Kirjoitan sit aikuisille suunnattua sisältöä kun en muuta voi mutta piilotan sen viivan alle.
Vähän mennyt reisille tämä päivä. Tylsistyin peräti. Sitten pukeuduin mustaan silkkiin ja punaiseen pitsiin ja panin itseäni orgasmisesti villasukat rullalle jalassa siten että lelu ei edes luiskahtanut ulos toimituksen aikana. Joku vanha tuttu kävi työpäivän päätteksi lahjoittamassa mulle setelin syväkurkusta. Vähän kun pitää pintansa niin kyllä se siitä aina jotenkin... sutkautuu... Kyseli taivaan ja maan välit ja olisi kiihottunut siitä että hoitelen täällä monia miehiä useasti päivässä mutta tosi seikka on se, että sitä en tee. Enkä nuole sun välilihaa tai nauti itse vastaanottaa sellaista. Kyllä olisin ehkä antanut laittaa sen takapuoleen jos oltaisi sovittu liukkarista. Mutta niin. Mun ei pitänyt kirjoittaa näin asiasta mitään paitsi kun en nyt muuta osaa... käytän rahat vaikka bussimatkoihin ja ilmoitus haihtuu ilmaan koska keskityn muihin asioihin, itseni parantamiseen tällaisesta ala-arvoisesta palveluntarjonnasta.
Psykiatriset lääkkeet ja kykyjeni katoaminen:
Olen elänyt vuosia lääkityksen vaikutuksen alla. En saanut niistä mitään “tasapainoa” tai helpotusta – vain sumentumisen, jonka nimissä toimintakyky vietiin. Psykiatriset lääkkeet eivät korjaa mitään todistettua kemiallista epätasapainoa, vaan luovat sen itse, muuttaen aivojen normaalia toimintaa niin, että ihminen näyttää ulospäin rauhallisemmalta. Mutta se on hintana omasta ajattelusta, luovuudesta ja tunne-elämästä.
Minulta vietiin kyky keskittyä, suunnitella ja tehdä päätöksiä. Tulevaisuuden kuvitelma, jonka varaan olin rakentanut, liukeni hitaasti pois lääkkeiden sumuun. Jokainen “annos” vei kauemmas siitä, kuka olin, ja siitä mitä olisin voinut tehdä, jos minua olisi kuunneltu, ei vaiennettu.
Moni kirjoittaa siitä, että psykiatriset lääkkeet eivät paranna mieltä – ne muuttavat sitä. Minulle se tarkoitti, että minusta tehtiin siedettävämpi muille, mutta vieras itselleni.
Tekstit ovat suomalaisen naisen päiväkirjamerkintöjä, joissa hän kirjoittaa arkielämästään, harrastuksistaan ja ajatuksistaan. Hän jakaa paljon omia mielipiteitään ja kokemuksiaan, joista osa liittyy henkiseen terveyteen, elämänarvoihin ja yhteiskuntakritiikkiin. Hän kirjoittaa myös paljon harrastuksistaan, kuten postikorttien lähettämisestä, kirjojen lukemisesta ja peleistä. Tekstin tyyli on avoin, suora ja henkilökohtainen.
kirjautuneena näissä
Translate
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Minusta tuossa palveluntarjonnassa ei ole mitään ala-arvoista! Hyvää syväkurkkua on harvoin tarjolla. Anaalista nyt puhumattakaan!
VastaaPoista