Olen oman elämäni ja- muidenkin tuttujen välillä- IT tuki. Pelihiiri ei toiminut. Oli varmaan kateellinen mun uusille ostoksille teliakaupasta. Uusi johto joka oli varmaan kolme metriä eli liian pitkä... heh, sekä matkalaturi puhelimelle (on nyt lataamassa ekaa kertaa). Latasin Logitechin ohjelman sen laitteille. Mutta ongelma oisi voinut korjaantua jo paristonvaihdolla ja sillä että vaihtoi usb-liitännän paikkaa toiselle puolelle konetta. Voisin mä tota hiplata mikä tähän on sisäänrakennettu, mutta en haluaisi.
En edes pelaa, mutta silti kaikki asetukset täytyy aina asetella. Tosin "kopioi" kun painan tota keskimmäistä nappia ei näköjään toimi.... sitä paitsi tämä on kovin nopea. 0.03 sekunnissa ruudun puolelta toiselle _::DDD
JA nyt liian hidas. Älä koskaan anna lupia hallinnoida sun tietokonetta millekään....
huoh. Ja minäkö skitso? Hikoilen liikaa pelkästään kaupassakäynnillä. Tai no, apteekissa myös ja kotiin kannoin talouspaperia ja maksalaatikkoa eh hehheti heihei
Niin juu ostin kirjakaupasta kalligrafia kyniä pastellinsävyissä sekä mihin ne nyt laitoinkaan jotain valkoisia tarralappuja... Täytyy ehkä etsiä ne kohta jostain? Olen välillä vähän sokia mutta onneks en ole tehty sokerista paitsi että noidat nyt sulaa heittää niille niiden päälle mitä vaan
Kakkahätä mee pois, älä tule hyvä tulevaisuus töiden parissa mulle ikinä eiku...
Psykiatriset lääkkeet ja kykyjeni katoaminen:
Olen elänyt vuosia lääkityksen vaikutuksen alla. En saanut niistä mitään “tasapainoa” tai helpotusta – vain sumentumisen, jonka nimissä toimintakyky vietiin. Psykiatriset lääkkeet eivät korjaa mitään todistettua kemiallista epätasapainoa, vaan luovat sen itse, muuttaen aivojen normaalia toimintaa niin, että ihminen näyttää ulospäin rauhallisemmalta. Mutta se on hintana omasta ajattelusta, luovuudesta ja tunne-elämästä.
Minulta vietiin kyky keskittyä, suunnitella ja tehdä päätöksiä. Tulevaisuuden kuvitelma, jonka varaan olin rakentanut, liukeni hitaasti pois lääkkeiden sumuun. Jokainen “annos” vei kauemmas siitä, kuka olin, ja siitä mitä olisin voinut tehdä, jos minua olisi kuunneltu, ei vaiennettu.
Moni kirjoittaa siitä, että psykiatriset lääkkeet eivät paranna mieltä – ne muuttavat sitä. Minulle se tarkoitti, että minusta tehtiin siedettävämpi muille, mutta vieras itselleni.
Tekstit ovat suomalaisen naisen päiväkirjamerkintöjä, joissa hän kirjoittaa arkielämästään, harrastuksistaan ja ajatuksistaan. Hän jakaa paljon omia mielipiteitään ja kokemuksiaan, joista osa liittyy henkiseen terveyteen, elämänarvoihin ja yhteiskuntakritiikkiin. Hän kirjoittaa myös paljon harrastuksistaan, kuten postikorttien lähettämisestä, kirjojen lukemisesta ja peleistä. Tekstin tyyli on avoin, suora ja henkilökohtainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
"Kiitos paljon, että otit aikaa lukeaksesi ja kommentoidaksesi kirjoitustani! Arvostaisin, jos voisit pitää kommenttisi ystävällisenä ja positiivisena. Kiitos myös, että tarkistat oikeinkirjoituksen ennen julkaisemista!"