Ihan itse mutten mukisematta

 Olen vaivainen enkä lähtenyt kuin saattaa kaveria ja neuvoa reittiä viemään pahveja. Kymppitonni askelia riittää kevyesti. Illalla kun olisi jotain seisoskelua tähtisadetikkujen ja perhosten kanssa ulkona. Sitten laitan jo ulkohousut enkä kulje lengginsseillä ja syksytakilla vaikka niilläkin tulee kuuma.

Sain tietoa että lahjakortti on kuoletettu ja saan hakea uuden jossa sama määrä rahaa mitä siihen kadonneelle jäi. Saan ostaa tavaraa. Kaveri kertoi että "tavara" on mannekielellä jotain muuta, hihhi.

Varmaan alkaa olla pimeä kun se sieltä kotiovelle taas saapuu.

En tiedä miksi kirjoittaessa joskus jää ilmiselvät seikat pois mutta kun puhun ja säestän itseäni niin ei jää mikään epähuomioon. Paitsi ehkä maskit ja sitten joutuu tekee uparit. Ehkä olen vain niin mukaansatempaavaa seuraa etteivät osaa ottaa huomioon itse kaikkea. Puhun pyörryksiin itseni ja sitten enää puuskutusta. Ei ehkä örinää mutta hengitän kovaan ääneen vaikka ei tarvisi.

Kyllä mä tekemistä keksin jos muille tulee tylsääääpiii