ihmisoikeudet

Uuvun jo uneksimisesta

Liian pieni tarve  Mulla on huono kunto. Ei tule lähdettyä kävelylle. Rakennuksessa on ilmainen sali ja itselläni kuntopyörä ja painot. Mull...

Translate

lauantai 13. huhtikuuta 2024

Aplodeja minulle tästä itsetuntemuksesta jota on kertynyt

mutta siivotaan nyt ensin pientä kaksiota lattialistasta parvekkeennurkkaan kun miksipäei

 Muutamassa tunnissa saa aikaan vaikka mitä kun vaan alkaa tehdä. Vaihdoin sänkyyn petivaatteet ja petasin. en huom. ikinä petaa sänkyä yleensä ja täkki on vain jalkopäässä lattialla. Pesin pyykkiä ja laitoin kuivumaan sekä pois edellisiä kuivia pyykkejä. Otin vastaan ruokaostokset ja laitoin ne pois. Tein vähän suupalaa itselle. Otin jalkakylvyn ja laitoin jalkavoidetta kantapäihin. Suihkauttelin ympäriinsä desinfiointiainetta ja annoin vaikuttaa pinnoilla. Täytin pyykkikoneen uudestaan, katsoin telkkarista Diilin puhelimen ruudulta viimeisiä jaksoja kun ne järjestää häät kuudessa tunnissa. Otin kuvia instagramiin mun kotihengettäryydestä. Toki olen räkinyt paikoitellen ja niistänyt mutta en saanut menemään koko aamua pelkkään erittämisiin. Vein roskia äsken kaksi mustaa 50 litran jätesäkkiä joissa molemmissa kahdet kauppakassilliset kaikkea sekäjätettä. Kastelin rairuohoja, mutta en vielä heittänyt menemään kun tuoksuivat hyvältä. Vaihdoin sähköhammasharjaan harjaosan muuten vaan. Järjestelin. Vaihdoin koristetyynyjen päällisiä.

Pitää vielä viedä pahvit jossain välissä, tiskata jatkaa että joskus lavuaari altaat olisi tyhjätkin... Nuo petivaatteet odottaa innokasta silittämistä silityslaudan päällä rutussa. Jos haluan joskus latttialle mattoja, ne voisi pestä, kuivata tai vähintään pölyt hakata pois niistä pihassa mattotelineellä... ja voisihan tuolle parvekkeelle tehdä jotain kun kaiteisiin alkanut muodostua vihreää sammaleen tapaista ja huuhdella pois tuhkia valumaan pois- tai sitten hankaisi mun puisen maton säleet puhtaammiksi... peilikaappien ovia tai eteisen peiliä harvemmin tarvitsee hangata... Vessan lattiakaivo ei haise eikä keittiön putket ole täynnä ruokajätteen jätteitä. Mopattu ja imuroitu jo tällä viikolla. Ehkä sohvan voisi desinfioida kun se on sellaista jotain pehmeää mikrokuitu sydeemiä se pinta ja jos suihkuttaa siihen tota mikrobeja, viruksia ym tappavaa suihketta niin siitä ei pitäisi tarttua mitään vaikka makoillut siinä jos peti ei ole maittanut kipeänä. Voisi puhdistaa korvakuulokkeet. Eilen vessaan laitoin uuden raikastintikun. Eikä vessaharjaa eikä keittiön hankaussieniä tarvitse vaihtaa hetkeen.

Mitä mä oikein tekisin. Ylikastelisin kukkaset. Eiku multienvaihtoa, joo. Mutta jos ne on saanut jo ravinteita? Ei ole vihreää peukaloa, ei. Niin ensi viikonloppuna on ne kirjamessut ja sinne voisin tuunailla kirjoja vietäväksi vaihtoon. Mutta kirjoissani on jotain vikaa kaikissa enkä voi niistä luopua. Olen hankkinut ne hyvässä uskossa nähkääs. Kakkososia. Elokuvien novellisaatioita. Kokkikirjoja. Jatko-osia. Hakuteoksia. Analysointia yhdestä hahmosta miljoonan sivun kirjasarjassa. Koulukirjoja. Valokuvauskirjoja. Taidenäyttelyopas. Neurotieteen pääsykoekirja ikivanha. Englanniksi. Kesken. Alleviivattu. Revitty kellastuneet sivut askarteluun. 90-luvun lastenkirjoja. Mangaa sarjoissa tai yksittäin. Saatuja harlekiineja, joululahjoja apokalyptisiä trilleriä, astofyysikon novellia. Pari nuortenkirjaa, pysyvää kokoelmaa joista kuunnellut äänikirjat. KETÄ KIINNOSTAA! En maksaisi niistä edes 10 senttiä kirpparilla mutta niillä on joskus ollut arvoa paljon. Liikaa. Kirja jonka avattuani kirjastossa lukiessani, kuulin sen opettajan äänellä lukevan sitä, joka opetti englantia briteissä. Rippiraamattu. Ei viittisi ostaa kirjoja vapauttaakseen niitä bookcrossareille... niille ei ikinä kelpaa mikään varsinkin mun blogikirjat sai paskan tylyn tuomion, ja tunne heidän kirjoista on ollut samanpuoleinen... omituisia kääkkiä kirjastotätejä toisaalta jaksavat pieniä piirejään.

Pitkät korvat kuin aasilla menevät päiviemme vuodet.