Olen täynnä ruskeita pilkkuja hennavärin jäljiltä. Kävin vikassa psykoterapiassa ja nyt on 5vk tauko siis... tekee hyvää, aloin jo olla kypsä. Kävin samalla jälkeenpäin jonkun asunnonvälitysfirman ovella kääntymässä, mutta ilmeisesti näytöt oli sovittu jo täyteen. Teen lounaaksi köyhiä ritareita pannulla.
Koko bussimatkan selailin asuntoja sovelluksesta, kunnes se kaatui.
Eilen jäin naapurille yöksi, ja hiippailin sen viereen aamuviideltä. On se parempi kuin olla yksin. Toisaalta vaikeampi jättää tätä paikkaa, taakseen, kun sekä sotkua kotona, että tuttuja asuu vieressä.
Mun piti aloittaa edes jostain siivous. Heittää ainot roskiin. Mutta jos menen sitä enkkua opettaa parin tunnin päästä, niin ei nyt oikein jaksa. Pää on muutenkin vähän tyhjä sen suhteen.
Siirsin yhtä hyllyä tosin. Ehkä siihen voisi lastata jotain väliaikaisesti kaapeista tai laatikoista. Lähtisi käyntiin tämä juttu.
Psykiatriset lääkkeet ja kykyjeni katoaminen:
Olen elänyt vuosia lääkityksen vaikutuksen alla. En saanut niistä mitään “tasapainoa” tai helpotusta – vain sumentumisen, jonka nimissä toimintakyky vietiin. Psykiatriset lääkkeet eivät korjaa mitään todistettua kemiallista epätasapainoa, vaan luovat sen itse, muuttaen aivojen normaalia toimintaa niin, että ihminen näyttää ulospäin rauhallisemmalta. Mutta se on hintana omasta ajattelusta, luovuudesta ja tunne-elämästä.
Minulta vietiin kyky keskittyä, suunnitella ja tehdä päätöksiä. Tulevaisuuden kuvitelma, jonka varaan olin rakentanut, liukeni hitaasti pois lääkkeiden sumuun. Jokainen “annos” vei kauemmas siitä, kuka olin, ja siitä mitä olisin voinut tehdä, jos minua olisi kuunneltu, ei vaiennettu.
Moni kirjoittaa siitä, että psykiatriset lääkkeet eivät paranna mieltä – ne muuttavat sitä. Minulle se tarkoitti, että minusta tehtiin siedettävämpi muille, mutta vieras itselleni.
Tekstit ovat suomalaisen naisen päiväkirjamerkintöjä, joissa hän kirjoittaa arkielämästään, harrastuksistaan ja ajatuksistaan. Hän jakaa paljon omia mielipiteitään ja kokemuksiaan, joista osa liittyy henkiseen terveyteen, elämänarvoihin ja yhteiskuntakritiikkiin. Hän kirjoittaa myös paljon harrastuksistaan, kuten postikorttien lähettämisestä, kirjojen lukemisesta ja peleistä. Tekstin tyyli on avoin, suora ja henkilökohtainen.
Translate
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
"Kiitos paljon, että otit aikaa lukeaksesi ja kommentoidaksesi kirjoitustani! Arvostaisin, jos voisit pitää kommenttisi ystävällisenä ja positiivisena. Kiitos myös, että tarkistat oikeinkirjoituksen ennen julkaisemista!"