päin honkkalaa, kun rysät piti hakata nätisti paketiiin. Mulle näytettiin sähköhuone ja mietin ehkä 5sek miten paljon se tehdas käyttää virtaa. Sain painaa virrat päälle. Kai. Miksi. En tiedä vieläkään.
Sitten äiti heitti pihalle joskus ettei ole paluuta. Vaihtarivuoden jälkeen, kun piti kirjoittaa äidinkieltä ja muita lukioaineita. Sain läpi psykologian, filosofian, englannin, matematiikan mutta en äidinkieltä. Olisin saanut rahoituksen autokouluun mutta en mennyt tarpeeksi nopeasti istumaan kirjallisia. En päässyt läpi sitä simulaattoria vanhalla pöytäkoneella. Kaikki ne liikennemerkit. En silloin käyttänyt silmälaseja vaikka oikeasti mulla on yli miinus kolme se näkö eli "ei estettä" näössä, sen verran näin kuitenkin kaukaa kirjaimia oppinut erottaa. Mutta ajoin autoakin siis ilman silmälaseja. "Sinusta ei tule mitään rallikuskia." Taisin aloittaa silmälasit uudestaan joskus 2012 tai 2011. Ihmekään että "kuljin sumussa".
En sopinut hoitoalalle heidän soveltuvuustestin mukaan enkä päässyt liikunta-alalle ja lentokonekorjaajan valintakoe jäi tekemättä syystä että minut haluttiin lääkkeiden alaiseksi testikropaksi lääketeollisuudelle jotta lihottaisin lääkäreiden lompakoita ja potilaaksi jne
2014 kävin enkun kursseja, yhden Voimakoulun TAKK:ssa. Hain ja kävin sähköasentajan valintakokeissa, joihin luin ja muistelin vähän pitkää matematiikkaa. Sitten kymppiluokka kun olin eksän kanssa, tuli käytyä, sieltä löysin itseni puhelinmyyjänä. Kunnes olisi pitänyt aloittaa täysipäiväinen homma. Mulla oli 2vk irtisanomisaika. Tein ehkä 20e myyntipalkkiolla kuussa jotain 150 e itselleni ja sain jotain ruokalahjakortteja jotka ne voi verotuksessa vähentää. Kuitenkin piti sinne kulkeakin. Käskettiin olemasta niin negatiivinen.
Aloitin ammattikoulussa perustutkinnon kahdeksi vuodeksi 2017. Olisin päässyt mihin vain. Valitsin media-alan painajan opinnot ja opiskelijoita tippui kuin kärpäsiä alussa. Alku menikin hyvin. Eikä ne voinut antaa ykkösiä kuulemma mulle.
Keskimääräinen opiskelija ollut aina. Viittaamisen opin vasta 2000. Enkä tullut ekalla luokalla toimeen muiden kanssa. Että silleen. Keskiarvo laski 2 numeroa kun jouduin asua perähikiällä periferiassa jossain mummojen pappojen paratiisissa Isojoella. Toisaalta pääsin matkalle Kreikkaan. Ehkä kun osasin (mutta en uskaltanut puhua sitä tosipaikan tullen) englantia ja olin tietokonenero. Tein koulun sivut. Jollain Paint Shop Pro 7:lla. Tein jäyniä. Laitoin taustakuvaan läpinäkyvän kuvan jossa kärpänen ja vaihdoin sen taustakuvaksi, muokkasin luokkakuvista hauskoja parroilla ja muilla juhlahatuilla. "Mua et muokkaa." Tein nappulat sivuille. Siis navigointiin. Yksi kurssi piti tehdä animaatio. En ollut käyttänyt sitä ohjelmaa jossa on tylsiä esityksiä siis PowerPoint joten animoin omani liikkumaan kuin gif:it tekee. Mulla oli hyvin yksinkertainen ajatus pallosta joka tulee kohti. Pahvilla kuitenkin piti toteuttaa leikkaamalla liikuteltavia stop motion tyyppejä. Mainitsinko että tehtiin myös mustavalkoista valokuvausta (pimiössä ei saatu itse käydä) ja vaihtarina opiskelin sitä myös mutta kehittämäni valokuvat jäi sinne arvioitaviksi :/
Missähän olin. Hankin tämän läppärin mun mediaopintoihin. Hyvin palvellut. Oli Adoben kaikki lisenssit yhden vuoden kotonakin. reilu 16 euroa kuussa. Tein yhdet sivut ja logon josta en saanut palkkaa. Ainoa palkka ikinä tullut jostain onlyfansista jonka aloitin ehkä huhtikuussa. Olen joutunut antaa biometrit nyt kahdesti ja tyypit ei tajua etten mun aikomus ole käydä jokaista miestä kahteen kertaan läpi. Se on kuin strippausta... en ole stripannut mutta se ei ole mikään jono josta voi lähteä liikkeelle että näkisi mut oikeasti. Viestien taso siis... luulevat mun olevan valmis siihen yhteen kertaan jonka jälkeen en kiinnosta enää.
Silloin olin yhdessä vertaistuottajakoulutuksessa juu
Mitäs tässä syksyssä nyt olisi. Venaan kauhulla 2022. Ja kuntoutusarviointia. Toivottavasti en pääse läpi ykkösosaa. En ole järjestelmällinen, vihaan yksityiskohtia, en osaa puhua puhelimessa edes äidilleni takeltematta, ja muutenkin tunnen olevani kömpelö ja että kaikki on liikaa tämänkokoiselle sekä pienikin rasittava itsestään huolta pitäminen veisi multa mukavuuden.
Toisaalta. Olen täynnä suomivihaa. Ihmisiltä puuttuu kaikki makuaistit ja värinäkö ja kaikki on persoonatonta tylsää joten kiusaatte muita netissä ja muuten ja ahdistutte pienestä. Niin pientä!! Pieni hyttysenpaska kartalla ja koko maapallon osana mutta silti pitää kuuluttaa itseään. Nuori kansa mutta ikääntyvät sukupolvet jotka toistaa edellistensä virheet. Ei siinä. Sijoittakaa fossiiliisiin polttoaineisiin,  tuomitkaa maailman vanhin ammatti- älkääkä pitäkö huolta kansanne rammoista ja kylähulluista. Kyllä. Voimaa kansalle joka ei salajuonistanne mitään tiedä. Tappelut poikki. Suu suppuun. Ei kommunismi voi toimia, mutta ainakaan eivät käske olemaan jotain mitä en ole tai tarvitse.
Laitoin muuten sinistä color fresh markia wellalta mun vaalennetuihin hiuslatvoihin ja ne on tässä kuivuneet kohta sopivasti jo tulee siniset kiharat esiin. Äiti maksoi. Riittoisaa.
En saa olla onnellinen? Ei sitä muu määrää kuin minä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hei äijä, minne veit uneni? (dude, where's my sleep)

Paljastettu, lahjomaton, uhkailematon ja muutenkin täysin paljailla, ok?

Kaissun ja kumppanien toheloinnit ja torvelot vasta, vastustamattomat on