Vihainen viesti maailmalle vol6700

 Oon pelannut Elvenaria useamman vuoden. Mua karhii vastakarvaan olla jossain Suomi Leijonat ryhmässä jossa ne palvoo Yleä ja maalailee tekoälyuhkia samalla kun antaa sille tehtäväksi opettaa heitä pelaa... kysyinkin että poistunko sieltä kun pelaavat mieluummin botin kanssa. Se ei ainakaan osallistu mihinkään.
Toivottavasti pääsisin jonnekin muualle pelaa, en tiiä. Tai sitten voin olla avaamatta koko keskustelu välilehteä, mutta kun siellä kerran saa laajemminkin avautua vaikka mistä aiheista, niin se rajaa mut täysin pois. Ja voin pelata yksin. Todellakin voin. En tarvitse tyhmiä palkintoja ja voin tehdä oman seuran ym. olen parempaa seuraa.
Tosi kiva syntymäpäivää edeltävänä iltana miettiä tällaista paskaa. Jos vaikka synttärilahjaksi erottaisivat tuolta pelaajien ryhmästään.
Söin tänään liikaa karkkia. Tein omenapiirakan huomiselle. Olen menossa huomenna pajalle, mutta en sitten tiedä haluanko siellä juhlistaa. Keskimäärin ihmiset nauraa pilkaten ja puhuu selän takana, ja tiuskii sulle, ynnä muuta kivaa pahaa mieltä aiheuttaa. Vaikka eipä mun perhe siinä ole puhtaita pulmusia. Ehkä kaikki on vain väärin tulkittua ja huonosti kohdattu ihmisenä about koskaan. 

Tuli tänään mieleen miksi mun äiti pelkäsi mua kun sillä oli se raskausmyrkytys mistä se on nyt kertonut mulle ehkä toisen tai kolmannen kerran hänellä olleen sellainen koskaan... kun mä olen aina vaatinut mun lakisääteisen aikuisen paikalle, jopa lapsena. Äiti on kiukutellut mulle, kun ei ole päässyt juomaan muiden kanssa paikalliseen räkälään. Tai no, etsinyt mua yöllä kun olen juossut mökillä pakoon yms. kun oon pilannut sen ilon olemalla hmm... lapsi? Pakoon juossut ettei se lyö mua. En muista ehtikö lyödä. Palasin takaisin ja menin telttaan kai. Lapsilla on suurempi syy pelätä aikuisia, kuin vaikka ahdistunutta teiniä joka omistautuu wiccaksi. Kuningatar alkoholi oli mukana mulla lapsena ja yritin estää niitä juomasta joskus ysärillä... join niiden cokikset vaikka. Eipä se mitään estänyt eikä mua kuultu. Tai että mulle olisi puhuttu mistään. Sain vain traumoja ja menin lukkoon, eikä se ollut mun vika. Mä en ollut psykoosissa, korkeintaan hyljeksitty. Totta kai muhun oli vaikea saada kontaktia, koska muhun ei oltu sitä otettu... siitä välistä puuttuisi niinku hyvä tahto tai aito kiinnostus minuun ihmisenä, mitä voin saavuttaa-eikä että luvataan tasonlaskua ym, väitetään että valehtelen kaikesta ja todisteet lakaistaan maton alle.

Siitä on aikaa ja mun hiukset on edelleen (kuulemma aina) huonosti. Ehkä mun ulkokuori heijastaa mun sisäistä hulluutta, ainakin epänormaalin paljon lähtee hiuksia ja rapsutan pois hilsettä. Eikä ne edes haise pahalle ja just laitoin hiuslakkaakin. Ei sitä kaipaa päälle taputtelua kun itkee. Ei sitä tiedä. Ehkä mä tarvin. Edes jotain joskus mutta oon vaan kuollutta keratiinia ja muutun harmaaksi kun muuksi muutun.

pitserian
Suomen Kuvalehden
kansalaisuustesti... oisi mennyt läpi

Olen pitänyt telkkaria koko päivän tuossa taustalla mutta ei se tarjoa mulle erityisemmin mitään. Vaihdoin sohvan toisin päin ja melko varma, että etäisyys on nyt passeli tai siis sopiva. Kännykkä on jossain sohvalla ja mulla on kaikki valot päällä ja ilmanpuhdistin hurjistui hiuslakasta ja mun naama on punainen ja leuka on ärsyyntynyt. Muutama karva haluaisi kasvaa leukaan ja sheivausterät on mun uusi hygienia kuluerä kun ei enää mene siteisiin tai tamponeihin mitään, ole mennytkään moneen vuoteen. Jokohan siitä kohta olisi 15 vuotta mutta eipä sillä väliä kuinka pitkäksi aikaa se mirena sinne jää mun sisälle. Suomalainen keksintö: hylätään lapset.

On siellä ainakin sopivan viileetä kohta ulkona hylätä mielisairaita sekä vauvoja.

On melko mahdotonta että mun elämänhallinta ikinä katoaisi. On se ainakin pystytty hyvin peittää ja naamioida hulluudeksi. Ei ole tarvinnut töissä käydä... paitsi että toisin kuin muilla tuntemillani mt-potilailla, mulla on työeläkeläiskortti...