Elämäni on tylsempää kuin telkkarinkatselu

Ihan yhtä suloinen terrieri kuin edeltäjänsäkin. Kaverilla siis. Oli kiva nähdä se pentuna. Ja varmaan näen vielä lisää vanhenhampana.

Join kaverilla muutaman tölkin kaljaa ja 11 volttisen viinin. Söin pussin maltesereita ja levyn made in the uk minttusuklaata. Ja tietty kotipitsasta pitsan. Lihonut eilisestä, done...

Oli ihan hyvä olo hetken alkon ansiosta. Jutustelut ei oikein sujunut "nyt mä ymmärrän miksei sulla ole kavereita" jne. Epäili ettei mua kiinnosta, että muka haukuttaisi sitä mun terapeutin kanssa, ja mitäs muuta epätavallista mun tavallisuuteen. Mä muka vihaan häntä, mutta en mä aina tajua sarkasmia tai muuta hauskuutta? Puolen tunnin välein puhuu itsemurhasta, niin ei oikein naurata sellaiset.

Oon nyt koko aamun katsellut lastenohjelmia.