Not trusted but never lying that'd be me

 Pehvassa uusi kipeä hs-taudin patti. Ei vielä kypsä... ja mä kun pelkäsin rakkoja. Istun pyyhkeen päällä työtuolilla. Ei huvita pyöriä sillä.

Kävin suuhygienistillä joka sanoi mun ikenistä pahasti. Puhdisti plakkeja, ja tasoitti jotain pintoja lopuksi. Sellainen terän ininä ettei pahempaa painajaisissa. Kestettävää kipua silti. Varmaan kannattaisi alkaa käyttää sitä hammaslankaakin vaikken ole koskaan niillä leikkinyt...

Söin kaksi euron vegejuustoa kun oli nälkä. Ajattelin ensin pärjätä muna-pekoni voileivällä ja isolla kahvilla. Hain shampoon ja hoitoaineen. Alettava muistaa kampaa tukkaakin säännöllisesti. Ja minäkö ilkeä?

Elämästä ei selviä hengissä, on se mustaa huumoria.

Katson leffaa. Söin pussin juustosämpylöitä ja tornin after eight moussea.  Varmaan alkamassa sokeritauti kun vesikin kelpaa janojuomaksi koko ajan.

Switchillä hypin narua muutaman minuutin, istuen ja muutama sata "hyppyä". Pitäisi useammin muistaa ton laitteen liikunta jos lasketaan edes joksikin.

Mitäs tässä. Aamuinen lumiylläri muuttunut pikkuhljaa rännäksi. Olin ajoissa "vain" pari tuntia siellä hammasasemalla. Ehkä söin liian vähän aamupuuroa. 

Tietty 1. herätys oli varttia vaille 7, mutta tiesin että en siihen herää. Meni ihan ohi. Muutenkaan muista koska olen lähtenyt. Pokemon Go:ssa tuli kotona vastaan shiny Volbeat niminen pokemon sekä Audino villinä jota ei ollut ennestään.

Giving up – life lesson from pokemon go; just when you think you can afford to let go, something new happens

 also known, as not comfort zoning.