Hiljaa, kun aikuiset ajattelee...

Todellakin. Siis mä vain hengailen kotona yöpaitasillani, ja vuodan kuin Esterin perseestä!!! Vein roskia kolme jätesäkkiä. Huomenna pitäisi jaksaa kouluun. Pitäisiköhän tästä jo alkaa ottaa yhteyttä jonnekin lääkärin vai onko tää jokin muu hengenvaarallinen verikuu....

Noi mun viisaudenhampaat "molarsit" vihoittelee. En edes syö mitään, ja ne vaan... jotain. Mulle on tulossa reikiä, vaikka en ole koskenutkaan karkkiin!!?? Noissa mehuissako sitä piilosokeria on!!!! En ehkä ikinä enää mitään hanki.

Instagramissakin jo laitoin viestiä Amerikkaan jollekin lääkärille, ja kysyin asioita. Löysin vanhoja esitteitä, jostain Seroquel firmoilta? Mä olen aina halunnut luottaa mun omaan aivotoimintaan, nyt on vaan jokin helvetin muistihäiriö... ostin oranssin sytkänkin, se oli siinä kassalla. Nyt en löydä mistään! Taskusta! Ei! Yhden sytkän löysin maastokuvioituneena mun peittoon. Täytyy välillä tarkistaa, että olen olemassa. Tämä on yhtä... tietämättömyyttä...

Piti kirjoittaa tunteistani tällä haavaa mutta, ne kummittelee? Teidän mielialat on jotain pörssikursseja ja pikselimössöjä, mutta Kajsa on ihan henkitoreissaan. Saan sit viimeisen naurun.