Ei paljon löydy uhreille tukea, vaan ongelma on aina uhrissa. Tukea löytyisi jos joku vierasmaalainen olisi lyönyt multa hampaat sisään nyrkillä. Mielenterveyspäivän kunniaksi kerroin threadsissa miksi jouduin alunperin mielisairaalaan (tai ainakin se oli vihjattu) mutta ihmiset jotenkin käsitti että kerroin siitä 20 vuotta vanhasta tapahtuneesta, tai että tarvitsin terapiaa tai jotain tädistäni tai äidistäni, tai että turvallisuudentunteeni liittyisi poliisiin millään lailla.
- Systeemi opettaa väärin että kaikilla on oikeus mennä pakkohoitoon.
- Aina etsitään syitä miksi joku pitäisi syrjäyttää yhteiskunnasta.
Mulle vain kävi noin, eikä minua kukaan ammattilainen usko eikä kuuntele.
Mulla on huomenna taas juttelu psykiatrisen hoitsun kanssa ja mitä se enää hyödyttää. Mun kaveri lähti Viroon pelastaakseen elämänsä tältä suomalaiselta terveydenhuollolta, lopettaakseen lääkkeet. Hallitus ei myönnä enää ulkomaille eläkkeitä, että mitäpä minä muuallakaan kuin kuolen tänne.
Parvekkeella ampiaiset ja mehiläiset käy kimppuun jatkuvasti. Kuin olisin makeaa hunajaa niille. Diabeetikon makea pissako haisee pissarakosta? Ei ilmeisesti kannata pitää laventelia kesäisin. Eikö niidenkin olisi aika etsiä jokin paikka mihin levätä talvella.
 |
| #mielenterveystietoisuus |
View on Threads
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
"Kiitos paljon, että otit aikaa lukeaksesi ja kommentoidaksesi kirjoitustani! Arvostaisin, jos voisit pitää kommenttisi ystävällisenä ja positiivisena. Kiitos myös, että tarkistat oikeinkirjoituksen ennen julkaisemista!"