Joillakin ihmisillä on taito pilata muiden elämä tai ainakin tehdä siitä helvettiä eli pistäkää itsenne pussauskoppiin

En tiedä miten olisin selvinnyt ilman noita naapureita viimeisen vuoden mutta ne vaan esitti ystävällisiä ja lähinnä sieti mua. Rakkaus ja tuki kaukana. Isketään arkoihin paikkoihin. Ollaan ristiriitaisia päin näköä, otetaan muut omaan vihaan mukaan. Orkesteri soi ja uhkaukset lentää. Voisi sitä huonomminkin aina olla. Jos huomauttaa miten asiat todellisuudessa on niin ei ihmiset kestä. Valehteluhan oli yleensä että selittää asiat parhain päin. Jos jollakulla olisi mitään valtaa mua kohtaan niin tekisin eri lailla kuin mitä olisin alunperin tehnyt.

Ilman mua mitään kärsimystä ei edes olisi. Minähän se paska ihminen olinkin.

Vahvimmat ihmiset on niitä jotka on kärsineet eniten ja ne on vaan kohtalaisia peittää sen. Miten mä uskallan enää tehdä uusia ystäviä? Jos mun maine on huono ja olen jotenkin syyntakeeton. Missä saisi elää rauhassa? Perusoikeuksia ja tarpeita ihmisellä poljetaan. En saa ottaa ruoasta kuvia instagramiin koska ne on niin oksettavia tai muustakaan arjen realismista.

Miehet viestittelee. Mun kohdeyleisö todellakaan ole naapurinrouva.

Menen huomenna tarkistuttaa mun hormonikierukan ehkäisyneuvolaan. Sitten on yksi psykoterapia ja injektio ennen joululomaa. Toivottavasti joku sukulainen ottaisi luoksensa. Ei ehkä psyyke kestä rasitusta.