Tuli pois hännän alta eli jönglööraukset seis ja nurkkaan häpeämään

ÖÖÄHYHÄHHÖH,yh

Loppuviikkoa kohti alkanut yleensä stressi hellittää... tosin ei nyt. Mietin vaihtoehtoja.

passikuva tyyppinen omakuva

Jos en ala huomenna painaa jotain muovista kesätöikseen, sen haastattelun jälkeen niin sit odottaa korkeintaan seuraavat kuusi vuotta opiskeluja... sikäli että muistan, etä koska ne pääsykokeet pidetään -ja jos tekee ennakkotehtäviä. Tein jo yhden melkein mutta siinä pitäisi haastatella nuorta jostain sitä kiinnostavasta aiheesta ja ottaa kuvia hänestä, lisäksi tehdä videota itsestään jne ja aikaa on, vielä viikko.

swot

Tosin viime aikoina tuntuu että kukaan ei halua mulle jutella ainakaan niistä ekaluokkalaisista joiden tunneille tungen, tai mä niille mutta toivotti mulle tupakkipaikalla joku hyvää päivänjatkoa tms ja kiitin tylyyn tapaani taas enkä toivottanut samoin -.-

Uhka vai mahkut -- jos mun on ryhmässä työskenneltävä?


Sitä paitsi kohdistan itseeni paineita verkkosivujen teosta.

Meni viimeinen tunti koulussa, siihen kun tein jatko-opintoihin haun. Taisin haukata liian ison palan tällä kertaa. Yliopistoa ja ammattikorkeeta. Opettajankoulutusta vai englantia, insinööriä vai medianomia. Ei edes missään tärkeysjärjestyksessä.

Koulusysteemi on melko kusetusta. Sitä paitsi :D Joku puhui miten kasviksia syömällä ei pelasteta maapalloa, joten "syö lihaa pelastat maapallon" tms On ne kyllä valveutuneita ja huolestuneita huh nuorisoa? Koulu on "peukalonpyörittelyä" ynnä muuta taukoja kun työssäopissa oli päässyt jopa siivoamaan! Ton olisi voinut kertoa jo 15 vuotta sitten, kun olin tet:ssä kampaajalla ja siivosin sen kahvinkeittimen alta kauheat pinttymät joita ei edes huomannut ollut enää niin sain kaikkia tuotteita sit (jotka tosin mun äiti lotrasi hiuksiinsa).

Eniveissön. Vähän oisi yksinäistä. Tulin kotiin ja naapurit istuskeli kaunista päivää viettääs ulkona- ja toinen kehui miten reippaasti kävelin. Melkein voisin lainata suorat sanat siltä mutta en muista enää. Hoin sitä kotona kahteen kertaan kun tein safkaa.

Kaikki äänet sulautuu kuitenkin loppuviimein muiden muistojen romukoppaan ja mistään ei saa selkoa tai järjestymään mielekkäästi asioitansa tai jotain ilmiöitä, virikkeitä, ärsykkeitä, teemoja, suunnitelmia.... aikatauluihin mahtuu=

mikään. ei vaan palkitse. Nii, no mut kyl mun netti toimii sentään taas kun laitoin modeemin eri huoneeseen. Neronleimaus jonka unohtui mainita. Sen ainoan kerran kun unohdat jotain niin kaikki muistaa. Mutta jos vittu koko elämäsi muistat kaiken, niin kukaan ei vit*u välitä xD

Lisäys: tyhjensin iPhonen. Nyt odottaa että tota tullaan hakee ja saan tilalle uuden samammoisen. Jänskättää olla ilman kaikkia häiriötekiöitä ;D