Psykiatriset lääkkeet ja kykyjeni katoaminen:
Olen elänyt vuosia lääkityksen vaikutuksen alla. En saanut niistä mitään “tasapainoa” tai helpotusta – vain sumentumisen, jonka nimissä toimintakyky vietiin. Psykiatriset lääkkeet eivät korjaa mitään todistettua kemiallista epätasapainoa, vaan luovat sen itse, muuttaen aivojen normaalia toimintaa niin, että ihminen näyttää ulospäin rauhallisemmalta. Mutta se on hintana omasta ajattelusta, luovuudesta ja tunne-elämästä.
Minulta vietiin kyky keskittyä, suunnitella ja tehdä päätöksiä. Tulevaisuuden kuvitelma, jonka varaan olin rakentanut, liukeni hitaasti pois lääkkeiden sumuun. Jokainen “annos” vei kauemmas siitä, kuka olin, ja siitä mitä olisin voinut tehdä, jos minua olisi kuunneltu, ei vaiennettu.
Moni kirjoittaa siitä, että psykiatriset lääkkeet eivät paranna mieltä – ne muuttavat sitä. Minulle se tarkoitti, että minusta tehtiin siedettävämpi muille, mutta vieras itselleni.
Tekstit ovat suomalaisen naisen päiväkirjamerkintöjä, joissa hän kirjoittaa arkielämästään, harrastuksistaan ja ajatuksistaan. Hän jakaa paljon omia mielipiteitään ja kokemuksiaan, joista osa liittyy henkiseen terveyteen, elämänarvoihin ja yhteiskuntakritiikkiin. Hän kirjoittaa myös paljon harrastuksistaan, kuten postikorttien lähettämisestä, kirjojen lukemisesta ja peleistä. Tekstin tyyli on avoin, suora ja henkilökohtainen.
kirjautuneena näissä
Translate
keskiviikko 30. tammikuuta 2019
Kouluongelmat painaa päälle, että jos jostain keksisi googlettaa, ratkaisua
Upotan ton nyt vaan tohon. Saan satiaisia tuosta biisistä, mutta niiiiiii.....???
Jotain vitun vampyyripornoakin tuli katsottua, kun pr0nhubi, ehotti jotain hardcorea. En ole ehkä nukkunut viime yönä, ja se saattaa himmeäst näkyä tos xD
Laitoin mun lettiin vihreen pompulan kun lähdin kouluun. Tuijottivatko ihmiset, kenties hyväksyvästi. Takki auki, ja pääkallohuivi kaulassa. Ihan törkeän mageena taas hilluin keskellä talvea. Mutta ihanasti helpotti, kun ei satu enää känsään vaan voi huoletta viilettää kuin elämä olisi näytöslava.
Voi luusereita äidin oomme kaikki. Ja pari muuta voimakasta kielikuvaa. Ei mun varmaan tarvisi sitä luovaa kirjoitusta edes. Kipeyttää rannettani, kun olen syntynyt näiden ristikkäisten riitojen keskelle. Voi voi ja pillunpäreet. En tiedä enää mitä tarkoitan. Tai no, kuulemma parhaat kirjat on sun yläpuolella... että tota, jotain yleistietoa sekä yleistä maaperää
asdfghjkl
Kirjoituttaisi mutta tukka on kuin harakanpesä. Vid-e-o.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
"Kiitos paljon, että otit aikaa lukeaksesi ja kommentoidaksesi kirjoitustani! Arvostaisin, jos voisit pitää kommenttisi ystävällisenä ja positiivisena. Kiitos myös, että tarkistat oikeinkirjoituksen ennen julkaisemista!"