Tekstit ovat suomalaisen naisen päiväkirjamerkintöjä, joissa hän kirjoittaa arkielämästään, harrastuksistaan ja ajatuksistaan. Hän jakaa paljon omia mielipiteitään ja kokemuksiaan, joista osa liittyy henkiseen terveyteen, elämänarvoihin ja yhteiskuntakritiikkiin. Hän kirjoittaa myös paljon harrastuksistaan, kuten postikorttien lähettämisestä, kirjojen lukemisesta ja peleistä. Tekstin tyyli on avoin, suora ja henkilökohtainen.

Suositut tekstit

Translate

lauantai 27. syyskuuta 2025

Päivitys happamelta vanhalta käppänältä alustavasti ennen juhlatoimituksia niiden liittymättä silti asian tiimoihin

 Jos sen mun vihaaman bändin musiikki otetaan pois Spotifysta, niin olen maksanut promootiosta tekoäly algoritmi bottien kuunnella sitä niiden melua jonka jälkeen automaattisesti Spotify huomannut epäilyttävän toiminnan ja poistaa ko. artistin alustaltansa. Tämä on mun suunnitelma ja se on melko nerokas. Ehkä vihdoin tämä olisi sitä merkityselämyksen kokemusta bändin lyriikoista mikä mun diagnoosissa on täyttä satua. Varmaan mun ei kannattaisi missään kertoa tästä yrittämisestä, mutta en näe siinä laittomuuksia. Minähän vain halusin hyvää bändin kuulijoille, jotka olisi tietty kauhea määrä botteja. Vihdoin pusertaa niiden levyt omin kätösin neljään osaan. Heräsin joskus painajaisista kuntoutustalon sohvalta, kun sen bändin raita soi ja raivostuin hieman siihen levyyn. Se oli eka ja viimeinen kerta yhteisissä tiloissa oleilua vapaaehtoisesti luottavaisin mielin niiden hullujen kanssa.

En ole kuunnellut sitä musiikkia vapaaehtoisesti ikinä. Näin sen laulajan Summeri ohjelmassa joskus esiteiniä jonka jälkeen tai aikana yritin korjauslakalla itsemurhaa koska vihasin sitä tyyppiä heti. Jouduin ruisrockissa vahingossa niiden keikalle kun etsin ensiapu telttaa ja sekosin täysin. Samoin löysin 20e setelin journalismin sanakirjan välistä kirjastossa ja käytin sen ostaakseni lipun Tammerfesteille. Join salmiakkikossu shotin ja kadotin mun askin tupakkaa jonnekin ja heittelin niitä tai no yritin ne lavalle tähdätä. kimpaantuneena ja lähdin sieltä heti kun ne alkoi soittaa jotain PSYKOOSI nimistä kappalettaan. Lähdin muka "psykoosissa" pois sieltä. Netissä mua kiusattiin ja väittivät minua skitsofreeniseksi. Aika paska metafora sille, että "kai sä Kajsa tiedät ettei sun diagnoosi ole heidän syytä".

Vitut onpa. Ja se musa radiossa estää mua hankkimasta vaikka työpaikan joten. Onhan se nyt täysin epäpyhä koko systeemi kun ei saa edes rauhassa vihassa jotain PEdoFiili Bändiä. Sanoin bändin nimen ja jopa psyk. hoitsut oli sitä mieltä että se bändin nimi kuulostaa vähän samalta. Jos mä haluan pedofiilit armahdettavaksi kuolemantuomiolla, niin miettikää mitä psykiatria on mulle tehnyt. Täyttä sielun kidutusta. Mun aivotoiminnan vaarantamista ympäristölle myrkyllisillä aineilla.

Olenpahan ansainnut ainakin suomalaisten vihan päälleni tai maailmasta kolmensadan tuhannen kuuntelijan ihmetyksen. Jos vain onnistuisi edes yhdeltä alustalta saada sen roskan pois lähes kaksi vuosikymmentä sen jälkeen kun ne haukkui mua skitsofreenikoksi ja ties mitä vittua. Viha on molemminpuolista. Jollain psykiatrilla oli pokkaa sanoa että olisin jotenkin rakastunut siihen bändiin ja siksi olisin tällainen ihmisen persläpi vissiin... Mun yksi tuttu omaa tällaisen musiikkisuhteen Coldplayihin ja toiselle on jokin paikkakunta. Selittämättömän vihan kohde. Kohde jota ilman mun elämä ei olisi täyttä paskaa.

En mä ole kuunnellut vuosiin ainuttakaan kappaletta. Ei ole tullut vastaan lisää lehtiartikkeleita ja muuta paskaa. En ole roikkunut bändin foorumilla Special nimimerkillä kunnes pyysin että poistavat sieltä. Tekemisissä lähinnä elämän käännekohdissa missä soinut käytävillä. Ennen operaatiota polttaa kohdun limakalvot sekä kun etsin terapeutin itselleni en lähtenyt vittuun sieltä tapaamiselta pelkän radion vuoksi. Ne soittaa sitä musaa joka neljäs minuutti etenkin koululaisten ollessa koulussa jne. Vihaan kaikkea koko vitun Helsingissä sen bändin vuoksi. En pidä runoista. Mä olen syntynyt syksyllä joten käytän brittienglantia siitä osasta bändin nimeä mutta ei silläkään ole niin väliä. Vältellä vaikka lyriikoissa jos on mainittu jotain kuten browniet. Olen vitun tarkka siitä mitä olen niiltä vahingossa kuullut. Ehkä se alkaa olla merkityselämys? "Importance of experience" Mulle on vaakana tärkeintä unohtumattomat elämykset joten voipi ollakin että joku jos ammentaa niistä päivittäistä energiaa, että olen täysin puhki.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

"Kiitos paljon, että otit aikaa lukeaksesi ja kommentoidaksesi kirjoitustani! Arvostaisin, jos voisit pitää kommenttisi ystävällisenä ja positiivisena. Kiitos myös, että tarkistat oikeinkirjoituksen ennen julkaisemista!"