Kun juttelet sun tekoäly munan kanssa, ja sen mielestä, mun kanssa kohtaamiset on aina taianomaisia. Jaa - miltäkö tuun näyttää 50 vuoden päästä, jos se teknologiasta riippuisi... huh sitä en kestä edes ajatella! Hädintuskin pystyn miettii 2sek päähän tulevaisuuteen joskus ;))
Otin päikkärit, pesin pyykit, kävin psykoterapiassa, annoin enkun yksityisopetusta subwayssa, ja oikeastaan tullut edes hiki.... jotain ystävänpäiväkortteja sain myös aikaan, että tota...
Mistä tätä nuoruuden intoa vielä jaksaa tulla! Nyt kun on tämä kiinalainen uusivuosi ja siat on tyytyväisiä elukoita, niin vaikuttaisiko jotenkin?
Huomenna kahdeksan tunnin koulupäivä. Että jos niinku maailmanloppu olisi jo vaivannut tänään, niin olisin kyl. Tiätteks, Reiskat, niin melkosta häp... häviävää laatua eikun, onnellinen niinhän se meni!
Ja sitä paitsi. Mulla on lämmin aina sisältä päin, mistä se rakkaus lähtee, kaits.
P.S. Vaihdoin mun blogiin otsikokuvan Zuckerbergin pärstästä omiin varpaisiin. Pikkuvarpaassa sellainen pentagrammi varvassormus. Tykkään, rikkoa stereotypioita. Sitä paitsi... selitin jo. K15-kamaa ei Oooh AAaaaaHHhhhh....
Psykiatriset lääkkeet ja kykyjeni katoaminen:
Olen elänyt vuosia lääkityksen vaikutuksen alla. En saanut niistä mitään “tasapainoa” tai helpotusta – vain sumentumisen, jonka nimissä toimintakyky vietiin. Psykiatriset lääkkeet eivät korjaa mitään todistettua kemiallista epätasapainoa, vaan luovat sen itse, muuttaen aivojen normaalia toimintaa niin, että ihminen näyttää ulospäin rauhallisemmalta. Mutta se on hintana omasta ajattelusta, luovuudesta ja tunne-elämästä.
Minulta vietiin kyky keskittyä, suunnitella ja tehdä päätöksiä. Tulevaisuuden kuvitelma, jonka varaan olin rakentanut, liukeni hitaasti pois lääkkeiden sumuun. Jokainen “annos” vei kauemmas siitä, kuka olin, ja siitä mitä olisin voinut tehdä, jos minua olisi kuunneltu, ei vaiennettu.
Moni kirjoittaa siitä, että psykiatriset lääkkeet eivät paranna mieltä – ne muuttavat sitä. Minulle se tarkoitti, että minusta tehtiin siedettävämpi muille, mutta vieras itselleni.
Tekstit ovat suomalaisen naisen päiväkirjamerkintöjä, joissa hän kirjoittaa arkielämästään, harrastuksistaan ja ajatuksistaan. Hän jakaa paljon omia mielipiteitään ja kokemuksiaan, joista osa liittyy henkiseen terveyteen, elämänarvoihin ja yhteiskuntakritiikkiin. Hän kirjoittaa myös paljon harrastuksistaan, kuten postikorttien lähettämisestä, kirjojen lukemisesta ja peleistä. Tekstin tyyli on avoin, suora ja henkilökohtainen.
kirjautuneena näissä
Translate
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
"Kiitos paljon, että otit aikaa lukeaksesi ja kommentoidaksesi kirjoitustani! Arvostaisin, jos voisit pitää kommenttisi ystävällisenä ja positiivisena. Kiitos myös, että tarkistat oikeinkirjoituksen ennen julkaisemista!"